Suprematismi: Kazimir Malevitš, Musta neliö ja geometrinen abstraktio
Suprematismi: Kazimir Malevitšin Musta neliö ja geometrinen abstraktio — radikaali, minimalistinen murros moderniin taiteeseen.
Suprematismi on abstrakti taidesuuntaus, joka syntyi Venäjällä vuosina 1915–1916. Se keskittyy geometrisiin perusmuotoihin ja niiden välisiin suhteisiin — erityisesti neliöön, ympyrään ja suorakulmioihin — ja edustaa erästä merkittävää haaraa geometrisesta abstraktiosta. Suprematismi pyrkii ilmaisemaan puhdasta tunnetta ja henkistä kokemusta ilman esittävää kuvaa: muoto ja väri itsessään ovat teoksen sisältö.
Kazimir Malevitš ja teoreettinen tausta
Suprematismin perusti Kazimir Malevitš (1878–1935), joka muotoili liikkeen periaatteet sekä kirjoituksissaan että maalauksissaan. Hän julkaisi ajatuksiaan myös ulkomailla kirjassa The Non-Objective World, joka ilmestyi Bauhaus-kirjana vuonna 1927. Malevitšin teoreettinen lähtökohta korosti taiteen ei-objektiivisuutta: taiteen tehtävä ei ole jäljitellä ulkoista todellisuutta vaan paljastaa sisäisiä, puhtaita tuntemuksia ja muodon perustavaa laatua.
Tunsin sisälläni vain yön, ja silloin loin uuden taiteen, jota kutsuin suprematismiksi.
Muoto, väri ja "kielioppi"
Malevitš kehitti suprematistisen "kieliopin", jossa geometriset perusmuodot ja väriyhdistelmät muodostivat teoksen kokonaisuuden ilman kuvaavaa aihetta. Suprematismi rajoitti usein väripaletin muutamiin perusväreihin tai jopa pelkkään mustaan ja valkoiseen — tarkoituksena puhdistaa taide kulttuurisista ja esittävistä viittauksista.
Musta neliö ja Valkoinen valkoisella
Keskeisiä esimerkkejä Malevitšin työstä ovat Musta neliö ja Valkoinen valkoisella. Ensimmäinen "Musta neliö" maalattiin vuonna 1915 ja siitä tuli nopeasti suprematismiin yhdistettävä ikoninen teos. Maalaus asetettiin tuolloin pidetyn näyttelyn tunnettuun käyttöön: teoksen sijoittaminen ortodoksisen kodin niin kutsuttuun punaiseen/kauniiseen nurkkaan korosti provokatiivista suhdetta perinteisiin uskonnollisiin taulukoristeluihin. Malevitš jatkoi tutkimuksiaan äärimmäiseen abstraktioon asti teoksella Valkoinen valkoisella, joka vei monokromaattisuuden ja muodon pelkistämisen uudelle asteelle.
Näyttelyt, otsikointi ja ei-euklidinen ajatus
Vuonna 1915 Malevitš esitteli ensimmäiset suprematistiset maalauksensa laajemmin, ja teosten otsikoinnissa näkyy usein viittauksia uudenlaiseen näkemykseen tilasta ja liikkeestä. Jotkin vuoden 1915 teosten otsikot ilmentävät ajatusta ei-euklidisesta geometriasta, joka kuvittelee muotoja liikkeessä tai ajassa — esimerkiksi otsikko Kaksiulotteiset maalatut massat liikkeessä. Tällaiset otsikot korostivat teosten dynaamisuutta ja tilallisuutta, vaikka teokset itsessään olivat poismuuttaneita kaikesta esittävyyden viittauksesta.
Suprematismin vaikutukset ja kohtalo
Suprematismi vaikutti laajalti modernin taiteen kehitykseen Euroopassa. Sen ajatukset puhtaasta muodosta ja ei-kuvallisesta ilmaisusta kulkivat osittain käsi kädessä muiden liikkeiden, kuten De Stijlin ja Bauhausin, ajatusten kanssa. Malevitšin oppi innoitti myös myöhempiä minimalistisia ja konseptuaalisia suuntauksia.
Kuitenkin 1920–1930-lukujen Neuvostoliitossa aatteelliset muutokset ja nouseva sosialistinen realismi heikensivät avantgarden asemaa: monet Malevitšin ja muiden abstraktien taiteilijoiden työt joutuivat kritiikin kohteeksi, ja liikkeen aktiivinen kehittäminen vaikeutui virallisen kulttuuripolitiikan vuoksi.
Tärkeitä teoksia ja käsitteitä
- Musta neliö (1915) — suprematismiin liitetty ikoni ja provokatiivinen esimerkki ei-objektiivisesta taiteesta.
- Valkoinen valkoisella — äärimmäinen esimerkki monokromaattisesta suprematismista ja muodon pelkistyksestä.
- Muoto ja tunne — suprematismin ydinajatus: muotojen ja värien kyky ilmaista puhdasta tunnetta ilman esittävää sisältöä.
