Sergei Nechayev

Vallankumouksellisen katekismus

Nechayev oli kuuluisan vallankumouksellisen pamfletin, Vallankumouksellisen katekismuksen, kirjoittaja tai pääkirjoittaja. Pamfletti kantaa tunnetun anarkistin Mihail Bakuninin nimeä, mutta sen uskotaan olevan kokonaan tai suurimmaksi osaksi Nechayevin kirjoittama. Teoksessa kehotettiin täydelliseen omistautumiseen vallankumoukselliselle elämäntavalle. Vallankumouksellisen katekismuksessa väitettiin, että vallankumouksen asian edistämiseksi voidaan käyttää mitä tahansa keinoja (myös kiristystä ja murhaa).

Se julkaistiin Government Herald -lehdessä heinäkuussa 1871 salaseuran manifestina.

Vallankumouksellisen katekismus oli ohjelma yhteiskunnan ja valtion "armottomaan tuhoamiseen". Pääperiaatteena oli "tarkoitus pyhittää keinot". Tästä tuli Nechayevin tunnuslause koko hänen vallankumouksellisen uransa ajan.

Vallankumouksellinen on tuomittu mies. Hänellä ei ole yksityisiä etuja, ei asioita, tunteita, siteitä, omaisuutta eikä edes omaa nimeä. Hänen koko olemuksensa on yhden päämäärän, yhden ajatuksen, yhden intohimon - vallankumouksen - nielemä. Sydämen ja sielun kautta, ei pelkästään sanoin vaan teoin, hän on katkaissut kaikki siteet yhteiskuntajärjestykseen ja koko sivistyneeseen maailmaan; tuon maailman lakeihin, hyviin tapoihin, konventioihin ja moraaliin. Hän on sen armoton vihollinen, ja hän asuu siinä edelleen vain yhdellä tarkoituksella - tuhota se.

Bakunin

Nechayev ja Bakunin tunsivat toisensa, ja Bakunin kutsui häntä "minun pojaksi". Nechayev oli kuitenkin vaarallinen, ja Bakunin pelkäsi häntä jonkin verran.

Dostojevski

Nechayevin ajatukset olivat pohjana Dostojevskin teokselle Demonit (eli riivatut). Dostojevski oli itse ollut nuorena nihilisti ja vietti sen seurauksena kymmenen vuotta siperialaisella työleirillä. Hän palasi sieltä määrätietoisena vihollisena kaikelle, mihin Nechayev uskoi. Demonit on "synkkä komedia, joka kuvaa julmetun hauskasti korkealentoisia älymystön edustajia, jotka leikittelevät vallankumouksellisilla ajatuksilla ymmärtämättä mitään siitä, mitä vallankumous käytännössä tarkoittaa".

Nechayevin kohtalo

Nechayev suunnitteli tappavansa opiskelijan Ivanovin, joka kyseenalaisti hänen ajatuksensa. Marraskuun 21. päivänä 1869 Nechayev ja useat toverit hakkasivat, kuristivat ja ampuivat Ivanovin ja piilottivat ruumiin järveen jäässä olevasta reiästä. Opiskelijan ruumis löydettiin, ja Nechayev pakeni maasta ennen kuin hänet voitiin pidättää.

Elokuussa 1872 Nechayev pidätettiin Zürichissä ja luovutettiin Venäjän poliisille. Hänet todettiin syylliseksi 8. tammikuuta 1873 ja tuomittiin 20 vuodeksi pakkotyöhön Ivanovin murhasta. Hän kuoli vankisellissään vuonna 1882.

Arvioinnit

Nechayevista on sanottu: "Hänen persoonallisuutensa ja aatteensa kuvastavat, ikään kuin vinossa peilissä, vallankumouksen himoa, joka ulottuu poliittista fanaattisuutta pidemmälle, jopa mielenvikaisuuteen. Nechayevin kohdalla olemme jo Leniniä pidemmällä, [ja] niin rikollinen, että hän ennustaa Stalinin synkimmät tapahtumat".

Leninin elämäkerturit ovat sanoneet, että Lenin toteutti käytännössä sen, mitä Nechayev oli opettanut. Leninin omista kirjoituksista löytyy selviä todisteita siitä, että näin on.