Oikeudessa trusti on suhde, jossa yksi osapuoli pitää omaisuutta hallussaan toisen osapuolen hyväksi. Trustin perustaa omistaja, jota kutsutaan myös "settloriksi", "trustoriksi" tai "grantoriksi", joka siirtää omaisuutta trusteelle. Trustee pitää omaisuutta hallussaan trustin edunsaajien puolesta. Trustit ovat käytössä pääasiassa common law -oikeudellisilla alueilla. Niitä on ollut olemassa roomalaisista ajoista lähtien.

Mikä trusti on käytännössä

Trusti on juridinen järjestely, jossa oikeudellinen omistajuus ja taloudellinen hyöty eroavat toisistaan: trustee on oikeudellisessa mielessä haltija, mutta edunsaajat saavat taloudelliset edut. Trusti voi olla muodollinen asiakirja tai sopimus, jossa määritellään trustin tarkoitus, osapuolet, omaisuus ja ehdot.

Keskeiset osapuolet

  • Settlor (trustin perustaja) – henkilö tai yksikkö, joka siirtää omaisuutta trustiin ja määrittelee sen ehdot.
  • Trustee – se, joka pitää omaisuutta hallussa ja hoitaa sitä trustin ehtojen mukaisesti; trusteella on velvollisuus toimia luottamuksellisesti edunsaajien hyväksi.
  • Edunsaajat – henkilöt tai tahot, joille trustin tuotto tai pääoma on tarkoitettu.
  • Muita osapuolia voivat olla trustin valvoja (protector), neuvonantajat tai mahdolliset korvaajat (esim. sijaistrustee).

Perustamisen edellytykset

Yleisesti trustin synty edellyttää ainakin seuraavia elementtejä:

    Ilmoitus aikomuksesta – settlorin selkeä tahto luoda trusti ja siirtää omaisuutta siihen.
  • Trustiomaisuus – tietty omaisuus, joka eriytetään trustin käyttöön; omaisuutta ei voida jättää olemattomaksi tai liian epämääräiseksi.
  • Trustee – henkilö tai laitos, joka hyväksyy tehtävän ja jolla on juridinen kyky toimia trustee-na.
  • Edunsaajat tai määritelty tarkoitus – trusti pitää osoittaa tiettyjä edunsaajia tai laillista ja sallittua tarkoitusta, jos kyseessä on niin sanottu purpose trust.

Trustin tyypit

  • Inter vivos -trusti (elinaikainen trusti) – perustetaan settlorin eläessä.
  • Testamenttitrusti – syntyy testamentin mukaisesti vain settlorin kuoleman jälkeen.
  • Revocable vs. irrevocable – muutettavissa oleva trusti antaa settlorille vallan muuttaa tai peruuttaa trustin; peruuttamaton trusti rajoittaa settlorin mahdollisuuksia muuttaa ehtoja.
  • Discretionary trust – trusteella on harkintavalta päättää, miten ja milloin edunsaajille maksetaan varoja.

Trusteen velvollisuudet ja vastuut

Trusteen toimintaa säätelevät luottamusvelvollisuudet, joihin kuuluu muun muassa:

  • Uskollisuus (duty of loyalty) – trustee toimii yksinomaan edunsaajien etujen mukaisesti eikä saa hyötyä tehtävästä omaksi edukseen ilman lupaa.
  • Huolellisuus ja pätevyys (duty of care/prudence) – omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja sijoituksia on tehtävä järkevästi.
  • Tasapuolisuus – trustee ottaa huomioon eri edunsaajien intressit eikä suosikoi perusteettomasti.
  • Selvitysvelvollisuus – trustee pitää pitää kirjaa toiminnasta ja antaa edunsaajille tarvittavat tiedot.

Päämäärät ja käyttötarkoitukset

Trusteja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa:

  • Perintö- ja varallisuussuunnitteluun, jotta omaisuus siirtyy sujuvasti ja halutulla tavalla eteenpäin.
  • Omaisuuden suojaamiseen velkojilta tai liiketoiminnan riskeiltä (huom. riippuu lainkäytännöstä ja mahdollista tahallista velkojien vahingoittamista voidaan torjua).
  • Verosuunnitteluun – trustien verokohtelu vaihtelee ja monissa maissa niihin liittyy erityissäännöksiä.
  • Hyväntekeväisyyteen ja tarkoitusperäisten trustien perustamiseen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Päättyminen ja valvonta

Trusti voi päättyä, kun sen tarkoitus on saavutettu, kun määräaika umpeutuu, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät tai oikeuden päätöksellä tietyissä tilanteissa. Trustien toimintaa valvovat tuomioistuimet, ja joissain maissa on erityissääntelyä tai rekisteröintivaatimuksia.

Edut ja riskit

Trustin etuja ovat joustavuus, hallinnan eriyttäminen ja mahdollisuus pitkäjänteiseen varallisuudenhoitoon. Riskit liittyvät muun muassa trusteeen (luottamusrikkomukset), verotukseen ja siihen, että trustin tunnustaminen vaihtelee eri maiden välillä.

Kansainväliset näkökohdat ja suomalainen tilanne

Trustit ovat perinteisesti common law -järjestelmän institutioneja, mutta niiden vastineita ja vastaavia järjestelyjä esiintyy myös siviilioikeudellisissa maissa. Monissa maissa ulkomaiset trustit voidaan tunnustaa tietyin edellytyksin, mutta käytännöt ja verotus vaihtelevat huomattavasti. Suomessa ei ole omaa laaja-alaista trustijärjestelmää samalla tavalla kuin esimerkiksi Britanniassa, mutta suomalainen oikeus tunnistaa ja kohtaa ulkomaisia trusteja kansainvälisissä tilanteissa ja sopimusperusteisissa järjestelyissä.

Kun harkitset trustin perustamista

  • Selvitä paikalliset lainsäädännölliset ja verotukselliset vaikutukset sekä trustin tunnustaminen siinä maassa, jossa settlor, trustee tai edunsaajat sijaitsevat.
  • Valitse trustee huolellisesti; ammatillinen trustee voi tarjota jatkuvuutta ja asiantuntemusta.
  • Laadi trustiasiakirjat selkeästi ja dokumentoi tarkoitus, ehdot sekä edunsaajat.
  • Hanki oikeudellista ja veroneuvontaa ennen trustin perustamista.