This Earth of Mankind on Pramoedya Ananta Toerin Buru-kvartetin ensimmäinen kirja. Hasta Mitra julkaisi sen ensimmäisen kerran vuonna 1980. Tarina sijoittuu Hollannin siirtomaavallan loppuvaiheisiin Indonesiassa ja kuvaa siirtomaavallan, etnisten hierarkioiden ja sosiaalisten ennakkoluulojen vaikutusta yksilöiden elämään. Pramoedya kirjoitti romaanin vankilassa Burun saarella Itä-Indonesiassa; aluksi hän kertoi tarinan ääneen muille vangeille, koska hänelle ei sallittu kirjoittamista. Tarina kiersi vankien keskuudessa vuosina 1973–1975, ja vasta myöhemmin Pramoedya sai luvan laatia sen kirjalliseksi tekstiksi.

Juoni ja päähenkilöt

This Earth of Mankind -kirjan päähenkilö ja kertoja on jaavalainen nuori mies nimeltä Minke, joka on koulutettu hollantilaiseen eliittikouluun. Minke toimii myös lehtimiehenä ja kiinnostuu valistuksesta, kirjoittamisesta ja oikeudesta sivistykseen. Hänen elämänsä muuttuu dramaattisesti, kun hän rakastuu Anneliesiin, Nyai Ontosorohin kauniiseen indotyttäreen. Nyai Ontosoroh on keskeinen hahmo: hän on indonesialaistaustainen naishenkilö, joka on saanut asemansa hollantilaissyntyisen miehen seurustelukumppanena (ns. nyai) ja rakentanut itselleen taloudellista ja sosiaalista vaikutusvaltaa huolimatta yhteiskunnan syrjinnästä. Romaani seuraa heidän suhteensa seurauksia sekä Minken ja Nyain kamppailua oikeudenmukaisuuden, kunnian ja identiteetin puolesta.

Teemat ja merkitys

Romaanissa näkyvät selkeästi siirtomaavallan rakenteet: rotuerottelu, lain ja viranomaisten epätasa-arvo, sukupuoliroolit sekä koulutuksen ja sananvapauden merkitys heräävälle nationalistille ajattelulle. Pramoedya kritisoi teoksessa hollantilaisen siirtomaan rasismia ja oikeusjärjestelmän vinoutumia sekä kuvaa, miten kolonialismi muovasi henkilöhahmojen mahdollisuuksia ja identiteettejä. Nyai Ontosoroh on yksi indonesialaisen kirjallisuuden vahvimpia naishahmoja: vaikka hän on yhteiskunnallisesti alisteisessa asemassa, hän osoittaa itsenäisyyttä, liiketoimintaosaamista ja moraalista rohkeutta.

Julkaiseminen, sensuuri ja vastaanotto

Bumi Manusia julkaistiin ensin ulkomailla, koska Indonesiassa vallinnut poliittinen ilmapiiri teki julkaisusta riskialtista. Indonesian yleinen syyttäjä kielsi This Earth of Mankind -romaanin vuonna 1981, ja se aiheutti laajaa keskustelua sensuurista ja kirjallisuuden vapaudesta maassa. Teos sai kansainvälistä huomiota ja arvostusta, ja se on käännetty useille kielille: teos on julkaistu maailmalla useissa käännöksissä (yli 30 kielellä).

Uudelleenjulkaisu ja vaikutus

Vuonna 2005 kustantaja Lentera Depantara aloitti teoksen uudelleenjulkaisun Indonesiassa, mikä mahdollisti uuden sukupolven tutustumisen romaaniin. Pramoedyan Buru-kvartetti (neliosainen sarja, jonka ensimmäinen osa on tämä romaani) on sittemmin vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävimmistä teoksista modernissa indonesialaisessa kirjallisuudessa. Kirjat ovat herättäneet sekä akateemista että yleistä kiinnostusta historian, postkolonialismin ja kulttuurisen muistamisen tutkijoiden keskuudessa.

Filmatisoinnit ja myöhemmät tulkinnat

Romaanista on tehty myös elokuvaversio ja muita sovituksia myöhemmin. Teoksen kertomus, henkilöhahmot ja teemat ovat edelleen aktiivisen tulkinnan kohteena sekä Indonesiassa että kansainvälisesti, ja se toimii usein lähtökohtana keskustelulle siirtomaahistorian perinnöstä modernissa Indonesian yhteiskunnassa.

Yhteenveto: This Earth of Mankind on sekä henkilökohtainen kertomus rakkaudesta, kunnianmenetyksestä ja oikeudesta sivistykseen että laaja kritiikki siirtomaavallan epäoikeudenmukaisuuksista. Teos on merkittävä osa Pramoedya Ananta Toerin tuotantoa ja indonesialaista kulttuuriperintöä.