Bumi Manusia — Pramoedya Ananta Toerin romaani siirtomaa-ajan Indonesiasta
Bumi Manusia – Pramoedya Ananta Toer: koskettava romaani siirtomaa-ajan Indonesiasta, vankilassa syntynyt tarina rakkaudesta, sorrosta ja identiteetistä.
This Earth of Mankind on Pramoedya Ananta Toerin Buru-kvartetin ensimmäinen kirja. Hasta Mitra julkaisi sen ensimmäisen kerran vuonna 1980. Tarina sijoittuu Hollannin siirtomaavallan loppuvaiheisiin Indonesiassa ja kuvaa siirtomaavallan, etnisten hierarkioiden ja sosiaalisten ennakkoluulojen vaikutusta yksilöiden elämään. Pramoedya kirjoitti romaanin vankilassa Burun saarella Itä-Indonesiassa; aluksi hän kertoi tarinan ääneen muille vangeille, koska hänelle ei sallittu kirjoittamista. Tarina kiersi vankien keskuudessa vuosina 1973–1975, ja vasta myöhemmin Pramoedya sai luvan laatia sen kirjalliseksi tekstiksi.
Juoni ja päähenkilöt
This Earth of Mankind -kirjan päähenkilö ja kertoja on jaavalainen nuori mies nimeltä Minke, joka on koulutettu hollantilaiseen eliittikouluun. Minke toimii myös lehtimiehenä ja kiinnostuu valistuksesta, kirjoittamisesta ja oikeudesta sivistykseen. Hänen elämänsä muuttuu dramaattisesti, kun hän rakastuu Anneliesiin, Nyai Ontosorohin kauniiseen indotyttäreen. Nyai Ontosoroh on keskeinen hahmo: hän on indonesialaistaustainen naishenkilö, joka on saanut asemansa hollantilaissyntyisen miehen seurustelukumppanena (ns. nyai) ja rakentanut itselleen taloudellista ja sosiaalista vaikutusvaltaa huolimatta yhteiskunnan syrjinnästä. Romaani seuraa heidän suhteensa seurauksia sekä Minken ja Nyain kamppailua oikeudenmukaisuuden, kunnian ja identiteetin puolesta.
Teemat ja merkitys
Romaanissa näkyvät selkeästi siirtomaavallan rakenteet: rotuerottelu, lain ja viranomaisten epätasa-arvo, sukupuoliroolit sekä koulutuksen ja sananvapauden merkitys heräävälle nationalistille ajattelulle. Pramoedya kritisoi teoksessa hollantilaisen siirtomaan rasismia ja oikeusjärjestelmän vinoutumia sekä kuvaa, miten kolonialismi muovasi henkilöhahmojen mahdollisuuksia ja identiteettejä. Nyai Ontosoroh on yksi indonesialaisen kirjallisuuden vahvimpia naishahmoja: vaikka hän on yhteiskunnallisesti alisteisessa asemassa, hän osoittaa itsenäisyyttä, liiketoimintaosaamista ja moraalista rohkeutta.
Julkaiseminen, sensuuri ja vastaanotto
Bumi Manusia julkaistiin ensin ulkomailla, koska Indonesiassa vallinnut poliittinen ilmapiiri teki julkaisusta riskialtista. Indonesian yleinen syyttäjä kielsi This Earth of Mankind -romaanin vuonna 1981, ja se aiheutti laajaa keskustelua sensuurista ja kirjallisuuden vapaudesta maassa. Teos sai kansainvälistä huomiota ja arvostusta, ja se on käännetty useille kielille: teos on julkaistu maailmalla useissa käännöksissä (yli 30 kielellä).
Uudelleenjulkaisu ja vaikutus
Vuonna 2005 kustantaja Lentera Depantara aloitti teoksen uudelleenjulkaisun Indonesiassa, mikä mahdollisti uuden sukupolven tutustumisen romaaniin. Pramoedyan Buru-kvartetti (neliosainen sarja, jonka ensimmäinen osa on tämä romaani) on sittemmin vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävimmistä teoksista modernissa indonesialaisessa kirjallisuudessa. Kirjat ovat herättäneet sekä akateemista että yleistä kiinnostusta historian, postkolonialismin ja kulttuurisen muistamisen tutkijoiden keskuudessa.
