Taistelu olemassaolosta

Taistelu olemassaolosta on luonnonhistoriaa [metafora]. Se viittaa elävien olentojen väliseen kilpailuun eloonjäämisestä. Charles Darwin käytti tätä ja samankaltaista sanontaa struggle for life yli 40 kertaa teoksessaan Origin of Species, ja sanonta on Originin luvun 3 otsikko. Darwin sai idean lukiessaan Thomas Malthusin teoksen Essay on the principle of population 6. painosta, ja myös Alfred Russel Wallace käytti lausetta säännöllisesti.

Ajatus on itse asiassa paljon vanhempi, ja monet luonnonhistorioitsijat ovat huomanneet eläinten välisen kilpailun. Yleisesti ottaen he ovat olleet kiinnostuneita lajien välisestä kilpailusta. Malthus oli luultavasti ensimmäinen, joka pohdiskeli yhden lajin - ihmisen - jäsenten välistä kamppailua resursseista.

Darwin kuuli Malthusista ensimmäisen kerran sisarensa Fannyn kirjeistä, kun hän oli matkalla HMSBeaglella. Fanny kertoi hänelle, että Malthuksen ajatuksia edisti Harriet Martineau, varhainen feministinen kirjailija. ^p153 Myöhemmin Lontoossa Darwin tapasi Martineaun illallisella ja paneutui paljon Malthuksen ajatuksiin. Ihmisten määrä saattoi kaksinkertaistua 25 vuodessa. Jos näin ei käynyt, se johtui kilpailusta resursseista, kuten ruoasta, tai siitä, että sodat ja taudit yleistyivät.

Darwin alkoi ymmärtää, että jokaisella elävällä lajilla on potentiaalia lisääntyä geometrisesti (2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, ....), mutta tämä väestönkasvun malli ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Darwin selittää, miksi eliöt eivät lisäänny geometrisesti. Hänen syitä olivat eläinten välinen kilpailu, ravinnon rajallinen määrä, ilmasto ja epidemiat. Kaikkia eliöitä sitovat olemassaolosta käytävässä taistelussa toisiinsa monimutkaiset suhteet. Myös saman lajin eliöiden välinen kamppailu olemassaolosta on suurinta.

Myöhemmin hän yhdisti nämä ideat kahteen muuhun. Toinen oli ajatus siitä, että kamppailussa jotkut menestyisivät paremmin kuin toiset. ^{s. 264-268} Toinen ajatus oli perinnöllisyys: ominaisuuksien on oltava ainakin osittain periytyviä. Tämä johti hänen ajatukseensa evoluutiosta luonnonvalinnan avulla. Wallace päätyi itsenäisesti samaan johtopäätökseen.

Darwin käytti ilmaisua "kamppailu olemassaolosta" vuonna 1859 ilmestyneen teoksensa Lajien alkuperä kolmannen luvun otsikkona. Vanha ajatus oli nyt sovitettu täydelliseksi teoriaksi.

"Minun on lähdettävä siitä, että käytän termiä kamppailu olemassaolosta laajassa ja metaforisessa merkityksessä, sisältäen yhden olennon riippuvuuden toisesta, ja sisältäen (mikä on tärkeämpää) paitsi yksilön elämän, myös menestyksen jälkeläisten jättämisessä ... aavikon reunalla olevan kasvin sanotaan kamppailevan elämästään kuivuutta vastaan, vaikka oikeammin sen pitäisi sanoa olevan riippuvainen kosteudesta". (Ensimmäisen painoksen s. 62)

"Taistelu olemassaolosta seuraa väistämättä siitä suuresta nopeudesta, jolla orgaaniset olennot pyrkivät lisääntymään". (p63)

Darwin sanoo: "Ajattelin ensimmäisen kerran valintaa kamppailun seurauksena 15. heinäkuuta 1838". Vuoteen 1850 mennessä hän oli jo selvittänyt kaiken käsikirjoituksessaan "iso kirja" (joka julkaistiin vasta vuonna 1975).

Toipuessaan malariasta Itä-Intiassa Wallace lähetti Darwinille esseen vuonna 1858. Se sisälsi lauseen: "Villieläinten elämä on taistelua olemassaolosta". Wallace ei ollut tiennyt Darwinin ajatuksista juuri mitään, ja hän sai ajatuksen täsmälleen samasta lähteestä: yhdestä Malthusin Essee väestöstä -teoksen myöhemmästä painoksesta. Tämän esseen saapuminen johti luonnonvalinnan kautta tapahtuvan evoluution idean yhteiseen julkaisemiseen vuonna 1958.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on taistelu olemassaolosta?

V: Taistelu olemassaolosta on metafora, jota käytetään kuvaamaan elävien olentojen välistä kilpailua eloonjäämisestä. Sen popularisoi Charles Darwin kirjassaan Lajien synty.

K: Kuka keksi ensimmäisenä ilmauksen "kamppailu olemassaolosta"?

V: Ilmaisua "kamppailu olemassaolosta" käytti alun perin Thomas Malthus kirjassaan Essay on the Principle of Population.

K: Miten Darwin törmäsi Malthusin ajatuksiin?

V: Darwin kuuli Malthuksen ajatuksista kirjeistä, jotka hänen sisarensa Fanny lähetti hänelle, kun Darwin oli matkalla HMS Beaglella. Fanny kertoi hänelle, että Harriet Martineau, varhainen feministinen kirjailija, edisti Malthusin ajatuksia. Myöhemmin palattuaan Lontooseen Darwin tapasi Martineaun illallisella ja alkoi pohtia Malthusin työtä syvällisemmin.

Kysymys: Mitä Darwin ymmärsi väestönkasvusta?

V: Darwin ymmärsi, että jokaisella elävän olennon lajilla on potentiaalia lisääntyä geometrisesti (2, 4, 8, 16...), mutta tämä väestönkasvun malli ei kuitenkaan toteudu käytännössä eläinten välisen kilpailun ja rajallisten resurssien, kuten ruoan ja veden, vuoksi. Hän totesi myös, että sodat ja taudit voivat estää populaatioita kasvamasta liian nopeasti.

Kysymys: Mitä kahta muuta ajatusta Darwin yhdisti olemassaolosta käytyyn kamppailuun?

V: Sen lisäksi, että Darwin totesi eliöiden välisen kilpailun olevan osa olemassaolosta käytävää kamppailua, hän yhdisti tämän ajatuksen kahteen muuhun käsitteeseen - siihen, että jotkin eliöt soveltuvat toisia paremmin menestymään tässä kamppailussa, ja siihen, että ominaisuuksien on ainakin osittain periydyttävä perinnöllisyyden kautta - mikä johti hänet kehittämään teoriansa evoluutiosta luonnollisen valinnan avulla.

K: Miten Wallace päätyi samanlaiseen johtopäätökseen kuin Darwin?

V: Wallace päätyi itsenäisesti samanlaiseen johtopäätökseen kuin Darwin, kun hän oli toipunut malariasta Itä-Intiassa ja lähettänyt Darwinille vuonna 1858 esseen, joka sisälsi lauseen "Luonnonvaraisten eläinten elämä on taistelua olemassaolosta". Hän ei ollut tiennyt paljon Darwinin ajatuksista, mutta päätyi siihen yhdestä Malthussin Essee väestöstä -teoksen myöhemmistä painoksista.