Tyypin 1 diabetes

Syy

Tyypin 1 diabetes on tila, joka johtuu insuliinin puutteesta elimistössä. Insuliini on haiman solujen tuottama hormoni. Insuliini vastaa sokerien siirtämisestä verestä soluihin käytettäväksi energiaksi. Jos insuliinia ei valmisteta, elimistö etsii muita tapoja saada elimistön solujen ravintoa varten tarvittavat sokerit, kuten lihasten ja rasvan hajottamista, mikä johtaa painon laskuun.

Haima ei tuota insuliinia, koska autoimmuunitauti hyökkää sen soluihin. Elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti haiman insuliinin tuotannosta vastaavien solujen, beetasolujen, kimppuun ja vahingoittaa soluja siten, että ne eivät pysty tuottamaan lisää insuliinia. Kun yhä useammat solut vaurioituvat, elimistö tuottaa vähemmän insuliinia. Tämä tarkoittaa, että sokeria jää enemmän verenkiertoon sen sijaan, että se siirtyisi soluihin. Tämä korkea verensokeri aiheuttaa tyypin 1 diabeteksen oireet.

Taudin uskotaan olevan vahvasti yhteydessä geneettisiin tekijöihin, mutta autoimmuunisairauden laukaisevaa tekijää ei toistaiseksi tunneta.

Epidemiologia

Aiemmin tyypin 1 diabetesta pidettiin yleisesti lasten ja nuorten sairautena. Nyt on kuitenkin havaittu, että tauti voidaan diagnosoida myös aikuisilla.

Vaikka tyypin 1 diabetes voidaan nykyään diagnosoida missä iässä tahansa, se on yksi lasten ja nuorten aikuisten yleisimmistä kroonisista sairauksista. Erityisen yleistä on, että diabetes diagnosoidaan 5-7-vuotiaana tai murrosiän alussa. Tyypin 1 diabetes on myös hieman yleisempi pojilla.

Tyypin 1 diabeteksen tapaukset ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa useiden vuosikymmenten ajan. Noin yhdellä 300:sta ihmisestä diagnosoidaan tyypin 1 diabetes 18-vuotiaana Yhdysvalloissa. Jos tämä vauhti jatkuu, tyypin 1 diabetestapausten määrä voi kaksinkertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana.

Oireet

Tyypin 1 diabeteksessa oireet kehittyvät yleensä muutaman päivän tai viikon kuluessa, mutta aikuisilla voi kestää kauemmin. Tärkeimmät oireet ovat:

• - Erittäin janoinen olo
• - Virtsaaminen useammin kuin normaalisti, erityisesti öisin.
• - Uupumus
• - Painonpudotus
• - Kutina sukupuolielinten alueella
• - Näön hämärtyminen
• - Haavojen ja hiertymien hidas paraneminen

Pahoinvointi, oksentelu ja raskas hengitys ovat vakavampia oireita. Ne ilmenevät taudin myöhemmässä vaiheessa, ja jos niitä ilmenee, sairastunut on vietävä välittömästi sairaalaan.

Komplikaatiot

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin komplikaatioita, etenkin jos sairautta ei hoideta hyvin.

Lyhyen aikavälin komplikaatiot

Hypoglykemia

Hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeri laskee alle normaalin. Tämä johtuu tavallisimmin tyypin 1 diabeteksen lääkkeiden, kuten insuliinin, liikakäytöstä tai huonosta ruokavalion hallinnasta. Alhaisen verensokerin riskiä lisää alkoholin käyttö. Johtaa erilaisiin oireisiin, kuten sekavuuteen, tajuttomuuteen, kömpelyyteen, kouristuksiin tai kuolemaan.

Diabeettinen ketoasidoosi

Diabeettinen ketoasidoosi (DKA) on tyypin 1 diabeteksen erittäin vakava komplikaatio. Se on aina lääketieteellinen hätätilanne ja vaatii nopeaa lääkärinhoitoa, jotta voidaan estää potilaan lisävahinkojen syntyminen, ja hoitamattomana se voi johtaa mahdollisesti kuolemaan. DKA:ta esiintyy, kun elimistössä ei ole riittävästi insuliinia sokerien syöttämiseksi elimistön soluille. Antaakseen soluille riittävästi energiaa selviytyäkseen elimistö alkaa tuottaa happamia ketonikappaleita, joita sitten käytetään energian syöttämiseen soluille.

