Lapsi – määritelmä, kehitys, perhe-elämä ja oikeudet

Lapsi — selkeä opas lapsen määritelmään, kehitykseen, perhe-elämään ja oikeuksiin: kasvatus, suojelu, koulutus ja adoptiot käytännössä.

Lapsi (monikossa lapset) on henkilö, joka ei ole vielä aikuinen tai joka ei ole saavuttanut murrosikää, joka yleensä tapahtuu nuoruusiässä. Joskus myös tweenagereita (murrosikäisiä) ja teini-ikäisiä (postpuberteettisia) kutsutaan lapsiksi. Myös vauvaa, joka ei ole vielä syntynyt, kutsutaan usein lapseksi. Henkilöä voidaan kutsua vanhempiensa lapseksi riippumatta siitä, kuinka vanha hän on. Joitakin synonyymejä sanalle 'lapsi' ovat kid, toddler, bairn, youngster, boy tai girl, boy tai lass ja youth.

Kehitysvaiheet

Lapsen kehitys kattaa fyysisen, kognitiivisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kasvun. Kehitystä tuetaan ravinnolla, turvallisella ympäristöllä, hoivalla ja oppimisella. Yleisesti tunnistettavia vaiheita ovat esimerkiksi:

• Vastasyntyneen aika ja imeväisiässä (0–2 vuotta): tarttuminen, liikkumisen alkeet, nopeasti kehittyvä aivotyö.
• Leikki-ikä (3–5 vuotta): kielen nopea kehitys, mielikuvitusleikki, perustaitojen harjoittelu.
• Alakouluikä (6–11 vuotta): koulutaidot, ystävyyssuhteet, itsenäisemmät toiminnot.
• Murrosikä/nuoruus (noin 12–18 vuotta): fyysiset muutokset, identiteetin etsiminen, autonomia.

Leikkiminen pienillä leluilla ja mielikuvituksen käyttäminen ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Myös liikunta, rytmi ja riittävä uni tukevat lapsen kasvua.

Koulutus, hoiva ja perhe-elämä

Rikkaissa maissa lapset käyvät yleensä koulua, joka tarjoaa perusopetusta sekä sosiaalisia taitoja. Pienet lapset saattavat käydä päiväkotia tai lastentarhaa, jossa huolehditaan hoidosta, turvallisuudesta ja leikkitoiminnasta.

Perhetilanne vaikuttaa lapsen arkeen. Kun kaksi ihmistä menee naimisiin ja jommallakummalla (tai molemmilla) on lapsia jonkun toisen kanssa ennen avioliittoa, lapsen muu kuin syntymävanhempi kutsuu tätä lasta lapsipuoleksi. Jos molemmilla ihmisillä on ollut lapsia, kummankin vanhemman lapset ovat toistensa sisarpuolia.

Perhe voi tarkoittaa ydinperhettä, laajempaa sukuverkostoa, yksinhuoltajaperhettä, uusperhettä tai adoptioperhettä. Lapsen hyvinvointi paranee, kun perhe tarjoaa ennakoitavaa rutiinia, lämminhenkistä tukea ja turvallisen kasvuympäristön.

Turva, huolenpito ja vaihtoehdot

Lapsi, jonka vanhempi kuolee, on orpo. Orpoja, joilla ei ole vanhempaa, voivat kasvattaa isovanhemmat tai muut sukulaiset. Muussa tapauksessa he voivat mennä asumaan orpokotiin. Heidät voi adoptoida toinen aikuinen tai pariskunta, joka haluaa lapsen. Silloin he voivat kasvaa uudessa perheessä.

Lisäksi on olemassa sijaisperhehoito (huostaanotto ja perhehoito), joka tarjoaa väliaikaista tai pysyvämpää huolenpitoa lapselle, jos omat vanhemmat eivät pysty huolehtimaan hänestä. Lainsäädäntö ja sosiaalipalvelut säätelevät, milloin huostaanotto on tarpeen ja miten se toteutetaan.

Lasten oikeudet ja suojelu

Lapsilla on omat erityiset oikeutensa. Kansainvälisesti tärkein sopimus on Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus (UN Convention on the Rights of the Child), joka korostaa muun muassa oikeutta suojeluun, terveyteen, koulutukseen ja mielipiteen ilmaisuun. Lapsia suojellaan laeilla esimerkiksi hyväksikäytöltä, laiminlyönniltä ja vaarallisilta työtehtäviltä.

Terveys on keskeinen osa lapsen hyvinvointia: neuvolajärjestelmä, rokotukset, hammashoito ja kehityksen seuranta auttavat varhaisessa tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä.

Lapsityö ja epätasa-arvo

Valtaosassa maailmaa lapsen kuuluu käydä koulua ja leikkiä. Kuitenkin usein kehitysmaissa lapset työskentelevät joskus tehtaissa tai pelloilla vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa. Lapsityö voi vaarantaa koulunkäynnin, terveyden ja kehityksen. Kansainväliset sopimukset ja kansalliset lait pyrkivät ehkäisemään haitallista lapsityötä ja edistämään koulutusta.

Yhteiskunnan ja aikuisen vastuu

Aikuisilla on vastuu suojella lapsia ja turvata heidän kehityksensä. Tämä tarkoittaa riittävää ravintoa, terveydenhoitoa, koulutusta, turvallista asumista ja tunneyhteyksiä. Lapsen oikeus osallistua itseään koskeviin asioihin iän ja kypsyyden mukaan on myös tärkeää: kuunteleminen ja lapsen mielipiteen kunnioittaminen tukevat itsetuntoa ja päätöksentekotaitoja.

Yhteenveto

Lapsi on kasvava ja kehittyvä ihminen, jonka hyvinvointi riippuu perheestä, yhteiskunnasta ja laajemmista palveluista. Koulutus, leikki, terveydenhuolto ja oikeudenmukainen kohtelu muodostavat perustan, jonka avulla lapsi voi kasvaa terveeksi, oppivaksi ja osallistuvaksi aikuiseksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on lapsen määritelmä?

K: Mitkä toiminnot ovat tärkeitä lasten kehitykselle?

K: Mikä on lapsipuoli?

K: Miten orpo lapsi voidaan kasvattaa?

K: Mitä rikkaiden maiden lapset yleensä tekevät?

K: Mitä lapset kehitysmaissa usein tekevät?

K: Miten adoptio tarjoaa mahdollisuuden orvoille?

Hae kirjaimella