Siviilioikeus: Roomalainen oikeusjärjestelmä ja maailman levinneisyys
Siviilioikeus: Roomalaisen oikeuden historia ja maailmanlaajuinen levinneisyys — kattava katsaus siviilioikeusjärjestelmään, sen vaikutuksiin ja käyttöön eri maissa.
Siviilioikeus (civil law) on eräs maailman pääasiallisista oikeusjärjestelmistä, joka eroaa merkittävästi common law-järjestelmästä muun muassa lähestymistavaltaan ja lähteiltään. Siviilioikeusjärjestelmän juuret ulottuvat antiikin Roomaan, ja siitä kehittyneet järjestelmät korostavat kirjallisia koodeja ja lakien ensisijaisuutta.
Peruspiirteet
- Koodistointi: Siviilioikeus perustuu usein laajoihin lainsäädäntökokoelmiin eli koodeihin, jotka säätelevät esimerkiksi sopimusoikeutta, vahingonkorvausta, perheoikeutta ja omaisuusoikeutta.
- Tuomarin rooli: Tuomarit soveltavat ja tulkitsevat kirjallista lakia; ennakkopäätökset eivät sido samalla tavalla kuin common law -järjestelmässä. Oikeuskäytäntö kuitenkin vaikuttaa tulkintoihin ja käytäntöön.
- Lähteet: Lainsäädäntö, hallinnolliset säädökset ja oikeusopillinen kirjallisuus (doctrine) ovat keskeisiä oikeuslähteitä.
- Opit ja vaikutteet: Roomalainen oikeus ja myöhemmin esimerkiksi Napolen lakikokoelmat ovat vaikuttaneet monien nykyaikaisten siviilioikeusjärjestelmien sisältöön ja rakenteeseen.
Levinneisyys ja muunnelmat
Siviilioikeusjärjestelmiä käytetään laajasti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on vahvat kodifikaatioperinteet. Monissa maissa, jotka olivat aiemmin näiden Euroopan maiden siirtomaita, on otettu käyttöön siviilioikeuden periaatteita. Siviilioikeus on levinnyt myös osiin Aasian maita, Latinalaista Amerikkaa sekä joihinkin Afrikan maihin.
Maailmassa on arvioiden mukaan noin 150 maata, joissa käytetään pääasiassa siviilioikeudellisia järjestelmiä, kun taas noin 80 maassa vallitsee yleisesti common law-pohjainen järjestelmä. Monissa valtioissa on myös sekajärjestelmiä, joissa yhdistyvät siviilioikeuden, common law'n sekä uskonnollisen tai perinteisen oikeuden piirteitä.
Nykykehitys ja käytännön merkitys
Siviilioikeusjärjestelmä soveltuu hyvin laajamittaiseen sääntelyyn ja ennakoitavuuden tarpeeseen, koska lait ja koodeihin kirjatut säännökset tarjoavat selkeän perustan oikeudelliselle toiminnalle. Globalisoituminen, kansainvälinen kauppa ja oikeusjärjestelmien keskinäinen vaikuttaminen ovat kuitenkin lisänneet järjestelmien vuorovaikutusta ja johtaneet sekä lähestymistapojen että lainsäädännön muokkautumiseen.
Yhteenvetona: siviilioikeus on pitkän historiallisen kehityksen kautta syntynyt, koodeihin perustuva järjestelmä, joka on läsnä suuressa osassa maailmaa ja muodostaa vastaparin common law -järjestelmälle. Käytännössä on kuitenkin paljon variaatioita ja sekoittuneita järjestelmiä, joissa eri oikeustraditiot vaikuttavat toisiinsa.
Historia
Jo siviilioikeuden nimi osoittaa, mistä se on saanut alkunsa. Latinankielinen nimitys: jus civile oli siviilioikeus Rooman tasavallan ja myöhemmin Rooman valtakunnan aikana. Se alkoi 2. vuosisadalla eaa. Tasavallan loppuun mennessä, noin vuonna 27 eaa. mennessä, esiin nousi joukko juristeiksi kutsuttuja lain asiantuntijoita (joita ei pidä sekoittaa tuomareihin). He olivat enimmäkseen yläluokan jäseniä. Juristit tarjosivat palveluksiaan neuvoakseen ihmisiä ja neuvoakseen oikeudenkäyntejä johtavia tuomareita. Tärkeä piirre roomalaisessa oikeudessa oli se, että se ei ollut riippuvainen aiempien tapausten oikeudellisesta ennakkotapauksesta vaan kulloisenkin tapauksen tosiseikoista ja ansioista.
6. vuosisadalla Justinianus laati Corpus Juris Civilis -teoksen, joka oli yksinkertaistettu Rooman lakikokoelma. Bysantin valtakunta käytti sitä. Keskiajan kirkko perusti suuren osan kanonisesta oikeudestaan roomalaiseen oikeuteen. Germaaninen laki, joka tunnetaan nimellä leges barbarorum ja joka on kirjoitettu 5.-9. vuosisadan välisenä aikana, lainaa roomalaista siviilioikeutta.
