Tyypin 1 diabetes – määritelmä, oireet, syyt ja hoito
Tyypin 1 diabetes – tunnista oireet, ymmärrä syyt ja päivitä hoito: insuliinihoito, seuranta ja arjen tuki. Luotettava opas potilaalle ja läheisille.
Tyypin 1 diabetes mellitus, jota kutsutaan myös tyypin 1 diabetekseksi, on autoimmuunisairaus, joka johtaa korkeaan verensokeriin. Tämä johtuu siitä, että elimistö ei pysty tuottamaan riittävästi insuliinihormonia. Tätä sairautta sairastavat ovat insuliiniriippuvaisia – he tarvitsevat insuliinipistoksia tai muuta insuliininkorvausta, joita ilman hengissä pysyminen on mahdotonta. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla on kohonnut riski sekä verisuoni- ja sydänsairauksille että munuais-, hermosto- ja silmäkomplikaatioille. Noin 15 prosentilla diabeetikoista on tyypin 1 diabetes.
Oireet
Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmaantuvat usein nopeasti, muutamien päivien tai viikkojen aikana. Tyypillisiä oireita ovat:
- Runsas janon tunne ja lisääntynyt virtsaamisen tarve
- Nopea laihtuminen ilman selkeää syytä
- Väsymys ja heikentynyt yleisvointi
- Kirkasälyinen näön sumentuminen
- Toistuvat infektiot (esim. virtsatie- tai ihoinfektiot)
- Jos insuliinia ei ole käytettävissä: diabeettinen ketoasidoosi (DKA), joka voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, hengitysvaikeuksia, sekavuutta ja jopa tajuttomuuden.
Syyt ja riskitekijät
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunitila: kehon immuunijärjestelmä hyökkää haiman beetasoluja vastaan, jotka tuottavat insuliinia. Tarkkaa syytä ei aina tunneta, mutta taustalla vaikuttavat usein useat tekijät:
- Perinnölliset alttiustekijät (tietyt geenivariantit lisäävät riskiä)
- Autoimmuunivasta-aineet (esim. GAD-, IA-2- ja insulinivasta-aineet) – niiden löytyminen auttaa diagnoosissa
- Ympäristötekijät, kuten virusinfektiot, jotka voivat laukaista immuunivasteen
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu verensokeriarvoihin ja oireisiin sekä tarvittaessa autoimmuunivasta-aineiden tutkimuksiin. Tavallisia tutkimuksia ovat:
- Paastoverensokeri ja glukoosirasitus (sokerirasitus)
- HbA1c (pitkäaikaisen verensokerin mittari)
- Vasta-aineiden määrittely (auttaa erottamaan tyypin 1 tyypin 2:sta)
- Jos epäillään DKA:ta, tutkitaan myös verikennet, elektrolyytit ja pH.
Hoito
Tyypin 1 diabeteksen perushoito on insuliinin korvaushoito. Hoidon tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman normaaliin verrattuna, estää oireet sekä lyhyt- ja pitkäaikaiskomplikaatiot. Hoidon osa-alueita ovat:
- Insuliini: erilaisia insuliinityyppejä käytetään (pikavaikutteiset, perusinsuliinit, pidempivaikutteiset). Insuliinia annetaan ruiskulla, kynällä tai insuliinipumpulla.
- Glukoosin seuranta: verensokerimittarit ja jatkuva glukoosiseuranta (CGM) auttavat säätämään insuliiniannoksia ja vähentämään hypoglykemioita.
- Ravitsemus ja hiilihydraattien laskenta: annosten säätö suhteessa aterian hiilihydraatteihin on tärkeää.
- Liikunta: säännöllinen liikunta on hyödyllistä, mutta insuliini- ja hiilihydraattiannoksia tulee säätää liikunnan mukaan hypo- ja hyperglykemian välttämiseksi.
- Sairauspäivän ohjeet ja hätätilanteet: DKA vaatii välitöntä sairaalahoitoa; vakavan hypoglykemian hoidossa tarvitaan glukoositabletteja tai tarvittaessa glukagoniinjektiota.
Seuranta ja tavoitteet
Diabeteksen seuranta sisältää säännölliset lääkärikäynnit, silmä-, munuais- ja hermoston seulonnat sekä HbA1c-mittaukset. Yksilölliset hoitotavoitteet asetetaan potilaan iän, elinolosuhteiden ja muiden sairauksien mukaan; usein pyritään lähelle normaalia pitkän ajan verensokeria ilman toistuvia hypoglykemioita.
Mahdolliset komplikaatiot
Pitkäaikainen korkea verensokeri voi vaurioittaa verisuonia ja hermoja. Tyypillisiä komplikaatioita ovat:
- Silmämuutokset (retinopatia)
- Munuaissairaus (nephropatia)
- Hermosto-oireet (neuropatia)
- Sydän- ja verisuonisairaudet
Nämä komplikaatiot ovat osittain ehkäistävissä hyvällä verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin hoidon yhdistelmällä sekä säännöllisellä seulonnalla.
