Mieli
Mieli on yleisnimitys sille, miten ihminen ajattelee, perustelee, havaitsee, tahtoo ja tuntee. Tieteen mukaan se, mitä muut kutsuvat mieleksi, johtuu kokonaan aivojen toiminnasta. Filosofi Gilbert Ryle kutsui mieltä "aaveeksi koneessa". Hänen mukaansa ajatus siitä, että se olisi aivoista erillinen, oli virheellinen "virallinen oppi". Jotkut kuitenkin ajattelevat, että mieli on erillään kehosta ja sitä kutsutaan sieluksi (ks. dualismi).
Monet ihmiset kiistelevät siitä, mistä mieli koostuu. Jotkut sanovat, että vain järki ja muisti ovat osa mieltä, koska ne ovat tietoisia. Tämän näkemyksen mukaan tunteet, kuten rakkaus, viha, pelko ja ilo, ovat eri asia kuin mieli. Jotkut tämän näkemyksen kannattajat sanovat, että tunteet ovat osa sydäntä. Toiset taas väittävät, että rationaalisia ja emotionaalisia tilojamme ei voi erottaa toisistaan, vaan niiden kaikkien pitäisi olla osa sitä, mitä kutsumme mieleksi.
Ihmiset tarkoittavat usein mielellä samaa kuin ajatuksella: tapaa, jolla puhumme itsellemme "pään sisällä". Tästä juontuvat sanonnat "päättää mielensä", "muuttaa mielensä" ja "kaksimielinen". Yksi mielen tärkeistä asioista tässä mielessä on, että se on yksityinen. Kukaan muu ei voi "tuntea mieltämme".
Sanan historia
Vanhan englannin gemyndin alkuperäinen merkitys oli muisti. Tämä selittää sanonnat call to mind, come to mind, keep in mind, to have mind of ja niin edelleen. Vanhassa englannissa oli muitakin sanoja ilmaisemaan sitä, mitä me nykyään kutsumme "mieleksi", kuten hyge, joka tarkoittaa "mieli, henki". Sana mind kasvoi vähitellen tarkoittamaan kaikkea tietoista ajattelua 1300- ja 1400-luvuilla.
Mielen tutkiminen
Mielen näkökohdat
Ajattelu on sitä, kun omaksumme sen, mitä ympärillämme tapahtuu, jotta voimme käsitellä sitä tehokkaasti suunnitelmiemme ja toiveidemme mukaisesti. Ajattelu on tiedon käyttöä, kuten käsitteiden muodostamista, ongelmanratkaisua, päättelyä ja valintojen tekemistä.
Muisti on sitä, että tallennamme tietoa mieleemme ja voimme myöhemmin palauttaa sen mieleemme.
Mielikuvitus on kyky keksiä mielen sisällä maailmoja, täydellisiä tai ei. Mieli luo niitä hyödyntämällä kokemuksia jaetusta maailmasta.
Tietoisuus on tietoisuutta siitä, että olemme olemassa ja että maailma on olemassa, ja kykyä ymmärtää, mitä ympärillämme tapahtuu.
Mielenterveys
Aivan kuten keho, myös mieli voi olla terve. Tämän mittarina käytetään nimitystä mielenterveys. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ei ole yhtä ainoaa tapaa mitata mielenterveyttä kaikilla ihmisillä, koska ympäristössämme on monia asioita, jotka saattavat tehdä siitä, mikä on mieleltään tervettä, eri tavalla kuin mikä on eri ihmisillä. Yleisesti ottaen useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että "mielenterveys" ja "mielisairaus" eivät ole toistensa vastakohtia. Toisin sanoen se, ettei sinulla ole mielisairautta, ei tarkoita, että olet mielenterveydeltään hyvässä kunnossa.
Yksi tapa tutkia mielenterveyttä on tarkastella sitä, miten hyvin ihminen elää. Mielenterveyden merkkejä ovat muun muassa: kykenevyyden ja onnellisuuden tunne, kyky käsitellä normaalia stressitasoa, ystävien saaminen ja pitäminen, itsenäinen elämä ja kyky toipua vaikeista tilanteista.
Filosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen luonnetta ja sen yhteyttä ruumiiseen. Pääongelmana on, miten mieli liittyy ruumiiseen, mutta mielen luonteesta on myös kysymyksiä, joissa ei puhuta sen suhteesta fyysiseen ruumiiseen.
