Kamppailu olemassaolosta – Darwin, Malthus ja luonnonvalinnan alku

Tutustu Darwinin ja Malthusin ajatuksiin kamppailusta olemassaolosta — miten kilpailu, väestökehitys ja perinnöllisyys synnyttivät luonnonvalinnan teorian.

Tekijä: Leandro Alegsa

11-03-2026 21:40

Taistelu olemassaolosta on luonnonhistoriaa-metafora, joka kuvaa elävien olentojen välistä kilpailua eloonjäämisestä ja lisääntymisestä. Charles Darwin käytti ilmaisua struggle for life yli 40 kertaa teoksessaan Origin of Species, ja se on myös Originin luvun 3 otsikko. Darwin sai keskeisen sysäyksen ajatukselleen lukiessaan Thomas Malthusin teosta Essay on the principle of population (6. painos), ja myös Alfred Russel Wallace käytti samaa sanontaa säännöllisesti.

Malthus ja väestönkasvun ongelma

Ajatus luonnon olennojen välisestä kamppailusta ei ole Darwinin keksintö: monet luonnonhistorioitsijat olivat jo huomanneet lajien välisen kilpailun. Malthus oli kuitenkin merkittävä, koska hän selkeästi sovelsi samaa periaatetta ihmisiin. Malthuksen keskeinen väite oli, että ihmisten määrä pyrkii kasvamaan geometrisesti, kun taas elintarvikkeiden saatavuus kasvaa vain aritmeettisesti; tästä seuraa, että kilpailu resursseista on väistämätöntä. Darwin sai tiedon Malthuksen ajatuksista sisarensa Fannyn kirjeiden kautta ollessaan HMSBeaglella. Fanny kertoi, että Malthuksen ajatuksia edisti myös Harriet Martineau, varhainen feministinen kirjailija. ^p153

Darwinin oivallus: miksi lajeja ei lisäänny geometrisesti

Darwin havaitsi, että jokaisella lajilla on potentiaalia lisääntyä nopeasti (esim. 2, 4, 8, 16, 32…), mutta käytännössä näin ei tapahdu. Hän selitti tämän seuraavilla tekijöillä: ravinnon rajallisuus, ilmasto, taudit ja lajien väliset suhteet, erityisesti kilpailu. Darwin korosti, että olemassaolosta käytävässä taistelussa suhteet ovat usein monimutkaisia: kilpailu voi olla suoraa (esim. saalis-peto), epäsuoraa (esim. ravinnon jakautuminen) tai riippuvuussuhteita (esim. symbioosi).

Darwin kuvailee käsitettä itse laajassa, metaforisessa merkityksessä: yksilön riippuvuus toisesta yksilöstä tai ympäristöstä, ja erityisen tärkeänä menestystä jälkeläisten jättämisessä. Tämä näkyy hänen omissa sanoissaan:

"Minun on lähdettävä siitä, että käytän termiä kamppailu olemassaolosta laajassa ja metaforisessa merkityksessä, sisältäen yhden olennon riippuvuuden toisesta, ja sisältäen (mikä on tärkeämpää) paitsi yksilön elämän, myös menestyksen jälkeläisten jättämisessä ... aavikon reunalla olevan kasvin sanotaan kamppailevan elämästään kuivuutta vastaan, vaikka oikeammin sen pitäisi sanoa olevan riippuvainen kosteudesta". (Ensimmäisen painoksen s. 62)

"Taistelu olemassaolosta seuraa väistämättä siitä suuresta nopeudesta, jolla orgaaniset olennot pyrkivät lisääntymään". (p63)

Luonnonvalinnan mekanismi

Darwin yhdisti kamppailu-ajatuksen kahteen muuhun oleelliseen havaintoon:

Vaihtelu: yksilöiden välillä esiintyy eroja ominaisuuksissa, jotka vaikuttavat eloonjäämiseen ja lisääntymiseen.
Perinnöllisyys: osa näistä eroista periytyy jälkeläisille.
Differentialinen menestys: kamppailussa jotkut yksilöt menestyvät paremmin ja jättävät enemmän jälkeläisiä kuin toiset.

Näiden yhdistelmä — periytyvä vaihtelu ja eriarvoinen lisääntymismenestys kilpailevassa ympäristössä — johtaa luonnonvalintaan, joka muuttaa populaation ominaisuuksien jakaumaa sukupolvien kuluessa. Tämä oli Darwinin ja itsenäisesti myös Wallacen keskeinen oivallus.

Darwinin ja Wallacen yhteys

Darwin on kertonut: "Ajattelin ensimmäisen kerran valintaa kamppailun seurauksena 15. heinäkuuta 1838". Vuoteen 1850 mennessä hän oli koonnut runsaasti muistiinpanoja ja luonnoksia suuremmasta käsikirjoituksestaan, niin kutsutusta "iso kirjasta" (jota ei julkaistu kokonaisuudessaan vasta kuin vuonna 1975).

