Luonnollinen henkilö: määritelmä, oikeudet ja ero oikeushenkilöön

Luonnollinen henkilö: selkeä määritelmä, oikeudet ja ero oikeushenkilöön — ymmärrä, ketkä ovat ihmisoikeuksien kantajia ja mitä juridisia seurauksia ero tuo käytännössä.

Oikeuskäytännössä luonnollinen henkilö on todellinen ihminen, toisin kuin keinotekoinen henkilö, jolla tarkoitetaan organisaatiota, jota laki kohtelee tietyissä tarkoituksissa ikään kuin se olisi jäsenistään tai omistajastaan erillinen henkilö. Luonnollinen henkilön käsite kattaa yksilön oikeudet ja velvollisuudet syntymästä kuolemaan; tietyissä tilanteissa oikeudellinen suoja tai asema voi alkaa jo ennen syntymää (esimerkiksi perintöoikeudelliset säännökset voivat turvata sikiön aseman), mutta yleisesti henkilöoikeudet liittyvät ihmisen elämään ja toimintaan.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia luonnollisella henkilöllä on?

Luonnollisella henkilöllä on monia oikeuksia, jotka perustuvat sekä kansalliseen lainsäädäntöön että kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tärkeitä esimerkkejä:

• Äänioikeus ja osallistuminen julkiseen päätöksentekoon (useimmat äänioikeudet annetaan vain luonnollisille henkilöille).
• Perusoikeudet kuten sananvapaus, yksityisyyden suoja ja liikkumisen vapaus.
• Oikeus tehdä sopimuksia, omistaa omaisuutta ja nostaa kanteen tai tulla haastetuksi oikeuteen.
• Rikosoikeudellinen vastuu: luonnollinen henkilö voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan ja saada rangaistuksia, joita ei voida kohdistaa samalla tavalla organisaatioihin.

Esimerkiksi äänioikeus annetaan vain luonnollisille henkilöille. Näin on useimmissa ihmisoikeuksissa. Siksi on selvää, että yhtiö ei voi toimia julkisessa virassa, mutta se voi nostaa kanteen.

Oikeustoimikelpoisuus ja täysi-ikäisyys

Laissa erotetaan usein oikeustoimikelpoisuus (kyky saada ja käyttää oikeuksia) ja oikeustoimikelpoisuus rajallisesti käytännössä (kyky tehdä päteviä oikeustoimia). Suomessa täysi-ikäisyys saavutetaan 18-vuotiaana, jonka jälkeen henkilö on pääsääntöisesti täysivaltainen oikeustoimija. Alaikäisillä on yleensä rajoitettu oikeustoimikelpoisuus: he voivat tehdä tietyntyyppisiä sopimuksia, mutta monet toimet edellyttävät huoltajan suostumusta. Aikuisilla, jotka eivät kykene hoitamaan taloudellisia tai henkilökohtaisia asioitaan terveydellisistä syistä, voidaan määrätä edunvalvoja (huoltaja tai edunvalvonta), jolla on valtuudet hoitaa näitä asioita heidän puolestaan.

Ero oikeushenkilöön

Oikeushenkilö eli keinotekoinen henkilö (esimerkiksi yhtiö, yhdistys tai säätiö) eroaa luonnollisesta henkilöstä siinä, että se on oikeudellinen konstruktio, jolla voi olla omaisuus, oikeuksia ja velvollisuuksia erillään jäsenistään tai omistajistaan. Oikeushenkilö voi esimerkiksi omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia ja kantaa oikeudellista vastuuta, mutta se ei voi henkilökohtaisesti äänestää, solmia avioliittoa tai kantaa inhimillisiä perusoikeuksia samalla tavalla kuin luonnollinen henkilö.

Kuolema, perintö ja oikeudellinen seuraaminen

Luonnollisen henkilön oikeudet ja velvollisuudet päättyvät yleensä kuolemaan. Kuoleman jälkeen henkilön omaisuus ja velat siirtyvät perintöoikeuden mukaiseen järjestykseen: perilliset ja mahdollinen testamentti määräävät omaisuuden jaosta. Myös oikeudenkäynnit ja sopimukset voivat jatkua kuoleman jälkeen, kun niitä hoitavat edustajat tai kuolinpesän osapuolet.

Tulevaisuuden haasteet: tekoäly ja robotiikka

Vaikka tieteiskirjallisuudessa on jo pitkään fantasioitu mahdollisuudesta, että tuntevia robotteja (esim. androideja) asuu ihmisten joukossa (kuten Robin Williamsin Bicentennial Man), yksikään tuomioistuin ei ole vielä käsitellyt kysymystä siitä, voidaanko tällaista olentoa pitää luonnollisena henkilönä. Julkisessa ja akateemisessa keskustelussa on kuitenkin noussut esiin kysymyksiä siitä, millaisia oikeuksia ja vastuuta tulisi myöntää erittäin kehittyneille tekoälyjärjestelmille ja roboteille – esimerkiksi vastuu vahingosta tai mahdollinen oikeushenkilöllisyys – mutta nämä kysymykset ovat edelleen voimakkaasti teoreettisia ja riippuvat sekä teknologisesta kehityksestä että lainsäädännöllisistä valinnoista.

Yhteenvetona: luonnollinen henkilö tarkoittaa oikeudellisessa mielessä ihmistä, jolla on perusoikeuksia ja -velvollisuuksia, kykenee käyttämään oikeuksiaan ja kantamaan vastuuta teoistaan. Oikeushenkilöt taas ovat lain luomia tahoja, joilla on omat oikeudet ja velvollisuutensa, mutta jotka poikkeavat ihmisistä siinä, että niillä ei ole samoja inhimillisiä oikeuksia tai henkilökohtaisia vapauksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on luonnollinen henkilö oikeustieteessä?

Q: Mikä on keinotekoinen henkilö?

K: Mitä oikeuksia annetaan vain luonnollisille henkilöille?

K: Voiko yhtiö hoitaa julkista virkaa?

K: Voiko yhtiö nostaa kanteen?

K: Millainen on tieteiskirjallisuuden kuvaus aistivista roboteista?

K: Onko jokin tuomioistuin käsitellyt kysymystä siitä, pidetäänkö tuntevaa robottia luonnollisena henkilönä?

Hae kirjaimella