Filmatisoinnit ja myöhemmät tulkinnat
Romaanista on tehty myös elokuvaversio ja muita sovituksia myöhemmin. Teoksen kertomus, henkilöhahmot ja teemat ovat edelleen aktiivisen tulkinnan kohteena sekä Indonesiassa että kansainvälisesti, ja se toimii usein lähtökohtana keskustelulle siirtomaahistorian perinnöstä modernissa Indonesian yhteiskunnassa.
Yhteenveto: This Earth of Mankind on sekä henkilökohtainen kertomus rakkaudesta, kunnianmenetyksestä ja oikeudesta sivistykseen että laaja kritiikki siirtomaavallan epäoikeudenmukaisuuksista. Teos on merkittävä osa Pramoedya Ananta Toerin tuotantoa ja indonesialaista kulttuuriperintöä.
Juonitiivistelmä
This Earth of Mankind kertoo Minken tarinan. Hän on jaavalainen alaikäinen kuninkaallinen, joka opiskelee hollantilaisessa Hogere Burgerin koulussa. Siihen aikaan siellä saattoivat yleensä opiskella vain eurooppalaiset. Minke on lahjakas nuori kirjailija. Hänen kirjoituksiaan julkaistaan useissa hollanninkielisissä lehdissä. Ne ovat suosittuja. Mutta monet Minken luokkatovereista vihaavat häntä, koska hän on syntyperäinen. Hänen luokkatoverinsa ovat kaikki ainakin osittain eurooppalaista syntyperää.
Minke tapaa epätavallisen indonesialaisen naisen, Nyai Ontosorohin. Hän on hollantilaisen Herman Mellema -nimisen miehen jalkavaimo. Minke rakastuu heidän tyttäreensä Anneliesiin. He menevät naimisiin islamilaisissa häissä. Mutta Alankomaiden lain mukaan heitä ei ole vihitty, koska se oli alkuasukas, eivätkä Anneliesin hollantilaiset huoltajat hyväksyneet sitä.
Oli tavallista, että paikallisista naisista tuli Itä-Intiassa asuvien hollantilaisten miesten jalkavaimoja. Heidän lapsensa olivat joko aviottomia "alkuasukkaita" ja menettivät lailliset oikeudet. Jos isä hyväksyi heidät lapsikseen, heitä kutsuttiin "indoiksi". Tällöin äiti menetti kaikki oikeudet lapsiinsa. Nyai Ontosoro kärsii alhaisesta asemastaan ja oikeuksien puutteesta. Hän uskoo kuitenkin, että koulutus on keino osoittaa perusinhimillisyytensä. Hän uskoo, että oppiminen on keino vastustaa rasismia, tyhmyyttä ja köyhyyttä. Päätös tehdä hänen lapsistaan Herman Melleman lapsia aiheuttaa heille kuitenkin hirvittäviä ongelmia.
Julkaisija: entiset poliittiset vangit
Vapauduttuaan pidätyksestä huhtikuussa 1980 Pramoedya ja Hasjim Rachman tapasivat Joesoef Isakin. Rachman oli toiminut Eastern Star -lehden päätoimittajana. Isak työskenteli aiemmin Merdeka-sanomalehden toimittajana. Hän oli ollut Salemban vankilassa. He sopivat julkaisevansa entisten poliittisten vankien teoksia, joita muut kustantajat eivät julkaisisi.
He valitsivat ensimmäiseksi kirjaksi Tämän ihmiskunnan maan (Bumi Manusia). Pramoedya alkoi työskennellä ahkerasti niiden papereiden parissa, jotka hän oli tuonut Burun saarelta. Vankilan virkamiehet olivat vieneet suurimman osan hänen kirjoituksistaan. Samaan aikaan Hasjim ja Joesoef keskustelivat hallituksen virkamiesten kanssa, mukaan lukien varapresidentti Adam Malik. He suhtautuivat suunnitelmiin myönteisesti.
Heinäkuussa 1980 This Earth of Mankind -teoksen käsikirjoitus lähetettiin Aga Pressin kirjapainoon. This Earth of Mankindia myytiin 5 000 kappaletta 12 päivässä. Pian muut kustantajat Hongkongissa, Malesiassa, Alankomaissa ja Australiassa pyysivät kustantajalta, Hasta Mitralta, lupaa tehdä käännöksiä. Malesialainen Wira Karya -kustantamo maksoi jopa 12 prosentin rojaltit suoraan Pramoedyalle.
