Mieli: psykologinen ja filosofinen määritelmä — aivot, tunteet, dualismi
Mieli — psykologinen ja filosofinen katsaus: miten aivot, tunteet ja dualismi muovaavat tietoisuutta. Selkeä yhteenveto mielen teoriasta ja kiistoista.
Mieli on yleisnimitys sille, miten ihminen ajattelee, perustelee, havaitsee, tahtoo ja tuntee. Tavallisesti mielestä puhutaan myös silloin, kun viitataan muistiin, havaintoihin, kieleen, tahdonilmaisuun ja tunnekokemuksiin. Nykyisen luonnontieteen ja kognitiotieteen näkökulmasta se, mitä arkikielessä kutsutaan mieleksi, liittyy aivojen ja hermoston toimintaan: monet tutkijat pitävät mielen ilmiöitä aivoprosessien tuloksena. Filosofi Gilbert Ryle kutsui mieltä " aaveeksi koneessa" kuvatakseen käsitystä mieltä erillisenä aineellisesta kehosta; hän vastusti ajatusta, että mieli olisi aivoista kokonaan erillinen "virallinen oppi". Toisaalta jotkut pitävät mieltä erillisenä ja kutsuvat sitä sieluksi (ks. myös dualismi).
Mieli ja aivot
Tutkimusnäyttö osoittaa, että aivotoiminta ja mieleen liittyvät ilmiöt ovat läheisessä yhteydessä: aivovauriot muuttavat persoonallisuutta, muisti voi heikentyä aivoperäisissä sairauksissa ja aivojen aktivaatiomallit korreloivat esimerkiksi tunnekokemusten kanssa. Monet neurotieteilijät ja filosofit puolustavat formaattia, jonka mukaan mieli syntyy aivojen rakenteista ja niiden vuorovaikutuksesta — tästä suuntauksesta käytetään usein nimitystä fysikalismi tai materialismi. Toisaalta keskustelussa nousevat esiin kysymykset tietoisuuden laadusta ja subjektiivisesta kokemuksesta (ns. qualia), joita on vaikea täysin selittää pelkällä aivotoiminnan kuvauksella. Joitakin vastauksia haetaan käsitteillä kuten emergenssi (ominaisuudet, jotka nousevat monimutkaisesta toiminnasta) ja funktionalismi (mieli määrittyy sen toimintojen, ei aineen, perusteella).
Filosofinen keskustelu: dualismi ja sen kritiikki
Filosofiassa yksi keskeinen kiista on se, ovatko mielen ilmiöt täysin luonnontieteellisesti selitettäviä vai onko jotain, mikä jää tieteellisen selityksen ulkopuolelle. René Descartes oli tunnettu dualisti: hän erotti mielen (ajattelun, sielun) ja kehon (materiaalisen) toisistaan. Ryle ja monet myöhemmät ajattelijat kritisoivat tätä erottelua ja pitivät ajatusta "aaveesta koneessa" vääränä tapana ymmärtää toimintaa ja käyttäytymistä. Nykyfilosofiassa on lukuisia muita näkökulmia: property-dualismi (sielulla on omat ominaisuutensa), eliminativismi (arkikieliset mielen käsitteet voidaan hylätä tieteellisessä kuvassa) ja monia variaatioita funktionalismin ja fysikalistisen selitysmallin sisällä.
Mielen osat: muisti, järki ja tunteet
Monet ihmiset jakavat mielen osa-alueisiin kuten muisti, ajattelu, huomio, havainto, päätöksenteko ja tunteet. Joidenkin mielestä vain esimerkiksi järki ja muisti lasketaan mieleen, koska ne näyttäytyvät tietoisina kognitiivisina prosesseina. Tämän näkemyksen mukaan tunteet — kuten rakkaus, viha, pelko ja ilo — saattaisivat olla eri luonteisia tai osin ruumiillisia ilmiöitä, joiden paikkana metaforisesti ajatellaan esimerkiksi sydäntä. Toisaalta laajempi näkemys korostaa, että rationaaliset (kognitiiviset) ja emotionaaliset tilat kietoutuvat toisiinsa: tunteet vaikuttavat muistiin ja päätöksentekoon, ja kognitio muokkaa tunnekokemuksia. Neurotieteellisesti tunteisiin liittyvät alueet (esim. limbinen järjestelmä) sekä kognitiiviset alueet (esim. otsalohkot) toimivat yhdessä.
