Utatsusaurus — varhainen iktyosaurin esimuoto Japanista ja Kanadasta
Tutustu Utatsusaurukseen: 250–245 milj. v. vanha, noin 3 m pitkä varhainen iktyosaurin esimuoto, löydetty Miyagista (Japani) ja Brittiläisestä Kolumbiasta (Kanada).
Utatsusaurus on yksi varhaisimmista tunnetuista iktyopterygian edustajista. Se eli varhaisen alemman triaskauden kaudella, noin 250–245 miljoonaa vuotta sitten. Eläin oli hoikka ja pitkä, jopa noin kolme metriä pitkä, ja sen ruumismuoto sekä luiden rakenne kertovat siirtymävaiheesta maalla eläneiden esivanhempien ja myöhempien, paremmin veteen sopeutuneiden iktyosaurusten välillä.
Löydöt ja levinneisyys
Nimi Utatsusaurus tulee Utatsu-chon kaupungista, josta ensimmäiset fossiilit löydettiin. Fossiileja on kuvattu ja tallennettu sekä Miyagin prefektuurin alemmasta triaskaudesta Japanista että Brittiläisestä Kolumbiasta Kanadasta. Tällainen maantieteellinen levinneisyys kertoo, että varhaiset iktyopterygit olivat levinneet laajalti Panthalassan merialueille pian permikauden lopun massasukupuuton jälkeen.
Rakenne ja anatomia
Utatsusaurus säilyttää useita alkeellisia piirteitä, jotka erottavat sen kehittyneemmistä iktyosaureista. Sen kallio on suhteellisen leveä ja kuono kapenee loivasti; toisin sanoen kuono ei ole yhtä terävä kuin myöhemmillä, enemmän veden mukana eloon sopeutuneilla iktyosauruksilla. Hampaat olivat tyypillisesti kartiomaisia ja sopivat saaliin tarttumiseen, mikä viittaa petomaiseen ruokavalioon.
Erityisesti selkäevä puuttuu, mikä on ero moniin myöhempiin iktyosauruksiin verrattuna. Myös pyrstöevä oli pitkä ja matala eikä muodostanut selvästi ylös- ja alapuolista lapaa kuten kehittyneemmillä lajeilla. Eturaajat olivat muuttumassa räpylöiksi, mutta eivät vielä täysin samanlaiset kuin myöhemmillä iktyosaureilla. Nämä piirteet tekevät Utatsusaurus-yksilöistä hyvän esimerkin siirtymämuodosta maalla eläneistä merieläimistä kohti paremmin vesielämään sopeutuneita muotoja.
Liikkuminen ja elintavat
Pyrstön ja vartalon muodon perusteella Utatsusaurus ui todennäköisesti pääasiassa aaltoilemalla ja heiluttamalla vartaloaan edestakaisin, ei niinkään pelkästään käyttämällä häntää ja evimiä tehokkaaseen potkuliikkeeseen. Tämä muistuttaa enemmän aaltoilevaa (anguilliformista) uintityyliä kuin kehittyneempien iktyosaurusten kurpitsoihin muistuttavaa potkevaa tyyliä. Ruokavalion arvellaan koostuneen kaloista ja pehmeämpirunkoisista merieläimistä, kuten pääjalkaisista, sillä hampaat olivat sopivia saaliin tarttumiseen mutta eivät välttämättä murskaamiseen.
Tutkimuksen merkitys ja säilyminen
Utatsusaurus antaa tärkeitä tietoja iktyosaurien alkuvaiheista ja evolutionaarisista sopeutumisista merelliseen elämäntapaan triaskauden alussa. Fossiilien vertailu myöhempiin iktyosauruksiin auttaa palaamaan askel taaksepäin veden ja maan elämänväylän muodonmuutoksissa.
Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristys ja tsunami aiheuttivat laajaa tuhoa alueen museoissa ja arkeologisissa kohteissa. Onneksi Utatsusauruksen näytteet eivät olleet paikallisessa museossa tuolloin, joten ne säilyivät vahingoittumattomina ja ovat edelleen tutkittavissa ja nähtävissä tutkijoiden ja yleisön käyttöön.
Utatsusauruksen fossiili kansallisessa luonnon- ja tiedemuseossa Tokiossa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Utatsusaurus?
A: Utatsusaurus on varhaisin tunnettu iktyopterygian muoto, joka eli alempana triaskaudella noin 250-245 miljoonaa vuotta sitten.
K: Kuinka pitkä Utatsusaurus oli?
V: Utatsusaurus oli lähes 3 metriä pitkä ja sillä oli hoikka ruumis.
K: Mistä Utatsusauruksen ensimmäiset yksilöt löydettiin?
V: Ensimmäiset Utatsusauruksen yksilöt löydettiin Utatsu-chon kaupungista.
K: Mistä maista on löydetty Utatsatsusauruksen fossiileja?
V: Utatusauraus-fossiileja on löydetty sekä Japanista että Kanadasta, tarkemmin sanottuna Miyagin prefektuurista Japanista ja Brittiläisestä Kolumbiasta Kanadasta.
K: Mikä tekee siitä yhden kaikkein alkeellisimmista iktyosaurustyypeistä?
V: Sillä on siirtymävaiheen piirteitä esi-isiensä maalla elävien muotojen ja niistä johdettujen iktyosaurusten välillä, mikä tekee siitä yhden kaikkein alkukantaisimmista iktyosaurustyypeistä.
K: Miten tämä eläin ui verrattuna myöhempiin muotoihin?
V: Toisin kuin kehittyneemmillä muodoilla, sillä ei ollut selkäevää, ja sillä oli leveä kallo, jonka kuono oli loivasti kapeneva verrattuna myöhemmissä muodoissa nähtyihin pyöreämpiin kuonoihin. Sen hännässä oli myös pitkä matala evä, mikä viittaa siihen, että se ui mieluummin aaltoilemalla kuin käyttämällä melojaan ja häntäänsä, kuten myöhemmät muodot tekivät.
Kysymys: Aiheutuiko paikallisille museoille vahinkoa vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin aikana?
V: Paikallisille museoille ei onneksi aiheutunut vahinkoa, koska yksilöt eivät olleet siellä vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin aikaan.
Etsiä