Pata – perinteinen haudutettu ruoka: määritelmä, valmistus ja erot

Pata – perinteinen haudutettu ruoka: opi mitä pata on, miten valmistetaan, parhaat liha- ja vihannesvalinnat sekä erot pataruokaan; herkulliset kastike- ja haudutusvinkit.

Tekijä: Leandro Alegsa

Pata on pitkään ja miedolla lämmöllä haudutettava ruokalaji, joka tarjoillaan kypsennyksen aikana syntyneessä kastikkeessa. Perusaineina voi käyttää monenlaisia lihoja ja/tai vihanneksia. Pata sopii erityisen hyvin sitkeille ruhonosille, kuten lampaan- ja naudanlihalle, joissa on runsaasti marmoroitumista (rasvaa) ja sidekudosta — nämä osat pehmenevät pitkän haudutuksen aikana ja antavat makua kastikkeelle. Myös sitkeämpiä juureksia ja kovempia vihanneksia kannattaa käyttää, koska niiden rakenne kestää pitkän kypsennyksen.

Perusainekset ja maustaminen

Pataruoan perusrunko koostuu yleensä lihasta, kasviksista, nesteestä ja mausteista. Usein käytetään seuraavia komponentteja:

  • Mirepoix (sipuli, porkkana, selleri) tai suomalaiseen pataankin sopiva sipuli-porkkana-peruna -yhdistelmä.
  • Neste: lihalientä, vettä, viiniä tai olutta kastikkeen pohjaksi ja haudutukseen.
  • Paksuntaminen: kastike voidaan paksuntaa roux'lla (vehnä- ja rasvaseos), jauhoseoksella, perunalla tai pitkällä vähentämisellä.
  • Mausteet: suola, pippuri, laakerinlehti, timjami, rosmariini tai bouquet garni tuovat taustamakuja.
  • Hapokkuus: pieni määrä viiniä, etikkaa tai sitruunamehua voi tasapainottaa rasvaista makua.

Valmistusmenetelmät ja tekniikat

Yleinen tapa aloittaa on ruskistaa lihat nopeasti pannulla tai padassa, jolloin saadaan syvempi maku muodostamalla paistopintaa ja deglaseeraamalla pohjalle jääneet makuaineet nesteellä. Usein valmistuksessa tehdään seuraavat vaiheet:

  • Ruskistus tai karamellisointi pintaa varten.
  • Kasvisten ja mausteiden lisääminen; kovimmat kasvikset lisätään aikaisemmin, pehmeämmät myöhemmin, jotta ne eivät ylikypsy.
  • Nesteen lisääminen niin, että ainekset osittain peittyvät; haudutus tapahtuu miedolla lämmöllä pitkään.
  • Pitkä, hidas kypsennys (esim. 2–4 tuntia tai pidempään) mureuttaa lihan ja kehittää makua. Nykykeittiössä voi käyttää myös painekattilaa tai slow cookeria nopeuttaakseen prosessia.

Perinteisesti kastike voidaan aloittaa esimerkiksi rouxilla, mutta yksinkertaisempaa paksuntamista saa sekoittamalla jauhoja maitoon tai käyttämällä valmista liemikuutiota. Usein haudutukseen käytetään kokoasteisia lihapaloja ilman ylimääräistä leikkaamista, ja kasvikset lisätään kypsennysaikaan nähden myöhäisemmin siten, että ne säilyttävät muotonsa.

Pata vs. uunipata ja haudutus liedellä

Termit voivat sekoittua: haudutus (stewing/braising) ja uunissa valmistettava pata (casserole) ovat läheistä sukua, mutta niiden valmistustavassa on eroja. Haudutuksessa lämpö kohdistuu usein keittoastian pohjaan (esimerkiksi padassa liedellä tai avotulella) ja valmistus tapahtuu miedolla lämmöllä pitkään, jolloin neste ja höyry pitävät ainekset hyvin kosteina. Uunipadassa (uunissa paistettava pata) lämpö kiertää astian ympäri, ja pinnalle voidaan halutessa muodostaa kuorrutus tai gratinointi, jolloin pinta voi saada rapeutta tai värin. Molemmat menetelmät tuottavat täyteläisiä makuja, mutta uunissa kypsennettäessä rakenne ja pinta voi erota liedellä haudutetusta versiosta.

Vaihtoehdot ja alueelliset erot

Pata on kansainvälinen käsite: esimerkiksi ranskalainen boeuf bourguignon, irlantilainen stew ja suomalainen lihapata noudattavat samaa periaatetta mutta käyttävät paikallisia mausteita ja raaka-aineita. Vegetaarinen tai vegaaninen pata voidaan tehdä korvaamalla liha esimerkiksi palkokasveilla, seitanilla tai sieniä ja käyttämällä kasvislientä.

Tarjoilu ja säilytys

Pata tarjoillaan yleensä lämpimänä, usein lisukkeena perunoiden, perunamuusin, riisin, tattarin tai leivän kanssa. Haudutettu pata maistuu usein vielä paremmalta seuraavana päivänä, jolloin maut ovat tasaantuneet. Säilytä jäähtynyt pata kannellisessa astiassa jääkaapissa korkeintaan 2–3 vuorokautta; uudelleenlämmitys pitää tehdä kauttaaltaan kuumennellen (vähintään 75 °C) turvallisuuden varmistamiseksi. Pata sopii myös pakastettavaksi.