Siviilioikeus kehittyi Euroopassa keskiajalla, suunnilleen samaan aikaan kun Englannissa kehittyi common law. Renessanssin aikana Englannin common law -järjestelmä lainasi siviilioikeutta. Vaikka common law oli Englannissa tähän aikaan perinteinen oikeusjärjestelmä, Equity perustuu siviilioikeuteen. Muitakin piirteitä lainattiin ja käytettiin merioikeudessa sekä testamenteissa, trusteissa ja jäämistöissä. Napoleonin säännöstö, joka lainasi paljon roomalaisesta oikeudesta, vaikutti moniin Euroopan oikeusjärjestelmiin ja oli perustana Preussin siviilioikeudelle.
Ominaisuudet
Yksityisoikeus perustuu sääntöihin ja käsitteisiin, jotka ovat peräisin roomalaisesta oikeudesta. Siviilioikeuden säännöt ja periaatteet löytyvät säännöstöistä, jotka ovat sekä kansalaisten että oikeusalan ammattilaisten saatavilla. Näissä oikeudellisissa säännöstöissä selvitetään selkeästi kaikkien oikeudet ja velvollisuudet. Toisin kuin tavallisessa oikeudessa, siviilioikeudessa tuomareilla on erilainen rooli. Rikosoikeudellisissa asioissa he selvittävät tapauksen tosiseikat ja käyttävät sovellettavia koodeja. Monissa maissa tuomarit myös nostavat virallisen syytteen. Toisin kuin common law -oikeudessa, ennakkotapauksia ei käytetä myöhempien tapausten ratkaisemiseen. Tässä järjestelmässä lainsäätäjä antaa lakeja, joita tuomioistuimet sitten soveltavat. Tuomarit katsovat ennakkotapauksen sijasta lakeja ratkaistessaan tapauksen.
Alaryhmät
Termi siviilioikeus on peräisin englantilaisesta oikeustieteestä, ja sitä käytetään englanninkielisissä maissa kokoamaan yhteen kaikki jus commune -perinteeseen kuuluvat oikeusjärjestelmät. Oikeusvertailijat ja oikeudellista alkuperää koskevaa teoriaa ajavat taloustieteilijät haluavat kuitenkin jakaa siviilioikeudelliset oikeudenkäyttöalueet neljään eri ryhmään:
- Napoleon: Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja, Chile, Belgia, Luxemburg, Portugali, Brasilia, Meksiko, muut CPLP-maat, Macao, entiset portugalilaiset alueet Intiassa (Goa, Daman ja Diu sekä Dadra ja Nagar Haveli), Malta, Romania ja suurin osa arabimaailmasta[ mikä?] kun islamilaista lakia ei käytetä. Entisiin siirtomaihin kuuluvat Quebec (Kanada) ja Louisiana (Yhdysvallat).
- Germanistinen: Saksa, Itävalta, Sveitsi, Latvia, Viro, Roman-Hollanti, Tšekki, Venäjä, Liettua, Kroatia, Unkari, Serbia, Slovenia, Slovakia, Bosnia ja Hertsegovina, Kreikka, Ukraina, Turkki, Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa.
- Pohjoismainen: Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Raamatun laki
- Rooman laki
- Sharia-laki
- Kanoninen laki
- Napoleonin laki
- Merioikeus
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on siviilioikeus?
V: Siviilioikeus on antiikin Roomasta peräisin oleva oikeusjärjestelmä, jota käytetään monissa maissa ympäri maailmaa.
K: Miten siviilioikeus eroaa common law -oikeudesta?
V: Common law on toinen oikeusjärjestelmä, joka eroaa siviilioikeudesta alkuperältään, soveltamiseltaan ja rakenteeltaan.
K: Missä siviilioikeusjärjestelmää käytetään?
V: Siviilioikeusjärjestelmää käytetään pääasiassa Saksassa, Ranskassa, näiden Euroopan maiden entisissä siirtomaissa, Latinalaisessa Amerikassa, joissakin osissa Aasiaa ja Afrikkaa.
K: Kuinka monessa maassa siviilioikeusjärjestelmä on käytössä?
V: Noin 150 maata maailmassa käyttää pääasiassa siviilioikeusjärjestelmää.
K: Kuinka monessa maassa käytetään common law -järjestelmää?
V: Noin 80 maata käyttää common law -järjestelmää.
K: Onko näiden kahden järjestelmän välillä päällekkäisyyttä?
V: Kyllä, joissakin maissa saattaa olla molempien järjestelmien osia tai näkökohtia sisällytetty niiden oikeudelliseen kehykseen.
Etsiä