The Rescuers Down Under on yhdysvaltalainen animaatioelokuva vuodelta 1990. Sen tuotti Walt Disney Feature Animation. Sen julkaisivat Walt Disney Pictures ja Buena Vista Distribution 16. marraskuuta 1990. Elokuva on jatko-osa vuoden 1977 elokuvalle The Rescuers. Alkuperäinen elokuva perustui Margery Sharpin romaaneihin. Tämä elokuva perustuu Sharpin luomiin hahmoihin.
Tämä elokuva, Fantasia 2000, Nalle Puh, Ralph Breaks the Internet ja Frozen II ovat ainoat Disneyn jatko-osat, jotka kuuluvat Disneyn kaanoniin. Tämä johtuu siitä, että kaikki kolme ovat Walt Disney Animation Studiosin tuottamia. Australian takamaille sijoittuva The Rescuers Down Under oli Eva Gaborin viimeinen elokuvarooli ennen kuin hän lopetti näyttelemisen vuonna 1994 ja kuoli vuonna 1995.
Juoni
Elokuvan päähenkilöt ovat jälleen pelastushiiret Bernard ja Bianca, jotka lähtevät tehtävälle Australian outbackiin. Heidän tavoitteenaan on auttaa pientä poikaa, Codyä, sekä suojella harvinaista kultakotkaa Marahutea julmalta metsästäjältä, Percival C. McLeachilta. Tarina yhdistää seikkailun, huumorin ja jännityksen, ja sen keskiössä ovat ystävyys, rohkeus ja luonnon suojelu.
Tuotanto ja animaatio
The Rescuers Down Under on huomionarvoinen tekniikkansa vuoksi: se oli ensimmäisiä pitkän elokuvan mittaisia Disneyn animaatioita, jossa käytettiin laajamittaisesti tietokoneavusteista väritystä ja sommittelua (CAPS-järjestelmä). Tämä mahdollisti monimutkaisemmat kameraliikkeet, kirkkaammat värit ja sulavamman visuaalisen ilmeen verrattuna perinteiseen käsiväritykseen. Elokuvan taustat ja maisemat pyrkivät vangitsemaan Australian erikoisen luonnon ja eläimistön tunnelman, mikä erottaa sen monista muista Disneyn tuotannoista.
Ääninäyttelijät ja hahmot
Elokuvassa kuullaan tuttuja ääniä: Bernardin roolin tekee samanaistuttavasti palannut ääni, ja Biancaa esittää Eva Gabor, jonka rooli tässä elokuvassa jäi hänen viimeisekseen. Antagonisti Percival C. McLeach on konkreettinen ja uhkaava vastus pelastushiirille, ja elokuvan eläinhahmot, kuten Marahute, tuovat tarinaan suurta draamaa ja visuaalista näyttävyyttä.
Vastaanotto ja merkitys
Elokuva sai pääosin myönteistä huomiota erityisesti visuaalisesta ilmeestään, luonnonkuvauksistaan ja toimintakohtauksistaan. Kritiikit kuitenkin vaihtelivat; osa arvostelijoista piti sitä hieman vähemmän koskettavana kuin alkuperäistä teosta, mutta monet kehuivat teknistä uudistusta ja seikkailun tempoa. Taloudellisesti elokuva menestyi kohtalaisesti, mutta ei yltänyt aivan Disneyn kaikkien aikojen suurimpiin lippuonnistumisiin.
Perintö
The Rescuers Down Under muistetaan usein teknisenä virstanpylväänä Disneyn animaatiossa: CAPS-järjestelmän käyttö loi pohjan myöhemmille digitaalitekniikoille animaatioelokuvissa. Lisäksi elokuva laajensi Disneyn tarinankerrontaa tutkimalla kaukaista ympäristöä ja tuomalla esiin luonnonsuojeluun liittyviä teemoja nuorelle yleisölle.
Kaiken kaikkiaan elokuva on tärkeä osa Disneyn 1990-luvun animaatioperintöä ja jatkaa tunnettuja hahmoja uudessa, eksoottisessa ympäristössä.