Vinkkejä onnistuneeseen pataan

  • Ruskista liha kunnolla — maku syvenee ja kastikkeesta tulee täyteläisempi.
  • Älä ylikypsennä pehmeitä vihanneksia; lisää ne loppuvaiheessa.
  • Käytä riittävästi nestettä, mutta älä hukuta ainesosia — haudutuksessa tarkoitus on usein säilyttää rakenne ja antaa nesteen tiivistyä lopuksi.
  • Maku paranee usein oikealla kypsennysajalla: kiirehtimättä mutta tarkkaillen.

Pata on monipuolinen ja luotettava tapa käsitellä edullisempia ruhonosia ja tuoda arkeen sekä juhlaan runsasta, lohdullista ruokaa. Sen periaatteet ovat yksinkertaiset, mutta niillä saa aikaan syvällisiä ja monitasoisia makuja.

Lampaanlihamuhennos, jossa on purjoa, linssejä, keltaisia (perinnöllisiä) ja oransseja porkkanoita, rosmariinia ja muita mausteita.Zoom
Lampaanlihamuhennos, jossa on purjoa, linssejä, keltaisia (perinnöllisiä) ja oransseja porkkanoita, rosmariinia ja muita mausteita.

Irlantilainen muhennosZoom
Irlantilainen muhennos

Dubu jjigae (korealainen tofumuhennos)Zoom
Dubu jjigae (korealainen tofumuhennos)

Historia

Pataruokia on valmistettu jo muinaisista ajoista lähtien. Se esiintyy jo Apiciuksen roomalaisessa keittokirjassa. Herodotos kertoo, että skyytit (8.-4. vuosisadalla eKr.) "laittoivat lihan eläimen vatsaan, sekoittivat siihen vettä ja keittivät sitä näin luun tulella. Luut palavat hyvin, ja vatsaan mahtuu helposti kaikki liha, kun se on riisuttu. Tällä tavoin härkä tai mikä tahansa muu uhrieläin saadaan nerokkaasti keittämään itsensä."

Amazonin heimot käyttivät kilpikonnien kuoria astioina ja keittivät niissä kilpikonnan sisälmyksiä ja erilaisia muita ainesosia. Muut kulttuurit käyttivät suurten nilviäisten (simpukoiden jne.) kuoria ruoan keittämiseen. Näistä käytännöistä on arkeologisia todisteita vähintään 8 000 vuoden ajalta.

Roomalaisessa keittokirjassa Apicius, jonka uskotaan olevan peräisin 4. vuosisadalta jKr., on reseptejä lampaan- ja kalamuhennoksista. Le Viandier, yksi vanhimmista ranskankielisistä keittokirjoista, jonka on kirjoittanut Taillevent-nimellä tunnettu ranskalainen kokki, sisältää erilaisia raguja tai muhennoksia.

Unkarilainen gulassi juontaa juurensa alueen 9. vuosisadan unkarilaispaimentolaisilta, jotka asuivat alueella ennen Unkarin olemassaoloa. Paprika lisättiin 1700-luvulla.

Ensimmäinen kirjallinen viittaus "irlantilaiseen muhennokseen" on Byronin teoksessa "The Devil's Drive" (1814): "The Devil ... dined on ... a rebel or so in an Irish stew.".

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Pata

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on muhennos?


A: Pata on pitkään kypsennetty ruokalaji, joka tarjoillaan kypsennyksen aikana syntyneessä kastikkeessa. Se voidaan valmistaa mistä tahansa lihasta ja/tai vihanneksista.

K: Millainen liha sopii muhennokseen?


V: Kovaa lihaa, kuten lampaanlihaa ja naudanlihaa, jossa on marmoroitumista (rasvaa) ja sidekudosta, sopii muhennokseen.

K: Millaisia vihanneksia muhennokseen tulisi käyttää?


V: Pataruoassa tulisi käyttää sitkeämpiä vihanneksia.

K: Mikä on perinteinen tapa aloittaa muhennos?


V: Perinteisesti muhennos aloitetaan yksinkertaisella kastikkeella, kuten rouheella, tai vielä yksinkertaisemmin, kun jauhot ja Oxon liemikuutio sekoitetaan maitoon ja veteen.

K: Miten pataruoat ja muhennokset ovat samanlaisia?


V: Pataruoat ja muhennokset ovat samankaltaisia siinä mielessä, että ne ovat molemmat pitkään kypsennettyjä ruokia, joissa on lihaa ja/tai vihanneksia.

K: Mitä eroa on haudutuksen ja pataruoan valmistuksen välillä?


V: Hauduttaminen on kypsennysprosessi, jossa lämpö kohdistuu kypsennysastian pohjaan, kun taas pataruoan kypsennys tapahtuu yleensä uunissa, jossa lämpö kiertää koko kypsennysastian ympäri.

K: Onko pataruoissa täytettä?


V: Kyllä, pataruoissa on usein täytettä, kun taas pataruoissa ei ole.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3