Marraskuuhun mennessä Hasta Mitra oli julkaissut kolmannen painoksensa, ja sitä oli myyty noin 10 000 kappaletta. Kirja sai hyvän vastaanoton kriitikoilta. Sitä kutsuttiin "aikamme parhaaksi kirjallisuusteokseksi". Armed Forces -päivälehti kutsui sitä "uudeksi panokseksi indonesialaisen kirjallisuuden aarteistoon".
Banned
Indonesian oikeusministeri kielsi This Earth of Mankind -elokuvan vuonna 1981. Hänen mukaansa se edisti marxilais-leninistisiä ajatuksia ja kommunismia. Kumpikaan ei ole kirjassa.
Ensinnäkin Ampat Liman kirjapainoa kehotettiin olemaan painamatta mitään Hasta Mitran julkaisemia kirjoja. Suurten tiedotusvälineiden toimittajille kerrottiin, että he eivät saisi arvostella tai ylistää This Earth of Mankindia tai mitään muuta Pramoedyan kirjoitusta.
Huhtikuussa 1981 eräät New Order -nuorisoryhmät arvostelivat Pramoedyan kirjoituksia. Joukkotiedotusvälineet raportoivat tästä niin, että ihmiset eivät pitäneet Pramoedyan työstä. Uuden järjestyksen tiedotusvälineet, kuten Suara Karya, Pelita ja Karya Dharma, alkoivat julkaista kritiikkiä This Earth of Mankind -kirjasta ja sen kirjoittajasta.
Indonesialaisten kustantajien yhdistys (IKAPI) oli suunnitellut kirjojen näyttelyä samana vuonna. He peruuttivat Hasta Mitran jäsenyyden yhdistyksessä. IKAPI oli innokkaasti pyytänyt kustantajaa liittymään jäseneksi ja osallistumaan sen toimintaan. Sanomalehdet, jotka olivat aiemmin tukeneet Pramoedyaa, lakkasivat julkaisemasta hänen kirjoituksiaan. Ne alkoivat myös hylätä Pramoedyaa tukeneiden kirjailijoiden kirjoituksia.
Lopuksi 29. toukokuuta 1981 oikeusministeri julkaisi asetuksen SK-052/JA/5/1981, joka koski This Earth of Mankind -elokuvan ja sen jatko-osan Child of All Nations (Anak Semua Bangsa) kieltämistä. Asetuksessa mainittiin Suharton kirje.
Valtakunnansyyttäjänvirasto otti kaikki kappaleet kirjoista This Earth of Mankind ja Child of All Nations ja yritti ottaa kaikki kirjojen kappaleet pois kaikista kirjakaupoista. Elokuuhun 1981 mennessä kirjoja oli kuitenkin otettu vain 972 kappaletta, vaikka niitä oli painettu noin 20 000 kappaletta.
This Earth of Mankind -kirjan englanniksi kääntänyt Maxwell Lane oli Australian Jakartan suurlähetystön työntekijä. Australian hallitus kutsui hänet takaisin syyskuussa 1981. Ampat Liman painotalo suljettiin oikeusministeriön ja sisäministeriön painostuksesta.
Käännökset muille kielille
- Bumi Manusia, Hasta Mitra, 1980 (Jakarta, indonesialainen)
- Aarde Der Mensen, Manus Amici, 1981 (Amsterdam, hollanti).
- Ren Shi Jian, Beijing Da Xue, 1982 (Peking, Kiina).
- Ren Shi Jian, Dou Shi Chu Ban Selangor, 1983 (Malesia, kiina)
- Bumi Manusia, Wira Karya, 1983, (Kuala Lumpur, Malesia).
- This Earth of Mankind, Penguin Book, 1983 (Australia, englanti)
- Garten der Menschheit, Express Editio, 1984 (Berliini, saksa)
- Im Garten der Menschheit, Albert Klutsch-Verlags-Vertrag, 1984 (saksa).
- Människans Jord, Förlaget Hjulet, 1986 (Tukholma, ruotsi)
- Ningen No Daichi, Shinkuwara Mekong Published, 1986 (jap.)
