Terva
Terva on tahmea musta neste, joka koostuu paksusta öljystä. Se on luonnollista ainetta, joka tihkuu maasta esimerkiksi La Brean tervahaudoissa. Yleensä sitä valmistetaan kuumentamalla hiiltä kemiallisessa laitteistossa.
Useimmiten tervaa valmistetaan kivihiilestä koksin valmistuksen sivutuotteena, mutta sitä voidaan valmistaa myös öljystä, turpeesta tai puusta. Kivihiilitonnin "tuhoava tislaus" voi tuottaa 700 kg koksia, 100 litraa ammoniakkiliuosta, 50 litraa kivihiilitervaa ja 400 m 3hiilikaasua.
Se oli ennen yksi kaasutehtaiden tuotteista. Kivihiilestä tai öljystä valmistettua tervaa pidetään myrkyllisenä. Se aiheuttaa syöpää korkean bentseenipitoisuutensa vuoksi. Pieninä pitoisuuksina tervaa käytetään kuitenkin lääkkeenä iholle.
Tervauunit ovat kuivatislausuunit, joita käytetään Skandinaviassa tervan valmistukseen puusta. Ne rakennettiin lähelle metsää, kalkkikivestä tai alkeellisemmista maakuopista. Pohja on kallistettu poistoaukkoon, josta terva pääsee ulos. Puu halkaistaan sormenmitan kokoiseksi ja pinotaan tiiviisti, ja lopuksi se peitetään tiiviisti lialla ja sammaleella ilman pääsyn estämiseksi. Tämän päälle kasataan ja sytytetään tuli. Muutaman tunnin kuluttua terva alkaa valua ulos, ja se jatkuu muutaman päivän ajan.
Maissinvarresta voidaan valmistaa tervaa kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa. Tätä prosessia kutsutaan pyrolyysiksi.
Käyttää
Tervaa käytetään ihosairauden, psoriaasin, hoidossa, jossa kivihiiliterva on tehokkain. Terva on yleinen desinfiointiaine. Vaseliinitervaa käytettiin myös muinaisen Egyptin muumioinnissa noin vuonna 1000 eaa.[1]
Terva oli elintärkeä osa ensimmäisiä päällystettyjä eli asfalttiteitä. Bagdadin kadut päällystettiin ensimmäisenä tervalla 8. vuosisadalla jKr. alkaen. Tervaa käytettiin myös kattotiilien tiivistämiseen sekä laivojen ja veneiden runkojen tiivistämiseen. Vuosituhansien ajan puutervaa käytettiin purjeiden ja veneiden vedenpitävyyteen, mutta nykyään tervan tarve on poistunut, kun purjeet on valmistettu luonnostaan vedenpitävistä synteettisistä aineista. Puutervaa käytetään edelleen perinteisten puuveneiden ja historiallisten kattopäällysteisten kirkkojen kattojen tiivistämiseen sekä hirsirakennusten ulkoseinien maalaamiseen.
Tervan ja pellavaöljylakan sekoittamisesta saadaan tervamaalia. Tervamaalia voidaan käyttää puun suojaamiseen säältä. Tervamaali voidaan myös sävyttää erilaisilla pigmenteillä, jolloin saadaan läpikuultavia värejä ja puun rakenne säilyy.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Asfaltti
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on terva?
V: Terva on tahmea musta neste, joka on valmistettu paksusta öljystä. Se on luonnollinen aine, jota voidaan valmistaa hiilestä, öljystä, turpeesta tai puusta.
K: Miten tervaa yleensä tuotetaan?
V: Tervaa tuotetaan yleensä kuumentamalla hiiltä kemiallisessa laitteessa.
K: Mitä muita tuotteita syntyy, kun kivihiilestä valmistetaan tervaa?
V: Kun kivihiilestä valmistetaan tervaa, syntyy myös muita tuotteita, kuten koksia, ammoniakkiliuosta ja hiilikaasua.
K: Onko terva myrkyllistä?
V: Kyllä, kivihiilestä tai maaöljystä valmistettua tervaa pidetään myrkyllisenä sen korkean bentseenipitoisuuden vuoksi. Pieninä pitoisuuksina sitä voidaan kuitenkin käyttää lääkkeenä iholla.
K: Mitä tervauunit ovat?
V: Tervauunit ovat kuivatislausuunit, joita käytetään Skandinaviassa tervan tuottamiseen puusta. Ne koostuvat kalkkikivestä tai maahan tehdyistä primitiivisistä rei'istä, joiden pohjalla on ulostuloaukko, josta terva pääsee ulos.
K: Miten tervauunia käytetään?
V: Puu on pilkottava noin sormen kokoisiksi paloiksi ja pinottava tiiviisti, minkä jälkeen se on peitettävä tiiviisti lialla ja sammaleella ilman pääsyn estämiseksi. Tämän jälkeen pinon päälle on sytytettävä tuli, ja sen on annettava palaa useita tunteja, kunnes terva alkaa valua ulos, mikä jatkuu useita päiviä.
