Koala

Ulkonäkö

Koaloilla on ruskeanharmaa tai hopeanharmaa turkki ja suuri vaaleanpunainen, tummanpunainen ja/tai musta nenä. Niillä on terävät kynnet, jotka auttavat niitä kiipeilemään.

Koaloilla on myös sormenjäljet, jotka näyttävät samalta kuin ihmisen sormenjäljet. Sormenjälkiasiantuntijoiden on ollut vaikea erottaa, ovatko sormenjäljet ihmisen vai koalan. Sormenjäljet ovat harvinaisia puihin kiipeilevillä nisäkkäillä. Tutkijat eivät tiedä, miksi koalalla on sormenjäljet, mutta heidän paras arvauksensa on, että ne auttavat koalaa valitsemaan lehtiä syötäväksi.

Life

Koalat ovat aktiivisia lähinnä öisin. Ne elävät puissa ja ovat harvoin maassa. Koaloilla on kaksi epätavallista ominaisuutta. Ne syövät eukalyptuspuiden lehtiä [1]. Koalat eivät juo usein, vaan ne saavat suurimman osan vedestään syömistään eukalyptuksen lehdistä. Eukalyptuksen lehdet ovat myrkyllisiä, mutta koalat eivät saa myrkytystä. Tämä johtuu siitä, että niiden ruoansulatuskanavassa on tiettyjä bakteereja, jotka voivat myrkyttää lehtien myrkyn. Koalat joutuvat kuitenkin nukkumaan pitkiä päiviä, koska eukalyptuslehdet eivät tuota paljon energiaa ja koska ruoansulatusprosessi kestää kauan ja kuluttaa paljon energiaa.

Koaloilla on erikoinen tapa jäähdytellä itseään. Toisin kuin ihmiset, jotka hikoilevat, ja muut eläimet, jotka viilentävät tai nuolevat turkkiaan pysyäkseen viileinä, koalat vähentävät ruumiinlämpöään halailemalla puuta. Tiettyjen puiden runkojen lämpötila on jopa 9 astetta celsiusastetta alhaisempi kuin ilman lämpötila. Koalat pysyttelevätkin kuumana päivänä mieluiten näiden puiden päällä, vaikka niiden lehdet eivät olisikaan kaikkein maukkaimpia.

Koalat elävät suurimman osan ajasta yksin, mutta niillä on sosiaalinen hierarkia muiden lähellä asuvien koalojen kanssa.

Vastasyntynyt koala on 35 päivää kestäneen raskauden jälkeen noin 25 senttimetrin pituinen, eikä sillä ole korvia, silmiä tai karvoja. Se ryömii itse emonsa pussiin. 12 kuukauden kuluttua nuori koala on niin vanha, ettei se enää mene emonsa pussiin eikä tarvitse maitoa. Naaraskoala voi silloin saada toisen poikasen. Nuoret koalat jättävät emonsa yleensä 18 kuukauden ikäisinä, mutta jos emo ei saa toista poikasta, ne jäävät joskus jopa kolmeksi vuodeksi. Koaloista tulee sukukypsiä noin kaksivuotiaina, mutta ne saavat usein ensimmäisen vauvansa vasta kahden vuoden kuluttua.

Koalat syövät enimmäkseen lehtiä eivätkä juo kovin usein.

Muut tiedot

Koala ei ole uhanalainen laji, mutta se on lähes uhanalainen laji. Yksi syy on elinympäristön häviäminen, mikä tarkoittaa, että koaloilla on vähemmän tilaa elää. Joissakin paikoissa koaloja on enää hyvin vähän. Mutta on myös paikkoja, kuten French Island (Victoria), joissa on liikaa koaloja, jotka syövät liikaa. Tämän vuoksi eukalyptuspuut ja muut eläimet ovat vaarassa. Tutkimus, jossa tarkasteltiin koalojen määrää 1800 paikassa 20 vuoden ajan, osoittaa, että koalojen määrä on laskussa. Australian Koala Foundationin tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että koaloja on jäljellä enää noin 50 000.

Chlamydia

Useimmilla koalaryhmillä Ruotsissa on Chlamydia-tauti. Tämä vaikuttaa myös lajin selviytymiseen. French Islandin koaloilla ei ole tautia, ja siksi koalaryhmiä siirretään usein mantereelle, jotta tietyt alueet saataisiin asutettua uudelleen. Tauti voi aiheuttaa sokeutta, keuhkokuumetta, virtsatietulehduksia ja sukuelintulehduksia.