- MИP ЧEЛOBEЧECKИЙ, Radooga Moskwa 1986 (Venäjä)
- CBIT ЛЮДCbKЙ, Ukrainaksi, 1986 (ukrainaksi)
- Garten der Menschheit, Rowohlt Taschenbuch Verlag, 1987 (saksaksi)
- Aarde der mensen, Unieboek, 1987 (Amsterdam, hollanti).
- Ang Daigdig ng Tao, Solidaridad Publishing House, 1989 (Manila, filippiiniläiskielinen).
- Questa Terra Dell'Uomo, Il Saggiatore, 1990 (Milano, Italia)
- Minke, O Neul Publishing, 1990 (korealainen)
- This Earth of Mankind, Penguin Book, 1990 (New York, englanti).
- This Earth of Mankind, William Morrow & Co., Inc, 1991 (New York, englanniksi).
- Människans Jord, Norstedts Förlag AB, 1992 (Tukholma, ruotsi).
- Tierra Humana, Txalaparta, 1995 (Navarra, espanja).
- Erbe Einer Versunkenen Welt, Verlag Volt und Welt, 1996 (saksaksi)
- Aarde der mensen, Uitgeverij De Geus, 1999 (Breda).
- This Earth of Mankind, Penguin Book, 2000 (Italia).
- Le Monde des Hommes, Payot & Rivages, 2001 (Pariisi, ranskaksi).
- Menneskenes Jord, Pax Forlag A/S, 2001 (Oslo, Norja).
- Tiera Humana, Edisiones Destino, S.A., 2001 (Barcelona, espanja).
- This Earth of Mankind, Bertrand Editorial, 2002 (portugaliksi).
- This Earth of Mankind, Leopard Förlag, 2002 (ruotsiksi)
- Bumi Manusia, Radio 68H, 2002 (Radiolähetys, indonesia)
- Esta estranha terra, Livros Quetzal, 2003 (portugaliksi)
- Människornas Jord, Leopard Förlag, 2003 (Tukholma, Ruotsi).
- ?, Alfa-Narodna Knjiga, 2003 (serbiankielinen)
- แผ่นดินของชีวิต, Kobfai Publishing, 2003 (thaimaalainen).
- Bumi Manusia, Lentera Dipantara, 2005 (indonesialainen)
- دھرتی کا دکھ, Mas'ud Ash'ar, 2009 (Lahore, Urdu)
- 'Manushya Bhoomi', suomentanut S.A.Qudsi, (Malayalam-India)- Chintha Pub-2011
Sopeutuminen
This Earth of Mankind -elokuvasta tehtiin indonesian kielinen elokuva. Tuotanto alkoi vuonna 2006. Armantono kirjoitti käsikirjoituksen. Elokuva esitettiin indonesialaisissa elokuvateattereissa elokuussa 2019.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Buru-kvartetti?
V: Buru-kvartetti on Pramoedya Ananta Toerin kirjoittama kirjasarja.
K: Milloin Tämä ihmiskunnan maa julkaistiin ensimmäisen kerran?
V: This Earth of Mankind julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1980 Hasta Mitran kustantamana.
K: Missä ja milloin This Earth of Mankindin tarina kirjoitettiin?
V: This Earth of Mankind -teoksen tarina kirjoitettiin vankilassa Burun saarella Itä-Indonesiassa, ja se kerrottiin ääneen ensimmäisen kerran vuonna 1973 ja kirjoitettiin kokonaan muistiin vuonna 1975.
K: Kuka on This Earth of Mankindin päähenkilö?
V: This Earth of Mankindin päähenkilö ja kertoja on jaavalainen poika nimeltä Minke.
K: Mitä This Earth of Mankind kuvaa?
V: This Earth of Mankind kuvaa Hollannin siirtomaavallan rasismia Indonesiassa.
K: Onko This Earth of Mankind koskaan kielletty Indonesiassa?
V: Kyllä, Indonesian yleinen syyttäjä kielsi This Earth of Mankind -elokuvan Indonesiassa vuonna 1981.
K: Onko This Earth of Mankind julkaistu muilla kielillä?
V: Kyllä, This Earth of Mankind on julkaistu maailmanlaajuisesti 33 kielellä.
Etsiä