Kieli, sisäinen puhe ja mielen yksityisyys
Ihmiset tarkoittavat usein mielellä samaa kuin ajatuksella tai sisäisellä puheella: tapa, jolla "puhumme itsellemme pään sisällä". Tästä juontuvat sanonnat kuten "päättää mielensä", "muuttaa mielensä" ja "kaksimielinen". Yksi mielen tärkeistä piirteistä on sen ensisijainen subjektiivisuus — kokemukset ovat yksityisiä ja ne näkyvät vain niiden kokijalle. Tämän vuoksi puhumme myös tietoisuudesta ja omakohtaisesta näkökulmasta: toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita voidaan arvella ja tulkita, mutta emme voi suoraan "tuntea toisen mieltä".
Käytännön merkitys
Käsityksillä mielestä on vaikutuksia moniin elämänalueisiin: miten suhtaudumme mielenterveyteen ja hoitoon, miten ymmärrämme vastuullisuuden ja päätöksenteon oikeudellisissa yhteyksissä, sekä miten rakennamme ja arvioimme tekoälyä ja robotiikkaa. Esimerkiksi psykoterapiassa ja lääketieteessä erotetaan usein biologiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökulmat, mutta pyritään myös integroituihin hoitomuotoihin, jotka huomioivat sekä aivot että subjektiivinen kokemus.
Yhteenvetona: mieli on monimuotoinen käsite, joka kattaa ajattelun, havainnon, muistamisen, tahdon ja tunnekokemukset. Keskustelu jatkuu siitä, kuinka paljon mieli selittyy aivojen toiminnalla ja missä määrin siitä kannattaa puhua erillisenä ilmiönä (esim. sieluna tai erityisenä subjektina). Arkipuheessa mieli ymmärretään sekä kognitiivisena toimintona että henkilökohtaisena, yksityisenä kokemuksena.
Sanan historia
Vanhan englannin gemyndin alkuperäinen merkitys oli muisti. Tämä selittää sanonnat call to mind, come to mind, keep in mind, to have mind of ja niin edelleen. Vanhassa englannissa oli muitakin sanoja ilmaisemaan sitä, mitä me nykyään kutsumme "mieleksi", kuten hyge, joka tarkoittaa "mieli, henki". Sana mind kasvoi vähitellen tarkoittamaan kaikkea tietoista ajattelua 1300- ja 1400-luvuilla.
Mielen tutkiminen
Mielen näkökohdat
Ajattelu on sitä, kun omaksumme sen, mitä ympärillämme tapahtuu, jotta voimme käsitellä sitä tehokkaasti suunnitelmiemme ja toiveidemme mukaisesti. Ajattelu on tiedon käyttöä, kuten käsitteiden muodostamista, ongelmanratkaisua, päättelyä ja valintojen tekemistä.
Muisti on sitä, että tallennamme tietoa mieleemme ja voimme myöhemmin palauttaa sen mieleemme.
Mielikuvitus on kyky keksiä mielen sisällä maailmoja, täydellisiä tai ei. Mieli luo niitä hyödyntämällä kokemuksia jaetusta maailmasta.
Tietoisuus on tietoisuutta siitä, että olemme olemassa ja että maailma on olemassa, ja kykyä ymmärtää, mitä ympärillämme tapahtuu.
Mielenterveys
Aivan kuten keho, myös mieli voi olla terve. Tämän mittarina käytetään nimitystä mielenterveys. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ei ole yhtä ainoaa tapaa mitata mielenterveyttä kaikilla ihmisillä, koska ympäristössämme on monia asioita, jotka saattavat tehdä siitä, mikä on mieleltään tervettä, eri tavalla kuin mikä on eri ihmisillä. Yleisesti ottaen useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että "mielenterveys" ja "mielisairaus" eivät ole toistensa vastakohtia. Toisin sanoen se, ettei sinulla ole mielisairautta, ei tarkoita, että olet mielenterveydeltään hyvässä kunnossa.
Yksi tapa tutkia mielenterveyttä on tarkastella sitä, miten hyvin ihminen elää. Mielenterveyden merkkejä ovat muun muassa: kykenevyyden ja onnellisuuden tunne, kyky käsitellä normaalia stressitasoa, ystävien saaminen ja pitäminen, itsenäinen elämä ja kyky toipua vaikeista tilanteista.
Filosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen luonnetta ja sen yhteyttä ruumiiseen. Pääongelmana on, miten mieli liittyy ruumiiseen, mutta mielen luonteesta on myös kysymyksiä, joissa ei puhuta sen suhteesta fyysiseen ruumiiseen.
