Insuliini
Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka säätelee veren glukoosipitoisuutta.
Ihmiset, jotka eivät pysty tuottamaan insuliinia elimistössään tai jotka tuottavat sitä, mutta joiden elimistö ei pysty käyttämään sitä kunnolla, sairastavat diabetesta. Kun veren glukoosipitoisuus laskee alle tietyn tason, ihmiskeho alkaa käyttää varastoitua sokeria energianlähteenä glykogenolyysin avulla. Tämä prosessi hajottaa maksaan ja lihaksiin varastoituneen glykogeenin glukoosiksi, jota voidaan sitten käyttää energianlähteenä. Insuliini on keskeinen aineenvaihdunnan ohjausmekanismi. Insuliinia käytetään myös ohjaussignaalina muille kehon järjestelmille (kuten aminohappojen otto kehon soluihin). Lisäksi sillä on useita muita anabolisia vaikutuksia koko kehossa. Insuliini vaikuttaa verisuonten joustavuuteen ja kognitioon.
Ihmisen insuliini on 51 aminohaposta koostuva peptidihormoni, jonka molekyylipaino on 5808 Da. Langerhansin saarekkeet haimassa tuottavat insuliinia. Nimi tulee latinankielisestä sanasta insula, joka tarkoittaa "saarta". Insuliinin rakenne vaihtelee hieman eläinlajien välillä. Eri eläinlähteistä peräisin olevalla insuliinilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen hiilihydraattiaineenvaihduntaprosessiin. Sian insuliini on erityisen lähellä ihmisen versiota. Niinpä diabetesta sairastavat ihmiset voivat ottaa sioista uutettua insuliinia sen sijaan, että tuottaisivat omaa insuliinia.
Historia
Nicolae Paulescu, romanialainen fysiologian professori Bukarestin lääketieteen ja farmasian yliopistossa, eristi ensimmäisenä insuliinin. Hän teki sen vuonna 1916. Hän antoi sille nimeksi pankreiini. Hän eristi sen kehittämällä vesipitoisen haimauutteen, joka diabeetikkokoiralle ruiskutettuna vaikutti normalisoivasti verensokeriarvoihin. Hän joutui keskeyttämään kokeensa ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Vuoden 1921 alussa hän kirjoitti neljä artikkelia Bukarestissa tekemästään työstä ja diabeettisella koiralla tekemistään kokeista. Myöhemmin samana vuonna hän selvitti yksityiskohtaisesti työtään julkaisemalla laajan valkokirjoituksen diabeetikkoeläimeen ruiskutetun haimauutteen vaikutuksesta, jota hän kutsui nimellä: "Research on the Role of the Pancreas in the Food Assimilation", ja "Archives Internationales de Physiologie" sai artikkelin 22. kesäkuuta 1921, ja sen valokopio on saatavilla Gersteinin tiedekeskuksessa. https://insulin.library.utoronto.ca/islandora/object/insulin%3AT10137.
Tohtori Frederick Banting, yleislääkäri, joka opetti myös ortopediaa ja antropologiaa osa-aikaisesti Länsi-Ontarion yliopistossa Lontoossa Paulescun julkaistun tutkimuksen aikaan, joka koski jo kehitettyä vesipohjaista haimauutetta, ja Charles Best, 22-vuotias lääketieteen opiskelija Toronton yliopistossa, joka työskenteli tuohon aikaan kirurgi Frederick Bantingin assistenttina, tekivät myös samankaltaisia kokeita, kun he yrittivät löytää parannuskeinon diabetekseen. Näissä kokeissa he käyttivät myös koiria.
He tiesivät ensimmäisen kerran, että insuliini voi hallita ihmisen diabetesta, kun he ruiskuttivat insuliinia 14-vuotiaalle Leonard Thompson -nimiselle pojalle, joka oli kuolemassa diabetekseen. Pistoksen jälkeen hän selvisi hengissä. Banting sai vuonna 1923 yhdessä John Macleodin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon insuliinin keksimisestä. Bestiä ja Paulescua ei tuolloin palkittu.
Ensimmäisen geneettisesti muunnetun, synteettisen "ihmisinsuliinin" tuotti Herbert Boyer laboratoriossa vuonna 1977 käyttäen E. coli -bakteeria.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on insuliini?
V: Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka säätelee veren glukoosipitoisuutta. Se edistää sokerin imeytymistä verestä ja varastoi sitä rasvasoluihin.
K: Mitä diabetes on?
V: Diabetes on sairaus, jossa ihmiset eivät pysty tuottamaan riittävästi insuliinia tarpeisiinsa tai eivät pysty tuottamaan insuliinia lainkaan.
K: Miten ihmiskeho käyttää varastoitua sokeria energianlähteenä?
V: Kun veren glukoosipitoisuus laskee alle tietyn tason, ihmiskeho alkaa käyttää varastoitua sokeria energianlähteenä glykogenolyysin avulla. Tämä prosessi hajottaa maksaan ja lihaksiin varastoituneen glykogeenin glukoosiksi, jota voidaan sitten käyttää energianlähteenä.
K: Mitä muita vaikutuksia insuliinilla on kehossamme?
V: Sen lisäksi, että insuliini on keskeinen aineenvaihdunnan ohjausmekanismi, se toimii myös ohjaussignaalina muille kehon järjestelmille (kuten aminohappojen otto kehon soluihin) ja sillä on useita muita anabolisia vaikutuksia koko kehossamme.
K: Missä kehossamme tuotetaan insuliinia?
V: Insuliinia tuottavat haimassamme sijaitsevat Langerhansin saarekkeiksi kutsutut erikoistuneet solut.
K: Kuinka monta aminohappoa ihmisen insuliini sisältää?
V: Ihmisen insuliini sisältää 51 aminohappoa, ja sen molekyylipaino on 5808 Da.
K: Voivatko diabetesta sairastavat ihmiset ottaa insuliinia eläimistä sen sijaan, että tuottaisivat sitä itse?
V: Kyllä, sikainsuliini on erityisen lähellä ihmisen insuliinia, joten diabetesta sairastavat ihmiset voivat käyttää tällaista eläinperäistä insuliinia oman insuliinin tuottamisen sijasta.
