Hedjet – Ylä-Egyptin valkoinen kruunu, Pschent ja jumalattaret
Tutustu Hedjetiin — Ylä-Egyptin valkoiseen kruunuun, Pschentiin sekä jumalattarien Nekhbetin ja Wadjetin symboliikkaan; muinaisen Egyptin valta, mytologia ja rituaalit.
Hedjet on muinaisessa Egyptissä käytetyn Ylä-Egyptin valkoisen kruunun nimi. Kruunu oli valkoinen, ja kun Ala- ja Ylä-Egypti yhdistyivät, se yhdistettiin Deshretiin, Ala-Egyptin punaiseen kruunuun. Tätä kaksoiskruunua kutsuttiin nimellä Pschent. Hedjetin symbolina käytettiin joskus korppikotkajumalatar Nekhbetiä. Tämä näkyi Pschentissä kobrajumalatar Wadjetin, Uraeuksen, pään vieressä.
Merkitys ja symboliikka
Hedjet edusti Ylä-Egyptin hallitsijan auktoriteettia ja alueellista identiteettiä. Kun kuningas käytti Hedjetiä yhdessä Ala-Egyptin Deshretiin kanssa, hänen päänsä peitti Pschent, joka symboloi koko Egyptin yhtenäisyyttä ja faraon ylivertaisuutta molemmilla puolilla maata. Faraon nimissä ja titteleissä korostui usein yhteenkuuluvuus, esimerkiksi muinaisen Egyptin kuninkaan laatutitteli "neswt-bity" (kenties käännetään "korpikuningas ja mehiläiskuningas", viitaten Ylä- ja Ala-Egyptiin).
Kuvaukset ja materiaalit
Crowneja, mukaan lukien Hedjetiä, tunnetaan pääasiassa reliefikuvauksista, veistoksista ja piirroksista. Arkistollisia, käytännön esineinä säilyneitä Hedjetin kopioita ei ole juurikaan löydetty; arkeologinen näyttö on vaillinaista, minkä vuoksi kruunun tarkat valmistusmateriaalit ja rakenne eivät ole täysin varmoja. Kuvauksissa Hedjet näyttää usein jäykältä ja kartionmuotoiselta, ja se on väriltään puhtaanvalkoinen. Materiaalina on ehdotettu kankaita, nahkaa tai jäykkää kudosta, mahdollisesti tukirakenteella.
Jumalattaret ja suojelijat
Korppikotkajumalatar Nekhbet nähtiin yleisesti Ylä-Egyptin suojelijana ja Hedjetin symbolisena edustajana. Nekhbet kuvattiin usein levittävin siivin faraon pään yläpuolella suojaten tätä. Ala-Egyptin suojelijana puolestaan toimi kobrajumalatar Wadjet, jota esitettiin usein Uraeuksena (kokoon käpristynyt kobra) Pschentin alaosan edessä tai pään keskellä. Yhdessä nämä kaksi jumalhahmoa korostivat kuninkaan oikeutta hallita koko Egyptiä.
Historia ja varhaisimmat esiintymät
Hedjetin käyttö juontaa juurensa muinaisen Egyptin varhaiseen dynastiseen aikaan. Yhtenä kuuluisimmista varhaisista kuvauksista pidetään Narmerin palettia, jossa nähdään kuninkaan yhteyksiä alueelliseen valtaan ja mahdollisia viittauksia kruunuja koskevaan symboliikkaan. Yhdistymisajankohta, jolloin Ala- ja Ylä-Egypti yhdistyivät kuningaskunnaksi, on arviolta noin 3100 eaa., ja tästä ajasta lähtien kaksoiskruunu Pschent tuli keskeiseksi hallinnollisen ja uskonnollisen auktoriteetin merkiksi.
Käyttö rituaaleissa ja valtamerkityksessä
Farao käytti kruunuja rituaaleissa, seremonioissa ja valtiollisissa kuvauksissa näyttääkseen jumalallista asemaansa ja suojelusta jumalilta. Kruunut esiintyvät usein myös jumalten kuvissa, jolloin jumalat peilaavat kuninkaallista asemaa tai osoittavat suojelun merkitystä. Hedjetin ja Pschentin visuaalinen vaikutus oli tärkeä osa muinaisen egyptiläisen vallan esittämistä.
