Vahingonkorvausoikeus
Vahingonkorvausoikeus on osa oikeutta, joka koskee useimpia vahinkoja, jotka eivät ole rikosoikeudellisia eivätkä perustu sopimukseen. Vahingonkorvausoikeus auttaa ihmisiä esittämään korvausvaatimuksia (korvauksia), kun joku vahingoittaa heitä tai heidän omaisuuttaan. Esimerkiksi auto-onnettomuus, jossa kuljettaja vahingoittaa toista kuljettajaa, koska tämä ei ollut tarkkaavainen, voi olla vahingonkorvausoikeus. Jos joku muu vahingoittaa henkilöä, hän voi nostaa kanteen tuomioistuimessa.
Monet vahingonkorvaukset ovat onnettomuuksia, kuten auto-onnettomuuksia tai liukkaita lattioita, joiden vuoksi ihmiset kaatuvat ja loukkaantuvat. Näitä kutsutaan huolimattomuusrikoksiksi. Jotkut vahingonteot tehdään kuitenkin tahallaan. Näitä kutsutaan tahallisiksi vahingonteoiksi. Jos esimerkiksi joku lyö toista nenään, kyseessä voi olla tahallinen vahingonkorvaus, jota kutsutaan pahoinpitelyksi.
Monet vahingonkorvaukset aiheuttavat ihmisille fyysistä vahinkoa. Jotkin vahingonkorvaukset aiheuttavat vahinkoa omaisuudelle, kuten rikkoutuneen ikkunan. Jotkin vahingonkorvaukset voivat vahingoittaa muita asioita, kuten jonkun henkilön mainetta tai yritystä.
Tässä artikkelissa käsitellyt vahingonkorvausrikokset ovat osa common law -oikeutta. Common law on käytössä Englannissa ja entisissä brittiläisissä siirtomaissa, kuten Amerikan yhdysvalloissa. Erilaisia lakeja on siviilioikeudellisissa maissa, kuten Ranskassa tai Saksassa. Näissä maissa käytetään yleensä sanaa delict vahingonkorvauksen sijasta, mutta ne tarkoittavat hyvin samankaltaisia asioita.
Yleisesti ottaen
Vahingonkorvausoikeudelliset teot ovat sitä, mitä tapahtuu, kun yksi henkilö (tai organisaatio) vahingoittaa toista. Henkilöä tai organisaatiota, joka aiheuttaa vahingon, kutsutaan vahingonaiheuttajaksi. Vahingoittunutta henkilöä kutsutaan usein uhriksi.
Uhri voi haastaa vahingonaiheuttajan oikeuteen. Oikeudenkäynnin kummallakin puolella olevia henkilöitä tai organisaatioita kutsutaan osapuoliksi. Oikeudenkäynnissä uhria kutsutaan kantajaksi. Vahingonkärsijää kutsutaan vastaajaksi.
Yleensä kantaja pyytää tuomioistuimelta vastaajan maksamaan rahaa vastaajan aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Kantajan pyytämillä rahoilla voitaisiin esimerkiksi maksaa kantajan sairauskulut, jos hän on loukkaantunut onnettomuudessa. Rahaa, jonka tuomioistuin määrää vastaajan maksamaan, kutsutaan vahingonkorvaukseksi. Joistakin vahingonteoista, erityisesti tahallisista vahingonteoista (tahalliset vahingonteot), kantaja voi myös pyytää tuomioistuinta rankaisemaan vastaajaa määräämällä tämän maksamaan ylimääräistä rahaa. Tätä ylimääräistä rahaa kutsutaan joskus rangaistusluonteiseksi vahingonkorvaukseksi.
Joskus kantaja pyytää tuomioistuinta myös määräämään vastaajan lopettamaan esimerkiksi ilman tai veden saastuttamisen. Määräystä lopettaa jonkin asian tekeminen kutsutaan kieltomääräykseksi (Yhdysvalloissa sitä kutsutaan joskus myös lähestymiskielloksi).
Vahingonkorvausoikeus eli "vahingonkorvauslaki" on lakikokonaisuus, jota sovelletaan siviilioikeudellisissa menettelyissä korvausten maksamiseksi ihmisille, jotka ovat kärsineet vahinkoa toisen henkilön väärän teon vuoksi.
Joskus sama teko voi olla sekä vahingonkorvaus että rikos. Esimerkiksi toisen omaisuuden varastaminen voi olla rikos, mutta se on myös vahingonkorvaus omaisuuden omistavaa henkilöä kohtaan. Vastaavasti jonkun lyöminen nenään voi olla sekä rikos että vahingonkorvaus.
Vahingonkorvausvastuun lajit
Tahalliset vahingonteot
Kun vastaaja aiheuttaa vahingon tahallaan, kyseessä on tahallinen vahingonkorvaus. Joskus vahinko voi olla tahallinen vahingonkorvaus, jos vastaaja tietää, että vahinko tapahtuu, vaikka vastaaja ei haluaisikaan sen tapahtuvan. Tahallisia vahingontekoja ovat esimerkiksi ihmisten lyöminen ja sellaisten asioiden sanominen heistä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Tahattomat vahingonteot
Tahattomat vahingonteot ovat onnettomuuksia. Ne johtuvat yleensä siitä, että joku ei ollut varovainen. Kun joku ei ole varovainen, sitä kutsutaan huolimattomuudeksi tai piittaamattomuudeksi.
