Hiljainen paikka maalla (1968) – Elio Petri ranskalais-italialainen trilleri

Hiljainen paikka maalla (1968) – Elio Petrin ranskalais-italialainen trilleri: psykologinen, karmiva elokuva Vanessa Redgraven ja Franco Neron tähdittämänä.

Hiljainen paikka maalla (italiaksi: Un tranquillo posto di campagna, ranskaksi: Un coin tranquille à la campagne) on Elio Petrin ohjaama ranskalais–italialainen trillerielokuva vuodelta 1968, joka perustuu Oliver Onionsin novelliin The Beckoning Fair One. Sen pääosissa nähdään Vanessa Redgrave, Franco Nero, Georges Géret ja Gabriella Boccardo. Elokuvan kansainvälisestä levityksestä vastasi United Artists.

Juoni lyhyesti

Elokuva kertoo menestyksen ja mielenhäiriön reunalla kamppailevasta taiteilijasta, joka vetäytyy syrjäiselle maaseudulle yrittääkseen palata luovan työn äärelle. Hän vuokraa vanhan maalaistalon, jossa alkaa kokea outoja ilmiöitä: talon historia, yksinäisyys ja taiteilijan omat psyykkiset rajat sulautuvat toisiinsa ja palauttavat katsojan epävarmuuteen siitä, onko kyse yliluonnollisesta uhkasta vai mielen sisäisestä romahduksesta. Elokuvassa tarkastellaan pakkomielteistä luomista, ihmissuhteiden jännitteitä ja todellisuuden hämärtymistä.

Tekniset ja tuotantotiedot

Elio Petri, joka tunnetaan ennen kaikkea yhteiskunnallisista ja poliittisista elokuvistaan, suuntasi tällä kertaa psykologisen trillerin ja gotiikan suuntaan. Kyseessä on ranskalais–italialainen yhteistuotanto, ja elokuvan visuaalinen ilmaisu sekä näyttelijäsuoritukset ovat sen keskeisiä vetovoimatekijöitä. Petri yhdistää elokuvassa nykyaikaisen psykologisen tarkastelun ja perinteisen kummitustarinan elementtejä siten, että katsojalle jää jatkuvasti avoimeksi, kuinka paljon tapahtumista selittyy ulkoisilla voimilla ja kuinka paljon omalla mielenliikkeellämme.

Roolit ja näyttelijäsuoritukset

• Vanessa Redgrave – merkittävä rooli, jonka intensiivinen näyttely on saanut elokuvalle paljon kiitosta.
• Franco Nero – esittää taiteilijaa, jonka sisäinen kriisi muodostaa tarinan ytimen.
• Georges Géret – tukiroolissa, joka tuo tarinaan lisäulottuvuuksia talon menneisyydestä ja henkilösuhteista.
• Gabriella Boccardo – yksi elokuvan keskeisistä sivuhahmoista, joka kytkeytyy päähenkilön kokemuksiin ja talon arvoituksiin.

Teemat ja tulkinnat

Elokuva käsittelee muun muassa taiteilijaidentiteettiä, luomisprosessin kuluttavuutta ja todellisuuden subjektiivisuutta. Petri hyödyntää unenomaisia ja symbolisia kuvia luodakseen epävarmuuden tunnetta; katsomiskokemus viettelee tulkinnan rajoille, missä fantasian ja psykoosin raja hämärtyy. Monet kriitikot ovat nähneet elokuvassa myös kommentteja taiteen kaupallistumista ja taiteilijan sosiaalista asemaa kohtaan.

Vastaanotto ja perintö

Ilmestymisensä jälkeen elokuva sai vaihtelevia arvioita: jotkut arvostivat sen visuaalista tyylikkyyttä ja näyttelijäntyötä, toiset pitivät rytmiä ja selkeyttä ongelmallisina. Ajan myötä elokuva on saavuttanut kiinnostusta eurooppalaisen psykologisen trillerin ystävien ja elokuvahistorioitsijoiden keskuudessa, ja sitä pidetään yhtenä Elio Petrin kokeellisemmista ja tunnelmallisemmista teoksista hänen laajassa tuotannossaan.

Miksi katsoa?

Hiljainen paikka maalla sopii katsojalle, joka pitää hitaasti rakentuvista psykologisista trillereistä, joissa visuaalinen ilmaisu ja näyttelijäsuoritukset kantavat tarinaa. Elokuvan vahvuuksia ovat sen arvoituksellinen tunnelma, tehostettu epävarmuus ja kysymykset todellisuuden sekä luovuuden välisestä suhteesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka ohjasi A Quiet Place in the Country -elokuvan?

K: Minä vuonna A Quiet Place in the Country julkaistiin?

K: Mikä on sen novellin nimi, johon A Quiet Place in the Country perustuu?

K: Ketkä ovat A Quiet Place in the Country -elokuvan tähdet?

K: Mikä elokuvan levitysyhtiö vastasi A Quiet Place in the Country -elokuvan levityksestä?

K: Millä kielillä A Quiet Place in the Country julkaistiin?

K: Mihin genreen A Quiet Place in the Country kuuluu?

Hae kirjaimella