Nykyinen tutkimus
Tutkimus Hedjetistä ja muista kuninkaallisista kruunuista perustuu pääasiassa taide- ja monumenttikuvauksiin sekä tekstilähteisiin. Koska fyysisiä esineitä on vähän tai ei lainkaan säilynyt, tutkijat käyttävät rinnakkain iconografiaa, arkeologista kontekstia ja vertailevaa antropologista tietoa pyrkiessään ymmärtämään kruunujen valmistusta, symboliikkaa ja käyttöä. Uudet löydöt ja kuvantamismenetelmät saattavat tulevaisuudessa tuoda lisää tietoa näiden symbolien konkreettisesta luonteesta.
Hedjet, Ylä-Egyptin valkoinen kruunu
Historia
Valkoisella kruunulla on pitkä historia, joka ulottuu aina predynastiselle kaudelle asti. Tämä osoittaa, että kuninkuus oli ollut egyptiläisen yhteiskunnan perusta jo jonkin aikaa. Hedjetin varhaisimman kuvan uskotaan olleen Nubiassa sijaitsevassa Qustulissa. Uudet löydöt, erityisesti Naqada IIIA:een ajoittuvan hautausmaa U:n kaivaukset ja tome U-j, ovat osoittaneet, että se esiintyy Egyptissä jo aiemmin.
Nekhbet, Hierakonpoliksen lähellä sijaitsevan Nekhebetin (nyk. el Kab) suojelijajumalatar, esitettiin naisena, jolla oli joskus korppikotkan pää ja jolla oli yllään valkoinen kruunu. Hierakonpoliksen haukkajumala Horus (egyptiläinen Nekhen) esitettiin yleensä valkoista kruunua kantavana. Valkoinen kruunu on Hierakonpolisista löydetyssä Narmerin paletissa. Siinä näkyy hedjetin kantava etelän kuningas voittamassa pohjoisen vihollisiaan. Yhdistyneen Egyptin kuninkaat pitivät itseään Horuksen seuraajina. Khasekhemwyn valtakaudelta peräisin olevissa maljakoissa kuningas on Horus, jolla on yllään valkoinen kruunu.
Valkoisesta kruunusta ei ole säilynyt yhtään esimerkkiä, kuten ei myöskään Deshretistä (punainen kruunu). Ei tiedetä, miten se valmistettiin tai mitä materiaaleja käytettiin. On mahdollista, että se tehtiin huovasta tai nahasta. Se, että kruunua ei ole koskaan löydetty, saattaa viitata siihen, että kruunu siirtyi hallitsijalta toiselle, aivan kuten nykyisissä monarkioissa.
· 
Varhaisdynastinen, valkoinen kruunu: faarao Narmerin Narmerin paletti.
· 
Pieni pronssi patsas käyttö Hedjet, Valkoinen kruunu
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Hedjet?
V: Hedjet on nimi muinaisessa Egyptissä käytetylle Ylä-Egyptin valkoiselle kruunulle.
K: Minkä värinen kruunu oli?
V: Kruunu oli valkoinen.
K: Mitä Hedjetille ja Deshretille tapahtui, kun Ala- ja Ylä-Egypti yhdistyivät?
V: Kun Ala- ja Ylä-Egypti yhdistyivät, Hedjet yhdistettiin Deshretiin, Ala-Egyptin punaiseen kruunuun.
K: Mikä oli yhdistämisen jälkeen kaksoiskruunun nimi?
V: Kaksoiskruunua kutsuttiin Pschentiksi.
Kysymys: Mitä symbolia käytettiin joskus Hedjetistä?
V: Hedjetistä joskus käytetty symboli oli korppijumalatar Nekhbet.
K: Mitä näytettiin Pschentissä kobrajumalatar Wadjetin pään vieressä?
V: Pschentissä kobrajumalatar Wadjetin pään vieressä näytettiin korppijumalatar Nekhbet.
K: Mikä on Uraeus?
V: Uraeus on kobran symboli Pschentissä.
Etsiä