Elämä ja tuki
Tyypin 1 diabetes vaatii jatkuvaa itsehoitoa ja seurantaa, mutta sen kanssa voi elää täysipainoista elämää. Moni käyttää nykyaikaisia apuvälineitä kuten insuliinipumppuja ja jatkuvaa glukoosinseurantaa, jotka helpottavat elämää ja vähentävät komplikaatioriskiä. Psykologinen tuki, diabeteshoitajan ohjaus ja vertaistuki ovat merkittäviä arjessa selviytymisen kannalta.
Ennaltaehkäisy ja tutkimus
Täsmällistä keinoa tyypin 1 diabeteksen estämiseksi ei vielä ole, mutta tutkimus etenee: tutkitaan muun muassa autoimmuuniprosessin hidastamista tai estämistä sekä uusien korvaushoitomuotojen kehitystä. Varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen alentavat vakavien seurausten riskiä.
Jos epäilet tyypin 1 diabetesta, ota yhteys terveydenhuoltoon nopeasti: nopea diagnoosi ja insuliinihoidon aloitus voivat estää hengenvaarallisen ketoasidoosin ja pitkän aikavälin komplikaatiot.
Lääketieteellinen 3D-animaatio tyypin 1 diabeteksesta, jossa näytetään insuliinin tuotanto diabeettisella potilaalla ja normaalitilanteessa.
Syy
Tyypin 1 diabetes on tila, joka johtuu insuliinin puutteesta elimistössä. Insuliini on haiman solujen tuottama hormoni. Insuliini vastaa sokerien siirtämisestä verestä soluihin käytettäväksi energiaksi. Jos insuliinia ei valmisteta, elimistö etsii muita tapoja saada elimistön solujen ravintoa varten tarvittavat sokerit, kuten lihasten ja rasvan hajottamista, mikä johtaa painon laskuun.
Haima ei tuota insuliinia, koska autoimmuunitauti hyökkää sen soluihin. Elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti haiman insuliinin tuotannosta vastaavien solujen, beetasolujen, kimppuun ja vahingoittaa soluja siten, että ne eivät pysty tuottamaan lisää insuliinia. Kun yhä useammat solut vaurioituvat, elimistö tuottaa vähemmän insuliinia. Tämä tarkoittaa, että sokeria jää enemmän verenkiertoon sen sijaan, että se siirtyisi soluihin. Tämä korkea verensokeri aiheuttaa tyypin 1 diabeteksen oireet.
Taudin uskotaan olevan vahvasti yhteydessä geneettisiin tekijöihin, mutta autoimmuunisairauden laukaisevaa tekijää ei toistaiseksi tunneta.
Epidemiologia
Aiemmin tyypin 1 diabetesta pidettiin yleisesti lasten ja nuorten sairautena. Nyt on kuitenkin havaittu, että tauti voidaan diagnosoida myös aikuisilla.
Vaikka tyypin 1 diabetes voidaan nykyään diagnosoida missä iässä tahansa, se on yksi lasten ja nuorten aikuisten yleisimmistä kroonisista sairauksista. Erityisen yleistä on, että diabetes diagnosoidaan 5-7-vuotiaana tai murrosiän alussa. Tyypin 1 diabetes on myös hieman yleisempi pojilla.
Tyypin 1 diabeteksen tapaukset ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa useiden vuosikymmenten ajan. Noin yhdellä 300:sta ihmisestä diagnosoidaan tyypin 1 diabetes 18-vuotiaana Yhdysvalloissa. Jos tämä vauhti jatkuu, tyypin 1 diabetestapausten määrä voi kaksinkertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana.
Oireet
Tyypin 1 diabeteksessa oireet kehittyvät yleensä muutaman päivän tai viikon kuluessa, mutta aikuisilla voi kestää kauemmin. Tärkeimmät oireet ovat:
- - Erittäin janoinen olo
- - Virtsaaminen useammin kuin normaalisti, erityisesti öisin.
- - Uupumus
- - Painonpudotus
- - Kutina sukupuolielinten alueella
- - Näön hämärtyminen
- - Haavojen ja hiertymien hidas paraneminen
Pahoinvointi, oksentelu ja raskas hengitys ovat vakavampia oireita. Ne ilmenevät taudin myöhemmässä vaiheessa, ja jos niitä ilmenee, sairastunut on vietävä välittömästi sairaalaan.
Komplikaatiot
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin komplikaatioita, etenkin jos sairautta ei hoideta hyvin.
Lyhyen aikavälin komplikaatiot
Hypoglykemia
Hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeri laskee alle normaalin. Tämä johtuu tavallisimmin tyypin 1 diabeteksen lääkkeiden, kuten insuliinin, liikakäytöstä tai huonosta ruokavalion hallinnasta. Alhaisen verensokerin riskiä lisää alkoholin käyttö. Johtaa erilaisiin oireisiin, kuten sekavuuteen, tajuttomuuteen, kömpelyyteen, kouristuksiin tai kuolemaan.