Dualismi ja monismi ovat kaksi tärkeintä tapaa, joilla ihmiset yrittävät ratkaista mielen ja ruumiin välisen ongelman. Dualismi on sitä, että ihmiset uskovat mielen ja ruumiin olevan jollakin tavalla erillään toisistaan. Se voidaan jäljittää Platoniin, Aristoteleeseen ja hindufilosofian Samkhya- ja Yoga-koulukuntiin, mutta tarkimmin sen muotoili René Descartes 1600-luvulla.
Monismi on uskomus, jonka mukaan mieli ja ruumis eivät ole fysiologisesti ja ontologisesti erillisiä kokonaisuuksia. Tämä näkemys näkyi länsimaisessa filosofiassa ensimmäisen kerran Parmenidesin toimesta 5. vuosisadalla eaa. ja myöhemmin sitä kannatti 1700-luvun rationalisti Baruch Spinoza. Spinozan mukaan mieli ja ruumis ovat kaksi osaa suuremmasta olennosta.
Idealistit ajattelevat, että mieli on kaikki, mitä on olemassa, ja että ulkomaailma on itse asiassa mielen luoma. Fysikalistit ajattelevat, että kaikki voidaan ilmaista sillä, mikä on fyysistä. Neutraalit monistit uskovat, että kaikki voi olla joko mentaalista tai fysikaalista riippuen siitä, miten sen näkee. Esimerkiksi punainen täplä seinällä on fyysinen, koska se on fyysisestä seinästä riippuva todellinen asia, mutta se on mentaalinen, koska aivomme reagoivat väriin. Yleisimmät monismit 1900- ja 2000-luvuilla ovat kaikki olleet erilaisia fysikalismin muotoja, mukaan lukien behaviorismi.
Psykologia
Psykologia tutkii tapaa, jolla ajattelemme, tunnemme ja toimimme. Se käsittää tieteellisen tutkimuksen prosesseista, kuten havaitsemisesta, kognitiosta, tunteista, persoonallisuudesta sekä meitä ympäröivistä asioista, jotka saattavat vaikuttaa ajattelutapaan. Tämän tutkimuksen perusteella psykologit pyrkivät muodostamaan sääntöjä siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme. Psykologiaan kuuluu myös tämän tiedon käyttäminen arkielämän ongelmien ratkaisemisessa ja mielenterveysongelmien hoidossa.
Sosiaalipsykologia ja ryhmäkäyttäytyminen
Sosiaalipsykologia tutkii sitä, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme muiden ihmisten ryhmissä. Useimmat sosiaalipsykologiaa tutkivat ihmiset ovat joko psykologeja tai sosiologeja.
Mielen silmä
Ilmaisu Mind's eye viittaa kykyyn nähdä asioita mielen avulla.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Trance
- Kognitio
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on mieli?
V: Mieli on yleisnimitys tavalle, jolla ihminen ajattelee, perustelee, havaitsee, tahtoo, on ajatuksia ja tuntee.
K: Mitä tiede sanoo mielestä?
V: Tiede uskoo, että se, mitä muut kutsuvat mieleksi, johtuu kokonaan aivojen toiminnasta.
K: Mitä Gilbert Ryle sanoi mielestä?
V: Gilbert Ryle kutsui mieltä "koneen aaveeksi". Hän sanoi, että ajatus siitä, että se olisi erillään aivoista, oli virheellinen "virallinen oppi".
K: Mitä jotkut ihmiset uskovat mielestä ja ruumiista?
V: Jotkut ihmiset uskovat, että mieli on erillään kehosta ja sitä kutsutaan sieluksi (ks. dualismi).
K: Mitä jotkut ihmiset väittävät mielen muodostavan?
V: Jotkut väittävät, että rationaalisia ja emotionaalisia tilojamme ei voi erottaa toisistaan, vaan niiden kaikkien pitäisi olla osa sitä, mitä kutsumme mieleksi.
K: Onko mieli yksityinen?
V: Kyllä, yksi mielen tärkeistä asioista on, että se on yksityinen. Kukaan muu ei voi "tuntea mieltämme".
K: Mitä mieli tarkoittaa siinä mielessä, että puhumme itsellemme "päämme sisällä"?
V: Ihmiset käyttävät usein mielen tarkoittavan samaa kuin ajatus: tapaa, jolla puhumme itsellemme "päämme sisällä". Tästä juontuvat sanonnat "muodostavat mielemme", "muuttavat mielemme" ja "kaksimieliset".
