Ylä-Egypti (Ta Shemau): historia, maantiede, nomit ja Theba

Tutustu Ylä-Egyptin (Ta Shemau) kiehtovaan historiaan, maantieteeseen, 22 nomiin ja Theban rooliin faaraoiden aikakaudella — syvenny muinaisen Egyptin salaisuuksiin.

Ylä-Egypti on kapea kaistale maata Niilin molemmin puolin, joka ulottuu nykyisestä Assuanista nykyisestä Kairosta etelään. Niilin laakso Ylä‑Egyptissä on kapeampi kuin Ala‑Egyptissä: jokiuoma ja viljelysmaa ovat ympäröivien autiomaiden keskellä, ja alueen elämää ovat muokanneet vuosittaiset tulvat sekä Niilin koskialueet (kataraktit). Ylä‑Egyptin pohjoisosaa El‑Aiyatin ja Asyutin välillä kutsutaan joskus Keski‑Egyptiksi, koska siellä yhdistyvät Ylä‑ ja Ala‑Egyptin piirteet maantieteellisesti ja kulttuurisesti.

Maantiede ja luonnonolot

Ylä‑Egyptin Niilin laakso on ympäröity itä‑ ja länsipuolen autiomailla. Alueella on tärkeät vesireitit ja luonnonresurssit: Asuanin tienoilla sijaitsevat graniittilouhokset ja kultalähteet, jotka olivat antiikin Egyptin talouden kannalta merkittäviä. Ilmasto on kuiva ja kuuma; viljely rajoittuu pääasiassa jokeen asti ulottuviin maihin, joissa kasvatettiin viljaa, pellavaa ja muita perinteisiä kasveja.

Historia ja poliittinen merkitys

Ylä‑Egypti tunnettiin muinaisessa egyptissä nimellä Ta Shemau, joka tarkoittaa "kaislikoiden maata" tai "ruo'ikkojen maa" — kuvaus jokilaakson rehevästä, mutta kapeasta kasvualasta. Alue oli keskeinen sekä varhaisissa kuningaskunnissa että myöhemmissä dynastioissa. Usein Ylä‑Egyptin hallitsijat (nomarkit ja myöhemmin faaraot) pyrkivät hallitsemaan Niilin koko laaksoa, ja Ylä‑ ja Ala‑Egyptin yhdistyminen muodosti Egyptin valtion perustan.

Nomit (aluejaot)

Ta Shemau oli jaettu kahteenkymmeneenkahteen alueeseen, joita kutsuttiin nomiksi. Nomit olivat sekä hallinnollisia että uskonnollisia yksiköitä, joita johtivat paikalliset hallitsijat eli nomarkit. Nomarkkien valta vaihteli aikakaudesta toiseen: toisinaan he olivat faaraon välittömiä alamaisia, toisinaan hyvin itsenäisiä.

• Ensimmäinen nom oli suunnilleen nykyisen Assuanin paikalla — eteläisin Ylä‑Egyptin nomi ja usein rajana Nubian suuntaan.
• Kahdeskymmeneskakakkonen sijaitsi nykyisessä Atfihissa (Afroditopolis), aivan Kairon eteläpuolella — tämä osoittaa kuinka Ylä‑Egyptin hallinnollinen alue ulottui lähelle myöhempää keskusta.

Theba ja uskonnollinen keskus

Suurimman osan faaraonisen Egyptin historiasta Theba toimi Ylä‑Egyptin hallinnollisena ja uskonnollisena keskuksena. Theba sijaitsee nykyisen Luxorin alueella ja sen ympärillä on merkittäviä temppelialueita kuten Karnak ja Luxor sekä kuninkaiden laakso, jossa sijaitsee monien uutta valtakuntaa edustaneiden faaraoiden hautapaikat. Theba oli erityisen vaikutusvaltainen Keskivaltakunnan ja Uuden valtakunnan aikana, ja sen papisto sekä paikalliset hallitsijat olivat keskeisiä päättävissä elimissä.

Symbolit ja henkinen kuvasto

Ylä‑Egyptiä edusti korkea White Crown Hedjet, joka oli valkoinen kruunu. Ylä‑Egyptin symboli oli kukkiva lootuskukka, joka esiintyy usein kuninkaallisessa ja uskonnollisessa kuvastossa. Ylä‑ ja Ala‑Egyptin yhteishallintoa kuvasi Pschent‑kaksoiskruunu, jossa yhdistyivät Hedjet ja Ala‑Egyptin punainen kruunu (Deshret).

Talous, kauppa ja yhteydet

Ylä‑Egyptin talous perustui pääosin viljelyyn Niilin tulva‑alueilla. Viljat, pellava ja muut tuotteet muodostivat peruspilarin. Lisäksi alueella harjoitettiin karjanhoitoa ja paikallista käsityötä. Kauppareitit suuntautuivat etelään Nubiaan ja edelleen Afrikan sisäosiin sekä itään Siinaille ja Punaisenmeren kautta Puntin kauppapaikkoihin. Asuanin tienoilla olleet graniitty- ja mineraalilähteet olivat tärkeitä rakennus- ja arvoesineiden tuotannolle.

Kulttuuri, kieli ja väestö

Ylä‑Egyptissä kehittyi oma paikallinen kulttuurinsa ja uskonnolliset seremonialliset käytännöt, vaikka alue kuului yhteiseen egyptiläiseen kulttuuriin. Paikalliset sanonnat, tavat ja uskonnolliset perinteet erosivat ajoittain Ala‑Egyptin tapoista. Myöhäisemmissä aikakausissa alueella liikkuivat myös erilaiset ryhmät ja kansat; esimerkiksi islamilaisen ajan alkaessa ja myöhemmin jotkin arabibeduiinikansat liikkuivat halki egyptin ja Pohjois‑Afrikan — osin myös Ylä‑Egyptin kautta — mutta nämä liikkeet ajoittuivat paljon myöhempiin historiallisiin vaiheisiin kuin faaraoninen aika.

Arkeologia ja nykyaika

Ylä‑Egypti on arkeologisesti hyvin merkittävä: alueelta on löydetty vaikuttavia temppeleitä, hautarakennelmia, patsaita ja papyruksia, jotka valaisevat Egyptin yhteiskuntaa, uskontoa ja hallintoa kautta aikojen. Nykyään monet Ylä‑Egyptin antiikin kohteista ovat kansainvälisiä matkailu‑ ja tutkimuskohteita, ja ne ovat tärkeitä sekä egyptiläiselle kulttuuriperinnölle että matkailutaloudelle.

Alueen pitkä historia, paikallinen hallinto nomien kautta, Theban uskonnollinen valta ja Niilin merkitys elinympäristönä tekevät Ylä‑Egyptistä (Ta Shemau) keskeisen osan muinaisen Egyptin tarinaa ja perintöä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Ylä-Kanadan yliopisto?

K: Miksi Ylä-Egyptin pohjoisosaa kutsutaan joskus?

K: Millä nimellä Ylä-Egypti tunnettiin muinoin?

K: Kuinka monta piirikuntaa Ylä-Egyptissä oli?

Kysymys: Missä sijaitsi Ylä-Egyptin ensimmäinen ja viimeinen nome?

Kysymys: Mikä oli Ylä-Egyptin hallinnollinen keskus suurimman osan faaraonisen Egyptin historiasta?

K: Mikä oli Ylä-Egyptin symboli?

Hae kirjaimella