Diabeettinen ketoasidoosi
Diabeettinen ketoasidoosi (DKA) on tyypin 1 diabeteksen erittäin vakava komplikaatio. Se on aina lääketieteellinen hätätilanne ja vaatii nopeaa lääkärinhoitoa, jotta voidaan estää potilaan lisävahinkojen syntyminen, ja hoitamattomana se voi johtaa mahdollisesti kuolemaan. DKA:ta esiintyy, kun elimistössä ei ole riittävästi insuliinia sokerien syöttämiseksi elimistön soluille. Antaakseen soluille riittävästi energiaa selviytyäkseen elimistö alkaa tuottaa happamia ketonikappaleita, joita sitten käytetään energian syöttämiseen soluille.
Jos ketoaineita kertyy liikaa, veri happamoituu, mikä vahingoittaa elimistöä ja johtaa oireisiin:
- - Oksentelu
- - Kuivuminen
- - Hengitysvaikeudet
- - Nopea syke
- - Hämmennys
- - Koomaa
Pitkän aikavälin komplikaatiot
Jos diabetesta ei hoideta, jopa lievästi kohonnut verensokeri voi vahingoittaa hermoja, elimiä ja verisuonia elimistössä.
Pienten verisuonten komplikaatiot
- Diabeettinen retinopatia, verisuonten vaurioituminen estää veren pääsyn silmään. Tämä voi johtaa siihen, että silmän verkkokalvo vaurioituu, mikä johtaa näön menetykseen tai sokeutumiseen.
- Diabeettinen neuropatia, hermojen läheisyydessä olevien verisuonten vaurioituminen voi johtaa verenkierron heikkenemiseen. Tämä voi vaurioittaa hermoja, mikä johtaa tuntoaistin heikkenemiseen, joka yleensä alkaa käsistä tai jaloista ja leviää sitten koko kehoon.
- Diabeettinen nefropatia, munuaisten verisuonet vaurioituvat, jolloin munuaisten toiminta heikkenee. Vaikeissa tapauksissa tämä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
- Seksuaalinen toimintahäiriö
Suurten verisuonten komplikaatiot
- Lisääntynyt sydänsairauksien ja aivohalvauksen riski
- Verisuonten ahtautuminen (perifeerinen valtimosairaus).
- Diabeettinen jalka, verisuonten ahtautuminen vähentää herkkyyttä ja hidastaa haavan paranemista jalassa. Jos sitä ei hoideta asianmukaisesti, se voi johtaa jalkaterän haavaumiin ja kuolioon. Hyvin vakavissa tapauksissa voidaan tarvita amputaatiota.
Hallinto
Tällä hetkellä diabetekseen ei ole tiedossa parannuskeinoa. Sen sijaan hoidolla pyritään pitämään verensokeritaso normaalina, jotta voidaan vähentää komplikaatioiden mahdollisuutta taudin edetessä. On olemassa kaksi päämenetelmää, jotka yhdistetään tyypin 1 diabeteksen hallintaan:
Elämäntapa
- Terveellinen syöminen: hedelmä- ja vihannespainotteinen ruokavalio, jossa rajoitetaan rasvoja, suolaa ja sokeria, auttaa pitämään verensokerin kurissa.
- Liikunta: säännöllinen liikunta auttaa alentamaan verensokeria. Hyvä tavoite on 150 minuuttia liikuntaa viikossa.
- Tupakoinnin lopettaminen: tupakointi lisää sydänsairauksien, ääreisvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä. Tupakoinnin lopettaminen tai vähentäminen vähentää näiden komplikaatioiden riskiä.
- Alkoholin vähentäminen: alkoholi voi joko nostaa tai laskea verensokeria ja vaikeuttaa oman verensokerin seuraamista. Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi vähentää näitä riskejä.
Insuliinipistokset
Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että elimistö ei pysty tuottamaan omaa insuliinia. Tätä vastaan insuliinia voidaan ruiskuttaa vereen manuaalisesti. Kun diabetes diagnosoidaan ensimmäisen kerran, insuliinihoitoa varten on laadittava suunnitelma, jotta vältytään ali- tai yliannostukselta, joka voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Diabetesta sairastavan on seurattava jatkuvasti omia verensokeriarvojaan, jotta hän tietää, tarvitseeko hän insuliiniannosta verensokerin alentamiseksi.
Insuliinia voidaan käyttää eri tavoin:
- Nopeavaikutteinen insuliini ja lyhytvaikutteinen insuliini saavat insuliinin verenkiertoon hyvin nopeasti. Ne otetaan yleensä ennen ateriaa, jotta voidaan valmistautua ruoan syömisen jälkeiseen verensokerin nousuun.
- Pitkävaikutteinen insuliini antaa insuliinia elimistössä jopa 24 tuntia. Se otetaan yleensä kerran päivässä
Etsiä