Touch-me-not: Impatiens, Mimosa pudica ja 'Noli me tangere' (Älä koske minuun)
Touch me not on yhteinen nimi kahdelle toisistaan riippumattomalle kasviryhmälle:
- Impatiens-suvun lajit
- Mimosa pudica (Fabaceae-suku)
Raamatun latinankielinen lause Noli me tangere, joka esiintyy Johanneksen evankeliumissa 20:17, on käännetty sanoilla "Älä koske minuun". Tämä lause on antanut nimen useille kasveille ja ilmiöille, joissa kosketus tai kevyt häiriö saa aikaan voimakkaan reaktion.
Impatiens-suku (Balsaminaceae)
Impatiens-sukuun kuuluu noin 800–1 000 lajia, joita esiintyy pääosin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, mutta myös lauhkeilla alueilla. Monet lajit tunnetaan yleisnimellä touch-me-not tai suomeksi usein "balsamit" tai "kosketusherkkä," koska niiden siemenkotien kypsät palkot räjähtävät kosketuksesta ja singahtavat siemenet ympäristöön — tämä on tehokas siementen leviämistapa.
Ominaisuuksia ja käyttöä:
- Useimmat Impatiens-lajit viihtyvät varjoisissa, kosteissa kasvupaikoissa ja ovat suosittuja koristekasveja puutarhoissa ja kukkaistutuksissa (esim. Impatiens walleriana).
- Joistakin lajeista, kuten Impatiens glandulifera (himalajanbalsami), on tullut invasiivisia tietyillä alueilla, missä ne voivat syrjäyttää kotoperäistä kasvillisuutta.
- Taudit ja tuholaiset: esimerkiksi laajan levinneisyyden vuoksi jotkut Impatiens-lajit ovat alttiita tuholaisille ja sienitaudeille, kuten lakastumista aiheuttaville homeille.
Mimosa pudica (hermokasvi)
Mimosa pudica, suomeksi usein nimellä "hermostunut mimosa" tai "ärtyvä mimosa", kuuluu Fabaceae-sukuun. Se tunnetaan nopeasta lehtivastauksestaan: koskettaessa tai tärähdyksestä sen lehdet ja lehtilisäkkeet sulkeutuvat nopeasti ja roikkuvat alaspäin. Tämä ilmiö on esimerkki thigmonastiasta (tai seismonastiasta), eli kosketukseen perustuvasta liikereaktiosta.
Mechanismi:
- Reaktio tapahtuu pulvini-nimisten luiden avulla lehtien tyvellä, jossa solujen turvontila muuttuu nopeasti ionien ja veden siirtymisen seurauksena.
- Tämä liike voi suojata kasvia kasvinsyöjiltä, vähentää haihtumista tai toimia hälytyksenä muille yhteenkuuluville kasveille.
Lisätietoja:
- Alkuperä ja leviäminen: Mimosa pudica on kotoisin trooppisesta Amerikasta, mutta levinnyt nykyään pantrooppisesti ja näkyy usein koriste- tai huonekasvina sekä joskus rikkakasvina.
- Käyttö: kasvia käytetään koristeena ja perinteisessä kansanlääkinnässä; sitä on tutkittu myös liikemekaniikan ja kasvien aistimiskyvyn mallina.
Nimi "Noli me tangere" ja kasvien nimistössä
Latinalainen ilmaus Noli me tangere ("Älä koske minuun") tulee kuten mainittu Raamatusta (Joh. 20:17) ja on historiallisesti yhdistetty useisiin kasveihin. Esimerkiksi Euroopassa esiintyvää lajitakin on nimetty kuvaamaan kosketusherkkyyttä tai sitä, että kasvi "ei halua tulla kosketuksi":
- Impatiens noli-tangere on vanha nimi, joka viittaa juuri tähän ilmiöön — kasvin siemenpalkojen räjähtäminen voi antaa vaikutelman, että kasvi torjuu kosketuksen.
- Termiä käytetään myös kuvaamaan Mimosa pudican kaltaisten kasvien reagointia kosketukseen.
Yhteenveto
”Touch-me-not” kattaa siis kaksi hyvin erilaista biologista ilmiötä:
- Impatiens — siementen leviämiseen perustuva "räjähtävä" reaktio, joka antaa kasveille nimen.
- Mimosa pudica — nopea lehtien sulkeutuminen kosketuksen seurauksena, fysiologinen suojautumismekanismi.
Molemmat ilmiöt ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten kasvit ja niiden nimet heijastavat vuorovaikutusta ympäristön ja eläinten kanssa.