Jos ketoaineita kertyy liikaa, veri happamoituu, mikä vahingoittaa elimistöä ja johtaa oireisiin:

• - Oksentelu
• - Kuivuminen
• - Hengitysvaikeudet
• - Nopea syke
• - Hämmennys
• - Koomaa

Pitkän aikavälin komplikaatiot

Jos diabetesta ei hoideta, jopa lievästi kohonnut verensokeri voi vahingoittaa hermoja, elimiä ja verisuonia elimistössä.

Pienten verisuonten komplikaatiot

• Diabeettinen retinopatia, verisuonten vaurioituminen estää veren pääsyn silmään. Tämä voi johtaa siihen, että silmän verkkokalvo vaurioituu, mikä johtaa näön menetykseen tai sokeutumiseen.
• Diabeettinen neuropatia, hermojen läheisyydessä olevien verisuonten vaurioituminen voi johtaa verenkierron heikkenemiseen. Tämä voi vaurioittaa hermoja, mikä johtaa tuntoaistin heikkenemiseen, joka yleensä alkaa käsistä tai jaloista ja leviää sitten koko kehoon.
• Diabeettinen nefropatia, munuaisten verisuonet vaurioituvat, jolloin munuaisten toiminta heikkenee. Vaikeissa tapauksissa tämä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
• Seksuaalinen toimintahäiriö

Suurten verisuonten komplikaatiot

• Lisääntynyt sydänsairauksien ja aivohalvauksen riski
• Verisuonten ahtautuminen (perifeerinen valtimosairaus).
• Diabeettinen jalka, verisuonten ahtautuminen vähentää herkkyyttä ja hidastaa haavan paranemista jalassa. Jos sitä ei hoideta asianmukaisesti, se voi johtaa jalkaterän haavaumiin ja kuolioon. Hyvin vakavissa tapauksissa voidaan tarvita amputaatiota.

Hallinto

Tällä hetkellä diabetekseen ei ole tiedossa parannuskeinoa. Sen sijaan hoidolla pyritään pitämään verensokeritaso normaalina, jotta voidaan vähentää komplikaatioiden mahdollisuutta taudin edetessä. On olemassa kaksi päämenetelmää, jotka yhdistetään tyypin 1 diabeteksen hallintaan:

Elämäntapa

• Terveellinen syöminen: hedelmä- ja vihannespainotteinen ruokavalio, jossa rajoitetaan rasvoja, suolaa ja sokeria, auttaa pitämään verensokerin kurissa.
• Liikunta: säännöllinen liikunta auttaa alentamaan verensokeria. Hyvä tavoite on 150 minuuttia liikuntaa viikossa.
• Tupakoinnin lopettaminen: tupakointi lisää sydänsairauksien, ääreisvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä. Tupakoinnin lopettaminen tai vähentäminen vähentää näiden komplikaatioiden riskiä.
• Alkoholin vähentäminen: alkoholi voi joko nostaa tai laskea verensokeria ja vaikeuttaa oman verensokerin seuraamista. Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi vähentää näitä riskejä.

Insuliinipistokset

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että elimistö ei pysty tuottamaan omaa insuliinia. Tätä vastaan insuliinia voidaan ruiskuttaa vereen manuaalisesti. Kun diabetes diagnosoidaan ensimmäisen kerran, insuliinihoitoa varten on laadittava suunnitelma, jotta vältytään ali- tai yliannostukselta, joka voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Diabetesta sairastavan on seurattava jatkuvasti omia verensokeriarvojaan, jotta hän tietää, tarvitseeko hän insuliiniannosta verensokerin alentamiseksi.

Insuliinia voidaan käyttää eri tavoin:

• Nopeavaikutteinen insuliini ja lyhytvaikutteinen insuliini saavat insuliinin verenkiertoon hyvin nopeasti. Ne otetaan yleensä ennen ateriaa, jotta voidaan valmistautua ruoan syömisen jälkeiseen verensokerin nousuun.
• Pitkävaikutteinen insuliini antaa insuliinia elimistössä jopa 24 tuntia. Se otetaan yleensä kerran päivässä