Joulun kaksitoista päivää – historia, perinteet ja kahdestoista yö

Tutustu Joulun kaksitoista päivään ja kahdestoista yöhön: historia, kirkolliset ajankohdat, kansanperinteet, lahjatavat ja "The Twelve Days of Christmas" -laulun tausta.

Joulun kaksitoista päivää ovat perinteinen kristillinen juhlakausi, joka alkaa joulupäivänä (25. joulukuuta) ja päättyy epifaniaan (lopullinen päivä riippuu perinteestä). Tämä ajanjakso tunnetaan myös nimillä Christmastide tai Twelvetide. Yleisesti katsottuna kahdentoista päivän kausi kattaa päivät 25. joulukuuta–5. tammikuuta, ja kahdestoista yö (Twelfth Night) on useimmiten 5. tammikuuta illalla, eli epifanian aatto. Joissakin kirkkoperinteissä kuitenkin lasketaan toisin, ja silloin kahdestoista päivä tai yö voi sijoittua eri tavoin riippuen siitä, lasketaanko juhlakausi sisällytettynä vai aloittaako liturginen päivä illasta.

Historiallinen tausta

Vuosisatojen kuluessa kristinuskon eri kirkot ja lahkot ovat muokanneet juhlan kestoa, merkitystä ja siihen liittyviä tapoja. Keskiajalla ja uudella ajalla kahdellatoista päivällä oli sekä kirkollinen että maallinen ulottuvuus: kirkossa vietettiin eri liturgisia juhlia ja kansanperinteessä oli juhlia, riittejä ja yhteisiä aterioita. Termi Christmastide viittaa nimenomaan joulikauden liturgiseen aikaan.

Päivät ja nimitykset

Perinteisiin liittyy useita merkittäviä päivämääriä:

• 26. joulukuuta on läntisessä kirkossa Pyhän Tapanin päivä (tunnetaan joissain maissa myös nimellä Boxing Day).
• 27. joulukuuta on joissakin itäisissä perinteissä St. Stephenin päivä; eri kalenterien ja kirkkoperinteiden vuoksi päivämäärät voivat vaihdella.
• 28. joulukuuta tunnetaan usein nimellä Childermas tai Viattomien lasten päivä (Feast of the Holy Innocents).
• 6. tammikuuta on epifania (Three Kings’ Day, Loppiainen), jolloin perinteisesti muistellaan itämaan tietäjien vierailua Jeesuksen luona.

Erilaiset laskutavat ja kalenterit

Kahdentoista päivän ja -yön ajoitus näyttää usein vaihtelevan, koska eri kristilliset perinteet laskevat päiviä eri tavoin. Esimerkiksi ortodoksiset kirkot, jotka käyttävät edelleen juliaanista kalenteria, viettävät mielellään joulua ja epifaniaa eri päivinä verrattuna gregoriaanista kalenteria käyttävään kristikuntaan. Lisäksi liturginen päivä on perinteisesti alkanut illasta (vrt. juutalainen päiväjakoperinne), mikä voi vaikuttaa siihen, pidetäänkö tietty ilta osana edeltävää vai seuraavaa juhlapäivää.

Perinteet ja tavat

Kahdentoista päivän aikana esiintyy paljon paikallisia ja kansallisia tapoja. Yleisimmät perinteet:

• lahjojen antaminen: joissakin kulttuureissa lahjat annetaan joulupäivänä, joissain vasta epifaniassa tai kahdentoista yön aikana; tästä kertoo myös laulu The Twelve Days of Christmas;
• kahdestoista yö (Twelfth Night) on perinteisesti ollut juhlan huipentuma: pidettäviä juhlia, naamiaisia ja teatteriesityksiä sekä erityisiä leivonnaisia kuten kuningaskakkua (King Cake) joissain maissa;
• jonkinlaisten koristeiden ja kranssien poisottaminen: monessa paikassa joulukoristeet otetaan alas kahdentoista päivän jälkeen (usein kahdestoista yönä tai loppiaina), vaikka toiset noudattavat muita ajankohtia kuten kynttiläpäivää;
• wassailing ja muu laulanta: muutamissa englanninkielisissä perinteissä piti laulaa ja kiertää taloissa tai omenoiden vartioimiseksi puita herättämään – tapa on osa talon ja peltojen siunausta ja yhteisöllisyyttä.

Nykykäytännöt ympäri maailmaa

Nykyään kahdentoista päivän vietto vaihtelee suuresti maittain ja kirkoittain. Joissain maissa näkyvin juhla on jouluaatto ja joulupäivä, kun taas toisissa korostetaan loppiaista ja kolmen kuninkaan muistoa. Monissa kulttuureissa kansanperinteen elementit kuten torijuhlat, kulkueet ja lasten esitykset ovat säilyneet, vaikka uskonnollinen sisältö saattaa olla vähäisempi.

Miksi kahdentoista päivän perinne on säilynyt?

Kahdentoista päivän perinne yhdistää kirkollisia juhlia, paikallisia tapoja ja vuodenkierron juhlistamista. Se tarjoaa yhteisöllisen ajan, jolloin sekä hengellinen että maallinen juhliminen kohtaavat. Vaikka tavat ovat muuttuneet, monet perheet ja seurakunnat säilyttävät ainakin osan perinteisistä harjoituksista — lahjojen antamisesta aina erityisiin jumalanpalveluksiin ja kansanperinteisiin juhliin.

Yhteenvetona: joulun kaksitoista päivää ovat monimuotoinen ja historiallisesti rikas kausi, jonka tarkka ajoitus ja tavat riippuvat suuresti paikallisesta kirkollisesta ja kulttuurisesta perinteestä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat joulun kaksitoista päivää?

K: Mikä on toinen nimi kahdelletoista joulupäivälle?

K: Milloin on joulun kahdestoista yö?

K: Mikä on joulun kahdestoista päivä?

K: Mitä seuraa kahdestoista yö?

K: Ovatko epifanian ensimmäinen päivä ja joulun kahdestoista päivä joissakin perinteissä sama?

K: Miten eri kristinuskon kirkot ja lahkot ovat muuttaneet jouluperinteitä vuosisatojen kuluessa?

Hae kirjaimella