Esimerkki huolimattomuudesta on auton kuljettaminen, kun ei ole kiinnittänyt huomiota tiehen. Laiminlyöntitapauksessa tuomioistuin selvittää, mitä tapahtui, ja päättää, oliko vastaaja tarpeeksi varovainen. Se määrää vastaajan maksamaan rahaa vain, jos vastaaja ei ollut riittävän varovainen.
Holtittomuudesta on kyse silloin, kun joku tietää, että hänen toimintansa voi aiheuttaa merkittävän riskin muiden hengelle ja turvallisuudelle, mutta toimii välinpitämättömästi muiden turvallisuudesta. Esimerkki piittaamattomasta teosta on aseella ampuminen sattumanvaraisesti kohti miehitettyä rakennusta. Vaikka tarkoituksena ei ole vahingoittaa ketään rakennuksen sisällä olevaa henkilöä, teko aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että joku voi loukkaantua tai kuolla.
Tiukka vastuu
Joissakin tapauksissa ei ole merkitystä sillä, oliko vastaaja varovainen vai ei. Tätä kutsutaan ankaraksi vastuuksi tai absoluuttiseksi vastuuksi. Jos esimerkiksi Yhdysvalloissa joku ostaa limsatölkin ja se räjähtää, koska se on valmistettu huonosti, valmistaja joutuu todennäköisesti maksamaan uhrille rahaa, vaikka tuomioistuin toteaisi vastaajan olleen niin huolellinen kuin se olisi voinut olla.
Fyysiset vahingonteot
Fyysiset vahingonkorvaukset ovat henkilön kehoon kohdistuvia vammoja, kuten lyöminen tai sairastuttaminen.
Abstraktit vahingonkorvaukset
Abstraktit vahingonkorvaukset ovat henkilön mielen, maineen tai omaisuuden loukkauksia. Henkilön mieltä tai mainetta voidaan loukata sanomalla hänestä asioita, jotka eivät ole totta. Henkilön omaisuutta voidaan loukata ottamalla se häneltä luvatta tai sanomalla, että se kuuluu jollekin toiselle.
Vahingonkorvaukset, joissa on osallisina ihmisiä
Ihmisiä koskeviin vahingontekoihin kuuluu muun muassa lyöminen, sellaisten asioiden sanominen, jotka eivät pidä paikkaansa, ja heidän pakottamisensa jäämään yhteen paikkaan, vaikka he haluaisivat lähteä. Lyömistä kutsutaan pahoinpitelyksi. Jos jostakusta sanotaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa, sitä kutsutaan herjaukseksi, ja jos jostakusta kirjoitetaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa, sitä kutsutaan kunnianloukkaukseksi, jotka molemmat ovat kunnianloukkauksen muotoja. Kun poliisi vie henkilön vankilaan, vaikka hänen ei pitäisi, sitä kutsutaan väärästä vangitsemisesta tai väärästä pidättämisestä.
Omaisuusvahingot
Omaisuuteen liittyviä vahingontekoja ovat esimerkiksi toisen omaisuuteen luvatta astuminen, toisen omaisuuden ottaminen ilman lupaa tai toisen omaisuuden vahingoittaminen. Kävelyä toisen omaisuudella ilman lupaa kutsutaan luvattomaksi tunkeutumiseksi. Toisen omaisuuden ottamista ilman lupaa kutsutaan varastamiseksi tai muuntamiseksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on vahingonkorvausoikeus?
A: Vahingonkorvausoikeus on oikeuden osa, joka antaa yksityishenkilöille mahdollisuuden esittää korvausvaatimuksia, kun heille on aiheutunut vahinkoa tai kun heidän omaisuudelleen on aiheutunut vahinkoa, eikä vahinko ole rikosoikeudellinen tai perustu sopimukseen.
K: Mikä on esimerkki vahingonkorvausoikeudesta?
V: Yksi esimerkki vahingonkorvausoikeudesta voisi olla auto-onnettomuus, jossa kuljettaja aiheuttaa vahinkoa toiselle kuljettajalle, koska tämä ei ollut tarkkaavainen.
K: Mitä ovat tuottamukselliset vahingonkorvaukset?
V: Huolimattomuusrikokset ovat vahinkoa aiheuttavia onnettomuuksia, kuten auto-onnettomuus tai liukastuminen märällä lattialla.
K: Mitä ovat tahalliset vahingonteot?
V: Tahalliset vahingonkorvaukset ovat vahinkoja, jotka joku on aiheuttanut tahallaan, kuten esimerkiksi lyömällä jotakuta nenään.
K: Millaisia erilaisia vahinkoja vahingonkorvaus voi aiheuttaa?
V: Vahingonkorvausvastuusta voi aiheutua muun muassa fyysistä vahinkoa, omaisuusvahinkoa, maineen vahingoittamista ja liiketoiminnalle aiheutuvaa vahinkoa.
K: Missä common law esiintyy?
V: Common law on Englannissa ja entisissä brittiläisissä siirtomaissa, kuten Yhdysvalloissa.
K: Mitä termiä käytetään vahingonkorvausoikeudesta siviilioikeuden maissa?
V: Siviilioikeusmaissa vahingonkorvausoikeudesta käytetään yleensä nimitystä delict.
