Tässä japanilaisessa nimessä sukunimi on Tanuma.

Tanuma Okitsugu (田沼意次) (11. syyskuuta 1719, Edo, Japani - 25. elokuuta 1788, Edo) oli Tokugawa-sogunaatin vanhempi neuvonantaja (rōjū). Hänet tunnetaan rahareformin käyttöönotosta.

 

Tausta ja uran alku

Tanuma Okitsugu syntyi Edo-kaupungissa 1719. Hän kuului samurai-säätyyn ja eteni Tokugawa-hallinnon palveluksessa erilaisiin hallinnollisiin tehtäviin. Tanuman nousu valtakunnan keskushallinnon piiriin alkoi, kun hän sai vastuuta vero- ja talousasioista sekä kaupankäyntiin ja kaivostoimintaan liittyvistä järjestelyistä. Lopulta hänestä tuli yksi shogunaatin vaikutusvaltaisimmista neuvonantajista ja käytännössä talouspolitiikan johtava henkilö.

Rahareformit ja talouspolitiikka

Tanuma tunnetaan etenkin pyrkimyksistään vahvistaa shogunaatin tuloja ja vakauttaa taloutta käytännön toimenpitein. Hänen politiikkansa oli suuntautunut kaupungistuvan kauppayhteiskunnan edistämiseen ja valtion tulojen kasvattamiseen. Keskeisiä piirteitä olivat muun muassa:

  • toimet verotulojen ja tullien tehostamiseksi,
  • valtion monopolisääntelyn laajentaminen tietyillä aloilla sekä julkisten ja yksityisten etujen yhdistämisen yritykset,
  • kaupankäynnin ja markkinoiden tukeminen – erityisesti riisin ja muiden hyödykkeiden kaupankäyntiä pyrittiin järjestämään paremmin,
  • kaivostoiminnan tukeminen ja arvometallien kaivosten hyödyntäminen valtion tulojen lähteenä.

Näiden toimien tarkoituksena oli saada lisää käteisvaroja ja vähentää shogunaatin taloudellista ahdinkoa ilman suuria maaomaisuuteen kohdistuvia uudelleenjärjestelyjä.

Kritiikki, korruptioepäilyt ja vallan väheneminen

Tanuman politiikka herätti voimakasta vastustusta perinteisemmässä samurai‑eliitissä. Häntä syytettiin suosimisesta, nepotismista ja korruptiosta: valtion palveluksessa toimivien kauppiasverkostojen katsottiin saaneen epäoikeudenmukaista etuoikeutta. Lisäksi 1700-luvun lopun luonnonkatastrofit ja viljapula – erityisesti Tenmein nälänhätävuodet – heikensivät kansan elinoloja ja lisäsivät tyytymättömyyttä hallintoon.

Vastareaktio huipentui siihen, että Tanuman asema mureni 1780‑luvun jälkipuoliskolla. Hänen politiikkansa ja vaikutusvaltansa käännettiin osittain takaisin, ja seuraava valtaeliitin suunta, joka tunnetaan Kansei-uudistuksina, pyrki palauttamaan säätyjen perinteisempiä oikeuksia ja tiukentamaan hallinnon kuria.

Myöhemmät vuodet ja perintö

Tanuma menetti vaikutusvaltansa ja kuoli 1788 Edoesa. Hänen perintönsä on kaksijakoinen: toisaalta hänet muistetaan yhtenä 1700‑luvun merkittävimmistä talousuudistajista, joka yritti sopeuttaa Tokugawa‑hallintoa muuttuneisiin taloudellisiin oloihin ja kasvavaan kauppaan. Toisaalta hänen aikakautensa liitetään myös korruptioepäilyihin, hallinnon heikkenemiseen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin, jotka seurasivat luonnonkatastrofeja.

Historiankirjoituksessa Tanumaa pidetään usein esimerkkinä virkamiehestä, joka pyrki käytännönläheisiin talousratkaisuihin mutta jonka toimia painoi samaan aikaan vallankäytön ja etujen ajamisen varjo. Häntä on kuvattu myös taiteessa ja kirjallisuudessa aikakauden poliittisen draaman symbolina.

Merkitys

Tanuman yritykset uudistaa rahapolitiikkaa ja vahvistaa valtion tuloja edustavat erästä Tokugawa‑kauden reaktiota kaupan ja rahatalouden voimistumiseen. Vaikka monet hänen hankkeistaan myöhemmin kumottiin tai muokattiin, ne osoittivat että keskushallinto etsi aktiivisesti keinoja vastata taloudellisiin haasteisiin ennen modernin ajan suuria muutoksia Japanissa.