Dualismi ja monismi ovat kaksi tärkeintä tapaa, joilla ihmiset yrittävät ratkaista mielen ja ruumiin välisen ongelman. Dualismi on sitä, että ihmiset uskovat mielen ja ruumiin olevan jollakin tavalla erillään toisistaan. Se voidaan jäljittää Platoniin, Aristoteleeseen ja hindufilosofian Samkhya- ja Yoga-koulukuntiin, mutta tarkimmin sen muotoili René Descartes 1600-luvulla.
Monismi on uskomus, jonka mukaan mieli ja ruumis eivät ole fysiologisesti ja ontologisesti erillisiä kokonaisuuksia. Tämä näkemys näkyi länsimaisessa filosofiassa ensimmäisen kerran Parmenidesin toimesta 5. vuosisadalla eaa. ja myöhemmin sitä kannatti 1700-luvun rationalisti Baruch Spinoza. Spinozan mukaan mieli ja ruumis ovat kaksi osaa suuremmasta olennosta.
Idealistit ajattelevat, että mieli on kaikki, mitä on olemassa, ja että ulkomaailma on itse asiassa mielen luoma. Fysikalistit ajattelevat, että kaikki voidaan ilmaista sillä, mikä on fyysistä. Neutraalit monistit uskovat, että kaikki voi olla joko mentaalista tai fysikaalista riippuen siitä, miten sen näkee. Esimerkiksi punainen täplä seinällä on fyysinen, koska se on fyysisestä seinästä riippuva todellinen asia, mutta se on mentaalinen, koska aivomme reagoivat väriin. Yleisimmät monismit 1900- ja 2000-luvuilla ovat kaikki olleet erilaisia fysikalismin muotoja, mukaan lukien behaviorismi.
Psykologia
Psykologia tutkii tapaa, jolla ajattelemme, tunnemme ja toimimme. Se käsittää tieteellisen tutkimuksen prosesseista, kuten havaitsemisesta, kognitiosta, tunteista, persoonallisuudesta sekä meitä ympäröivistä asioista, jotka saattavat vaikuttaa ajattelutapaan. Tämän tutkimuksen perusteella psykologit pyrkivät muodostamaan sääntöjä siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme. Psykologiaan kuuluu myös tämän tiedon käyttäminen arkielämän ongelmien ratkaisemisessa ja mielenterveysongelmien hoidossa.
Sosiaalipsykologia ja ryhmäkäyttäytyminen
Sosiaalipsykologia tutkii sitä, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme muiden ihmisten ryhmissä. Useimmat sosiaalipsykologiaa tutkivat ihmiset ovat joko psykologeja tai sosiologeja.
Mielen silmä
Ilmaisu Mind's eye viittaa kykyyn nähdä asioita mielen avulla.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Trance
- Kognitio
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on mieli?
V: Mieli on yleisnimitys tavalle, jolla ihminen ajattelee, perustelee, havaitsee, tahtoo, on ajatuksia ja tuntee.
K: Mitä tiede sanoo mielestä?
V: Tiede uskoo, että se, mitä muut kutsuvat mieleksi, johtuu kokonaan aivojen toiminnasta.
K: Mitä Gilbert Ryle sanoi mielestä?
V: Gilbert Ryle kutsui mieltä "koneen aaveeksi". Hän sanoi, että ajatus siitä, että se olisi erillään aivoista, oli virheellinen "virallinen oppi".
K: Mitä jotkut ihmiset uskovat mielestä ja ruumiista?
V: Jotkut ihmiset uskovat, että mieli on erillään kehosta ja sitä kutsutaan sieluksi (ks. dualismi).
K: Mitä jotkut ihmiset väittävät mielen muodostavan?
V: Jotkut väittävät, että rationaalisia ja emotionaalisia tilojamme ei voi erottaa toisistaan, vaan niiden kaikkien pitäisi olla osa sitä, mitä kutsumme mieleksi.
K: Onko mieli yksityinen?
V: Kyllä, yksi mielen tärkeistä asioista on, että se on yksityinen. Kukaan muu ei voi "tuntea mieltämme".
K: Mitä mieli tarkoittaa siinä mielessä, että puhumme itsellemme "päämme sisällä"?
V: Ihmiset käyttävät usein mielen tarkoittavan samaa kuin ajatus: tapaa, jolla puhumme itsellemme "päämme sisällä". Tästä juontuvat sanonnat "muodostavat mielemme", "muuttavat mielemme" ja "kaksimieliset".
Etsiä