Perintö
Suprematismin merkitys modernille taiteelle on pysyvä: se laajensi käsitystä siitä, mitä maalaustaide voi olla, ja vaikutti abstraktin taiteen myöhempiin suuntiin ympäri maailmaa. Kazimir Malevitšin teoreettinen työ, hänen kirjoituksensa ja tunnetut maalauksensa jäävät tutkimuksen, näyttelyiden ja taidehistorian keskeisiksi kohteiksi edelleen.
Musta neliö , Malevitš 1915
Suprematismi (Supremus nro 58) , Malevitš 1916.
Assosiaatio
Supremus-ryhmä kokoontui vuodesta 1915 alkaen keskustelemaan suprematismin filosofiasta ja sen kehittämisestä muille elämänalueille. Konstruktivismin kanssa oli jonkin verran yhtymäkohtia, ja suprematistit, kuten Ljuba Popova ja erityisesti El Lissitzky, työskentelivät propagandan ja teollisen muotoilun parissa.
Lissitzky levitti suprematistisia ajatuksia ulkomaille 1920-luvun alussa.
Arkkitehtuuri
Nikolai Suetin käytti suprematistisia motiiveja Pietarin Lomonosovin posliinitehtaan töissä, jossa myös Malevitš ja Tšašnik työskentelivät, ja Malevitš suunnitteli suprematistisen teekannun. Suprematistit tekivät 1920-luvulla myös arkkitehtonisia malleja, jotka tarjosivat erilaisen käsityksen sosialistisista rakennuksista kuin konstruktivistisessa arkkitehtuurissa kehitetyt mallit.
Malevitšin arkkitehtuurihankkeet tunnettiin vuoden 1922 jälkeen Arkhitektoniki. Suunnitelmissa korostettiin oikeaa kulmaa, ja niissä oli yhtäläisyyksiä De Stijliin ja Le Corbusieriin, ja niitä perusteltiin ideologisella yhteydellä kommunistiseen hallintoon ja kaikkien tasa-arvoon. Toinen osa formalismia oli vähättelevä suhtautuminen kolmioihin, jotka hylättiin muinaisina, pakanallisina tai kristillisinä.
Sosiaalinen konteksti
Tämä taiteellisen ilmaisun kehitys tapahtui, kun Venäjä oli vallankumouksellisessa tilassa, aatteet olivat kiehumassa ja vanha järjestys oli pyyhkäisemässä pois. Kun uusi järjestys vakiintui ja stalinismi otti vallan vuodesta 1924 alkaen, valtio alkoi rajoittaa taiteilijoiden vapautta. Venäläinen avantgarde joutui 1920-luvun lopusta lähtien kokemaan suoraa ja kovaa kritiikkiä viranomaisten taholta, ja vuonna 1934 sosialistisen realismin oppi tuli viralliseksi politiikaksi ja kielsi abstraktion ja erilaisen taiteellisen ilmaisun.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on suprematismi?
V: Suprematismi on abstrakti taidesuuntaus, joka sai alkunsa Venäjällä vuosina 1915/1916. Se keskittyi geometrisiin perusmuotoihin, kuten neliöön ja ympyrään, ja on esimerkki geometrisesta abstraktiosta.
K: Kuka perusti suprematismin?
V: Suprematismin perusti Kazimir Malevitš.
K: Mikä innoitti Malevitšia luomaan voimakkaan kuvan mustasta neliöstä valkoisella pohjalla?
V: Kirjassaan The Non-Objective World, joka julkaistiin ulkomailla Bauhaus-kirjana vuonna 1927, Malevitš kuvaili tunteneensa sisällään vain yön, joka innoitti häntä luomaan uutta taidetta, jota hän kutsui suprematismiksi.
Kysymys: Mikä maalaus merkitsi läpimurtoa monivärisestä yksiväriseen suprematismiin?
V: Malevitšin maalaama White on White merkitsi läpimurtoa monivärisestä suprematismiin.
K: Milloin Malevitš esitteli varhaisia suprematistisen maalauksen kokeilujaan?
V: Vuonna 1915 Malevitš esitteli varhaisia suprematistisen maalauksen kokeilujaan.
K: Mikä oli hänen näyttelynsä keskipiste? V: Hänen näyttelynsä keskipiste oli Musta neliö, joka oli sijoitettu venäläisessä ortodoksisessa perinteessä niin sanottuun punaiseen/kauniiseen nurkkaan, joka on talon pääikonin paikka.
K: Mitä otsikoita jotkut maalaukset vuodelta 1915 ilmaisivat? V: Jotkin vuoden 1915 maalausten otsikoista ilmaisivat ei-euklidiseen geometriaan liittyviä käsitteitä, joissa kuviteltiin muotoja liikkeessä tai ajan kuluessa; otsikoita olivat esimerkiksi Kaksiulotteiset maalatut massat liikkeessä.
Etsiä