YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) — määritelmä, 17 tavoitetta 2015–2030

Tutustu YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen (2015–2030): määritelmä, tavoitteet ja 169 erityistavoitetta — opas globaaliin kestävään kehitykseen.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat Yhdistyneiden kansakuntien luomia, ja niitä mainostetaan kestävän kehityksen globaaleina tavoitteina (Global Goals for Sustainable Development). Ne korvasivat vuosituhannen kehitystavoitteet, joiden voimassaolo päättyi vuoden 2015 lopussa. Kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat vuodesta 2015 vuoteen 2030. Tavoitteita on 17 ja niitä koskevia erityistavoitteita 169.

Mitä tavoitteet tarkoittavat?

Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG, Sustainable Development Goals) muodostavat Agenda 2030 -ohjelman ytimen. Ne ovat globaali kehys, jonka tarkoituksena on poistaa köyhyys, suojella planeettaa ja varmistaa hyvinvointi kaikille vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet ovat universaaleja — ne koskevat sekä kehitys- että kehittyneitä maita — ja ne tunnustavat kehityksen sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset ulottuvuudet sekä tavoitteiden keskinäisen riippuvuuden.

Keskeiset periaatteet

• Universaalisuus: tavoitteet koskevat kaikkia maita ja toimijoita.
• Ei ketään jäljelle: (Leave no one behind) erityinen painotus haavoittuvissa asemissa olevien ihmisten mukaan ottamiselle.
• Integraatio ja eheys: tavoitteet tunnistavat, että sosiaalinen hyvinvointi, talouskasvu ja ympäristönsuojelu ovat yhteydessä toisiinsa.
• Yhteistyö: onnistuminen edellyttää hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä.

17 tavoitetta lyhyesti

• 1. Köyhyyden poistaminen — köyhyyden ja äärimmäisen puutteen poistaminen kaikissa muodoissaan.
• 2. Nälän poistaminen — ruoantuotannon turvallisuus, ravitsemus ja kestävä maatalous.
• 3. Hyvinvointi ja terveys — terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille.
• 4. Laadukas koulutus — inklusiivinen ja tasa-arvoinen koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
• 5. Sukupuolten tasa-arvo — naisten ja tyttöjen oikeudet, väkivallan ehkäisy ja taloudellinen osallistuminen.
• 6. Puhtaat vedet ja sanitaatio — saatavuus, kestävä käyttö ja vesihuollon laatu.
• 7. Edullinen ja puhdas energia — luotettava, kestävä ja moderni energia kaikille.
• 8. Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu — inklusiivinen talouskasvu, työllisyys ja ihmisarvoinen työ.
• 9. Teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri — kestävä infrastruktuuri, teollistuminen ja innovaatio.
• 10. Eriarvoisuuden vähentäminen — tulo- ja mahdollisuuserojen kaventaminen maiden sisällä ja niiden välillä.
• 11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt — turvalliset, kestävästi rakennetut ja osallistavat asuinympäristöt.
• 12. Vastuullinen kulutus ja tuotanto — resurssitehokkuus ja kestävä tuotanto- ja kulutuskulttuuri.
• 13. Ilmastotoimet — ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sen vaikutuksiin.
• 14. Elämä veden alla — merten ja meriekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö.
• 15. Elämä maan päällä — ekosysteemien suojelu, metsien kestävä käyttö ja biodiversiteetin ylläpito.
• 16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja toimivat instituutiot — rauhanomaiset yhteiskunnat, oikeuslaitoksen toimivuus ja korruption vähentäminen.
• 17. Kumppanuudet tavoitteiden saavuttamiseksi — globaalit ja paikalliset kumppanuudet rahoituksen, tiedon ja teknologian jakamiseksi.

Seuranta, indikaattorit ja raportointi

Jokaisella tavoitteella on joukko erityistavoitteita (yhteensä 169), joita seurataan määrällisillä indikaattoreilla. YK:n globaali indikaattorikehys (kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa) sisältää satoja indikaattoreita (globaalissa kehyksessä on yli 200 indikaattoria), joiden avulla mitataan etenemistä jäsenmaissa. Maakohtainen seuranta tapahtuu mm. Voluntary National Reviews -raporttien (VNR) kautta, joita esitetään YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa.

Rahoitus ja toimeenpano

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä julkisia että yksityisiä investointeja: verotulot ja kotimainen resurssien mobilisointi, kansainvälinen kehitysapu, yksityinen pääoma sekä uudet rahoitusmekanismit (esim. vihreät joukkolainat). Lisäksi tarvitaan kansallisia strategioita, lainsäädäntöä, teknologiaa ja kapasiteetin vahvistamista erityisesti kehitysmaissa.

Haasteet ja ajankohtaiset vaikutukset

SDG-työtä ovat monin paikoin hidastaneet konfliktit, ilmastonmuutos ja globaalit häiriöt kuten COVID-19-pandemia, jotka ovat lisänneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tavoitteiden väliset yhteydet voivat johtaa sekä synergioihin että ristiriitoihin, joten politiikkavalinnat vaativat huolellista tasapainottamista.

Miten voi osallistua

• Kannusta päätöksentekijöitä ja tue politiikkaa, joka edistää SDG:itä.
• Yritykset voivat integroida kestävän kehityksen käytäntöjä toimintaansa ja raportointiin.
• Yksilöt voivat muuttaa kulutustottumuksiaan, osallistua paikallisiin hankkeisiin ja edistää tasa-arvoa sekä ympäristönsuojelua arjessa.
• Kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitokset voivat seurata edistymistä ja tuoda esiin haavoittuvien ryhmien tarpeita.

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat jaetun kehyksen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi, mutta niiden onnistuminen edellyttää poliittista tahtoa, riittävää rahoitusta ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Hae kirjaimella