Mahalaukku (vatsa) – anatomia, toiminta ja yleisimmät vaivat

Mahalaukku — kattava opas anatomiaan, toimintaan ja yleisimpiin vaivoihin: närästys, mahahaava, oksentelu sekä hoito- ja ehkäisyvinkit arkeen.

Vatsa on osa ruoansulatusjärjestelmää. Se on ruokatorven ja ohutsuolen välissä oleva sisäelin, jonka päätehtäviä ovat ruoan varastointi, mekaaninen sekoitus ja ruoan kemiallinen hajotus. Mahalaukku on ruoansulatusprosessin kolmas vaihe: se vastaanottaa nielemisen jälkeen suuontelosta etenevän ruokasulan, säilyttää sitä ja annostelee sitä hallitusti eteenpäin ohutsuoleen, jossa suurin osa ruoan ravinteista imeytyy.

Anatomia ja rakenteelliset osat

Mahalaukku voidaan jakaa rakenteellisesti eri osiin: cardia (mahan yli-osa, joka liittyy ruokatorveen), fundus (mahan yläluomi), korpus (mahan runko) ja pylorus (portti ohutsuoleen, sisältää pylorisen sulkijalihaksen). Vatsan seinämä koostuu useasta kerroksesta: limakalvo (mukosa), lihaskerrokset (sisältäen pitkittäis-, kiertäjä- ja vinojuovaisia lihassoluja), submukosa ja seroosa. Sulkijalihaksista tärkeimmät ovat alempi ruokatorven sulkijalihas (esofageaalinen sfinkteri) ja pylorinen sfinkteri, jotka säätelevät ruoan kulkua.

Solut, eritteet ja entsyymit

Mahalaukun limakalvossa on erilaisia soluja, jotka tuottavat mahalaukun toiminnalle välttämättömiä aineita:

• parietaalisolut (sisältävät suolahappoa, HCl); niillä on myös tärkeä rooli intrinsic factor-proteiinin tuotannossa, joka on välttämätön B12-vitamiinin imeytymiselle;
• pääsolut (chief cells), jotka erittävät pepsinogeeniä — entsyymiaktiviteetti muuttuu pepsiiniksi matalassa pH:ssa ja alkaa hajottaa proteiineja;
• mukusolut, jotka tuottavat limaa ja suojaavat limakalvoa happojen ja entsyymien vaikutukselta;
• G-solut, jotka vapauttavat hormonia gastriinia, joka lisää mahahapon eritystä ja vaikuttaa vatsan motiliteettiin.

Mahalaukun toiminta

Mahalaukku osallistuu ruoansulatukseen sekä mekaanisesti että kemiallisesti:

• Mekaninen käsittely: vatsan lihaskerrokset sekoittavat ruokasulaa ja jauhautavat sitä pienemmiksi partikkeliksi, samalla aineet jaetaan niin, että entsyymit pääsevät käsiksi ravintoaineisiin. Tätä osittain sulatettua massaa kutsutaan chyme-nimellä (suomeksi usein sively tai ruokasula).
• Kemiallinen hajotus: suolahappo laskee mahansisällön pH:n, mikä aktivoi pepsinogeenin pepsiiniksi ja auttaa proteiinien pilkkoutumisessa. Hapon avulla myös monia ruokabakteereita tuhoutuu.
• Säätely: mahalaukun toiminta on hermollisesti ja hormonaalisesti säädeltyä; parasympaattinen hermosto (mm. vagus) lisää eritystä ja motiliteettia, kun taas gastriini lisää eritystä vasta ruokailun aikana.
• Tyhjeneminen: pylorinen sfinkteri säätelee chymen vapautumista ohutsuoleen, ja tyhjeneminen riippuu muun muassa ruoan koostumuksesta, rasvapitoisuudesta ja vatsan motiliteetista.

Suoja ja ärsytys

Vaikka mahahappo on tärkeä, mahalaukku on varustettu usealla suojamekanismilla: limakerros, bikarbonaattineste ja hyvä verenkierto limakalvolla. Näiden toimintahäiriöt, esimerkiksi liman väheneminen tai verenkierron ongelmat, voivat johtaa limakalvon vaurioihin kuten mahahaavaan tai verenvuotoon. Lisäksi bakteeri Helicobacter pylori on yleinen tekijä mahahaavan synnyssä ja kroonisen gastriitin taustalla.

