Substanssi
Substanssi [sub'-stuns] on materiaali tai aine, josta jokin on tehty. Aineet ovat fyysisiä asioita, jotka voidaan nähdä, koskettaa tai mitata. Ne koostuvat yhdestä tai useammasta alkuaineesta. Rauta, alumiini, vesi ja ilma ovat esimerkkejä aineista.
Höyry ja nestemäinen vesi ovat saman kemiallisen aineen, veden, kaksi eri muotoa.
Määritelmän ongelmat
Tärkein ongelma selkeä määritelmä siitä, mitä aine on, että jos esimerkiksi harkita paitsi maailmankaikkeuden (kosmoksen), olemisen ja ei-olemisen, ja yleensä kaikki, herää kysymys, mikä on vakio perusperiaate (ominaisuus) on perusta aineen, joka yleensä koostuu kaikista (eli aine, mieli, aistit, tila, sielu, ja niin edelleen).
Käsitteen historia
Latinankielinen sana substantia - käännös kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa olemusta (ousia), ja latinan kielessä olemuksen kuvaamiseen käytetään sanaa essentia. Antiikin filosofiassa substanssia käsitellään substraattina, kaikkien asioiden ensimmäisenä periaatteena (esimerkiksi Thalesin "vesi", Herakleitoksen "tuli").
Nykyaikana aineen käsitettä käsitellään ja levitetään laajalti. Ensimmäinen näkemys liittyy ontologiseen käsitykseen substanssista perimmäisenä perustana olevana olentona (Francis Bacon, Benedict Spinoza, Gottfried Wilhelm Leibniz). Filosofian metafysiikan keskeinen kategoria substanssi samaistetaan Jumalaan ja luontoon ja määritetään itsensä syyksi (lat. causa sui). Benedict Spinozan substanssin tärkeimmät ominaisuudet (attribuutit) ovat ajattelu ja venyminen. Benedict Spinozan filosofian analogian mukaan ainetta tarkastellaan René Descartesin ja Leibnizin käsitteen valossa. Ensimmäinen aine on subjektin ja objektin ykseys, ja toinen - samat atomit ovat yksinkertaisia olentoja, jotka menettävät venytyksensä, mutta saavat attribuutin pyrkimykset (Fr. appetition) ja moninaisuuden. Leibnizin ansiosta substanssi alkaa liittyä materiaan.
Toinen näkökulma aineeseen - epistemologinen käsitys käsitteestä, sen kyvyistä ja tieteellisen tiedon tarpeesta (John Locke, David Hume). Immanuel Kant uskoi, että laki, jonka mukaan mikä tahansa muutos aineessa tapahtumien ja määrä tallennettu se luonnossa pysyy samana, voidaan katsoa johtuvan "analogiat kokemuksen". Georg Wilhelm Friedrich Hegel määritteli substanssin asioiden muuttuvan, ohimenevän puolen eheydeksi, "tärkeäksi askeleeksi tahdon kehityksessä". Arthur Schopenhauerille substanssi - David Humeille aine - fiktio, rinnakkaisominaisuudet.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Kemiallinen aine
