Sydänsairaus on yleisnimitys, joka tarkoittaa, että sydän ei toimi normaalisti. Vauvat voivat syntyä sydänsairauden kanssa. Tätä kutsutaan synnynnäiseksi sydänsairaudeksi. Jos ihmiset saavat sydänsairauden myöhemmin, sitä kutsutaan hankituksi sydänsairaudeksi. Suurin osa sydänsairauksista on hankittuja.

 

Synnynnäiset sydänsairaudet

Synnynnäiset sydänviat ovat rakenteellisia poikkeavuuksia, jotka ovat läsnä syntyessä. Ne vaihtelevat lievistä, jotka eivät vaadi hoitoa, vakaviin ja hengenvaarallisiin. Yleisimpiä synnynnäisiä vikoja ovat:

  • läpän tai eteis- ja kammioseinämän aukot (esim. eteisvälinen tai kammioiden välinen aukko)
  • verenkierrollisia yhteyksiä kuten avoin suonilaskimo (PDA)
  • monimutkaiset rakennepoikkeamat kuten Fallotin tetralogia tai kääntyneet verisuonet

Synnynnäiset viat todetaan usein rutiinitarkastuksissa, ultraäänitutkimuksissa (sikiöaikainen NT-/kardiologinen tutkimus) tai vastasyntyneen tutkimuksissa. Hoito vaihtelee seuraamisesta leikkaukseen tai katetrointimenetelmiin.

Hankitut sydänsairaudet

Hankitut sydänsairaudet kehittyvät myöhemmin elämän aikana. Tärkeitä ryhmiä ovat:

  • Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti (sydänlihaksen hapenpuute)
  • Sydämen vajaatoiminta (sydän ei pumppaa riittävästi verta)
  • Sydänläppäsairaudet (vuoto tai ahtauma)
  • Rytmihäiriöt (esim. eteisvärinä, kammioperäiset rytmihäiriöt)
  • Kardiomyopatiat (sydänlihaksen sairaudet)
  • Endokardiitti (sydämen sisäkalvon tulehdus)

Usein taustalla ovat tunnettavat riskitekijät kuten korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, kohonneet veren kolesteroliarvot ja epäterveellinen ruokavalio.

Oireet

Sydänsairaudet voivat ilmetä monin eri tavoin. Tavallisimpia oireita ovat:

  • rintakipu tai epämukavuus
  • hengenahdistus tai hengästyminen pienestäkin rasituksesta
  • väsymys ja heikotuksen tunne
  • sykehäiriöt tai sydämentykytys
  • turvotus jaloissa ja vatsassa
  • pyörtyily tai äkillinen sekavuus

Diagnoosi

Sydänsairaudet diagnosoidaan yhdistämällä potilaan oireet, kliininen tutkimus ja kuvantamis-/tutkimusmenetelmät. Tärkeitä tutkimuksia ovat:

  • elektrokardiogrammi (EKG)
  • rintakehän röntgen
  • ekokardiografia (sydämen ultraääni)
  • veren laboratoriokokeet (esim. troponiini epäiltäessä infarktia)
  • kardiologiset provokaatiotestit, rasituskoe
  • sepelvaltimoiden kuvantaminen: angiografia, CT- tai MRI-tutkimukset
  • pitkäaikaisrekisteröinti kuten Holter-seuranta

Hoito

Hoito räätälöidään taudin ja potilaan mukaan. Hoitomuotoja ovat:

  • Elämäntapamuutokset: tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja painonhallinta
  • Lääkkeet: verenpainelääkkeet, statiinit, antitromboottiset lääkkeet, diureetit, beetasalpaajat, ACE-estäjät/ARB, antiaritmiset lääkkeet
  • Toimenpiteet ja leikkaukset: pallolaajennus ja stenttaus, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG), läppäkirurgia tai läppäproteesin asennus, synnynnäisten vikojen leikkaukset
  • Laitehoidot: tahdistin, sydämentahdistin-defibrillaattori (ICD)
  • Edistyneet hoidot: sydänsiirto tai mekaaniset pumppuratkaisut vakavissa vajaatoimintatapauksissa

Ennaltaehkäisy

Monia hankittuja sydänsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden riskiä pienentää hallitsemalla riskitekijöitä:

  • pidä verenpaine, verensokeri ja kolesteroli kunnossa
  • liiku säännöllisesti ja syö monipuolisesti
  • lopeta tupakointi ja rajoita alkoholin käyttöä
  • vähennä stressiä ja huolehdi unesta
  • ennaltaehkäisevät rokotukset (esim. influenssa) voivat suojata haavoittuvia potilaita
  • raskauden suunnittelussa ja perhesairauksissa voi olla hyötyä geneettisestä neuvonnasta ja riittävistä raskausajan tutkimuksista

Milloin hakeutua hoitoon heti

Ota yhteys päivystykseen, jos ilmenee:

  • voimakasta rintakipua, joka säteilee olkapäähän, leukaan tai käsiin
  • äkillistä vaikeaa hengenahdistusta
  • pyörtymistä tai tajunnanmenetystä
  • nopeaa, säännötöntä tai hyvin hidasta sydämenlyöntiä, johon liittyy heikotusta

Ennuste ja hoitotarve riippuvat sairauden luonteesta ja vakavuudesta. Varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat usein ennustetta ja elämänlaatua.