Yleisimmät vaivat ja oireet

Mahaan liittyvät ongelmat voivat ilmetä eri tavoin. Tavallisia oireita ja vaivoja ovat:

• epäspesifinen ruoansulatusvaiva (dyspepsia), kuten täyteyden tunne, turvotus ja röyhtäily;
• närästys (refluksi): palava tunne rintalastan takana, kun mahahappo refluksoituu takaisin ruokatorveen; usein liitetään närästykseen;
pahoinvointi ja oksentelu, joita voi esiintyä monista syistä, myös ruoansulatuskanavan tulehduksessa tai ahtaumissa;
• kipu tai polttava tunne ylävatsassa, joka voi olla merkki mahahaavasta tai gastriitista;
• verenvuoto (mustat ulosteet tai oksennus, jossa verta), laihtuminen ja anemia voivat viitata vakavampaan sairauteen kuten haavaumaan tai mahasyöpään.

Diagnoosi ja hoitovaihtoehdot

Tyypillisiä tutkimuksia ja hoitomuotoja ovat:

• diagnostiikka: ylävatsan oireissa käytetään usein gastroskopiaa (peilauksella katsotaan mahalaukun limakalvo), verikokeita, ulostetestejä, hengitystestejä Helicobacter pylori -infektion löytämiseksi sekä tarvittaessa ultraääniä ja röntgentutkimuksia;
• lääkkeet: happoa neutraloivat aineet (antasidit), H2-salpaajat ja tehokkaammat protonipumpun estäjät (PPI) vähentävät hapon eritystä. Jos kyseessä on H. pylori-infektio, hoitoon kuuluu yleensä antibiootteja yhdistelmähoitona;
• elintapamuutokset: painonhallinta, tupakoinnin lopetus, alkoholin vähentäminen, vähärasvaisempi ruokavalio ja pieniä, säännöllisiä aterioita voivat helpottaa oireita;
• kirurgia ja toimenpiteet: vaikeissa tai komplisoituneissa tapauksissa (esim. perforaatio, verenvuoto, syöpä tai selittämätön hoitoresistentti oireilu) voidaan tarvita leikkausta tai endoskooppisia toimenpiteitä. Myös bariatrinen kirurgia vaikuttaa mahalaukun toimintaan ja käytännössä muuttaa sen kokoa/juoksutusta.

Eri eläinten vatsat

Muiden nisäkkäiden vatsat voivat poiketa huomattavasti ihmisen vatsasta. Esimerkiksi märehtijöiden (kuten lehmien) vatsassa on useita osastoja (esim. kuono, pötsi, lehmän ruokatorven jatke), joissa ruoka käy läpi monivaiheisen käsittelyn: ruoka palaa suuhun uudelleen pureskeltavaksi, kulkee ruoansulatuskanavan ensimmäisen osan läpi kahdesti ja ruohon sulatuksesta vastaavat pitkälti bakteerit. Toiset eläimet, kuten hevonen, ovat hindgut-fermentaatioeläimiä; niiden paksusuolessa ja umpisuolessa tapahtuu mikrobien avulla kuitujen hajoitusta.

Muita ilmaisuja

Muita arkipäiväisiä sanoja vatsasta ovat belly ja tummy, jotka ovat englanninkielisiä, mutta usein käytettyjä puhuttelutapoja eri ikäryhmissä ja yhteyksissä.

Milloin hakeutua hoitoon?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos sinulla on:

• toistuva tai voimakas ylävatsakipu;
• pitkittynyt oksentelu tai oksentelu, jossa on verta;
• selittämätön laihtuminen, anemia tai mustat ulosteet;
• oireet, jotka eivät parane elintapamuutoksilla tai itsehoidolla.

Yhteenvetona: mahalaukku on tärkeä välietappi ruoansulatuksessa — se varastoi ruokaa, sekoittaa ja aloittaa proteiinien pilkkomisen sekä säätelee ruoan etenevyyttä ohutsuoleen. Kun mahalaukun suojamekanismit pettävät tai bakteeri-infektio häiritsee tasapainoa, voi syntyä erilaisia vaivoja, joita tutkitaan ja hoidetaan oireiden ja syyn mukaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on vatsa?

K: Mikä on suolahapon tehtävä mahalaukussa?

K: Miten ruoka liikkuu ruoansulatusprosessin läpi?

K: Mitä ongelmia voi esiintyä, jos vatsahappoa on liikaa?

K: Miten märehtijöiden ruoansulatusjärjestelmä eroaa ihmisen ruoansulatusjärjestelmästä?

K: Onko "mahalaukulle" olemassa muita sanoja?

Hae kirjaimella