Vuonna 1858 Wallace, toipuen malariasta Itä-Intiassa, lähetti Darwinille esseen, jossa oli selvästi sama perusajatus: "Villieläinten elämä on taistelua olemassaolosta". Wallace ei ollut tietoinen Darwinin yksityisistä muistiinpanoista, mutta hän oli lukenut Malthusia ja päätyi itsenäisesti samanlaiseen selitykseen. Tämän esseen saapuminen johti Darwinin ja Wallacen ajatusten yhteiseen esittelyyn ja julkaisuun vuonna 1858, kun Joseph Dalton Hooker ja Charles Lyell esittivät molempien kirjoitukset Linnean Societyssa.

Merkitys ja väärinymmärrykset

On tärkeää ymmärtää, että "kamppailu olemassaolosta" on metafora, joka kattaa monenlaisia ekologisia suhteita — se ei tarkoita pelkkää jatkuvaa taistelua kipuineen ja verineen. Darwinin ajatus korosti erityisesti jälkeläisten jättämisen menestystä populaation muokkaajana. Luonnonvalinta ei toimi ennalta määrättynä pyrkimyksenä parempaan, vaan se on seuraus siitä, että tietyt periytyvät ominaisuudet antavat paremman sopeutumisen vallitseviin oloihin.

Johtopäätös

Vanha havainto kilpailusta on näin sovitettu osaksi laajempaa evoluutioteoriaa: Malthuksen havainnot väestönkasvusta tarjosivat Darwinille ja Wallacelle teoreettisen kehyksen, jonka kautta biologinen vaihtelu, periytyvyys ja luonnon valikoiva vaikutus selittävät lajien muutosta ajan kuluessa. Darwin käytti termiä konkreettisesti ja laajennettuna kuvaamaan niitä monimutkaisia riippuvuuksia ja kilpailutilanteita, jotka muovaavat elämän monimuotoisuutta.

Darwinin keskeinen teksti aiheesta on Lajien alkuperä, jossa luku 3 kantaa otsikkoa, joka suomeksi yleensä käännetään muotoon "Taistelu olemassaolosta".

Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka Darwin ja Wallace esittivät luonnonvalinnan perusteet, evoluutioteoria on sittemmin täydentynyt uusilla löydöillä — erityisesti perinnöllisyyden mekanismien (geneettisen variation ja mutaation) selvittyä 1900-luvulla.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on taistelu olemassaolosta?

V: Taistelu olemassaolosta on metafora, jota käytetään kuvaamaan elävien olentojen välistä kilpailua eloonjäämisestä. Sen popularisoi Charles Darwin kirjassaan Lajien synty.

K: Kuka keksi ensimmäisenä ilmauksen "kamppailu olemassaolosta"?

V: Ilmaisua "kamppailu olemassaolosta" käytti alun perin Thomas Malthus kirjassaan Essay on the Principle of Population.

K: Miten Darwin törmäsi Malthusin ajatuksiin?

V: Darwin kuuli Malthuksen ajatuksista kirjeistä, jotka hänen sisarensa Fanny lähetti hänelle, kun Darwin oli matkalla HMS Beaglella. Fanny kertoi hänelle, että Harriet Martineau, varhainen feministinen kirjailija, edisti Malthusin ajatuksia. Myöhemmin palattuaan Lontooseen Darwin tapasi Martineaun illallisella ja alkoi pohtia Malthusin työtä syvällisemmin.

Kysymys: Mitä Darwin ymmärsi väestönkasvusta?

V: Darwin ymmärsi, että jokaisella elävän olennon lajilla on potentiaalia lisääntyä geometrisesti (2, 4, 8, 16...), mutta tämä väestönkasvun malli ei kuitenkaan toteudu käytännössä eläinten välisen kilpailun ja rajallisten resurssien, kuten ruoan ja veden, vuoksi. Hän totesi myös, että sodat ja taudit voivat estää populaatioita kasvamasta liian nopeasti.

Kysymys: Mitä kahta muuta ajatusta Darwin yhdisti olemassaolosta käytyyn kamppailuun?

V: Sen lisäksi, että Darwin totesi eliöiden välisen kilpailun olevan osa olemassaolosta käytävää kamppailua, hän yhdisti tämän ajatuksen kahteen muuhun käsitteeseen - siihen, että jotkin eliöt soveltuvat toisia paremmin menestymään tässä kamppailussa, ja siihen, että ominaisuuksien on ainakin osittain periydyttävä perinnöllisyyden kautta - mikä johti hänet kehittämään teoriansa evoluutiosta luonnollisen valinnan avulla.

K: Miten Wallace päätyi samanlaiseen johtopäätökseen kuin Darwin?

V: Wallace päätyi itsenäisesti samanlaiseen johtopäätökseen kuin Darwin, kun hän oli toipunut malariasta Itä-Intiassa ja lähettänyt Darwinille vuonna 1858 esseen, joka sisälsi lauseen "Luonnonvaraisten eläinten elämä on taistelua olemassaolosta". Hän ei ollut tiennyt paljon Darwinin ajatuksista, mutta päätyi siihen yhdestä Malthussin Essee väestöstä -teoksen myöhemmistä painoksista.

Etsiä