Vermontin tasavalta
Vermon tasavalta on valtio, joka oli olemassa vuosina 1777-1791. Se sijaitsi New Yorkin ja New Hampshiren valtaamalla alueella. Sillä oli oma postijärjestelmä, armeija ja valuutta. Vaikka sillä oli hallitus, Englanti tai Manner-Euroopan kongressi ei kunnioittanut sitä.
Historia
New York ja New Hampshire väittivät molemmat, että Vermont oli niiden hallinnassa. Tämä kiista johtui New Hampshiren Grantsista. New Hampshiren kuvernööri kirjoitti 135 apurahaa, joilla kukin sai 6 neliömailia maata kaupunkien perustamiseen. Myös New York teki avustuksia samoilla alueilla.
Tammikuussa 1777 se itsenäistyi nimellä "New Connecticut". Kesäkuussa nimi muutettiin "Vermontiksi". Heinäkuun 2. päivänä 1777 läheisten vermonttilaisten kaupunkien edustajat kokoontuivat Windsorissa. He halusivat lähteä New Yorkista ja muodostaa oman maansa uuden perustuslain nojalla. Vermonttilainen perustuslaki suunniteltiin Pennsylvanian perustuslain kaltaiseksi, ja se oli hyvin demokraattinen. Aikuisten orjuus kiellettiin Vermontissa. Tämä teki Vermontista ensimmäisen osavaltion, joka ei sallinut orjuutta. Kaikille aikuisille miehille annettiin äänioikeus. Aiemmin vain maanomistajat saivat äänestää. Perustuslaissa hahmoteltiin, miten pakkolunastusoikeus toimisi Vermontissa, eli valtio voi ottaa yksityisomaisuutta haltuunsa, jos se maksaa siitä omistajille. Siinä määrättiin myös julkisten koulujen tekemisestä.
Vermont lähetti edustajia Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Ranskaan yrittämään keskustella rauhasta ja kaupasta. He halusivat liittyä Yhdysvaltoihin neljäntenätoista osavaltiona. Vuosina 1785 ja 1786 valmistetuissa rahoissa luki "STELLA QUARTA DECIMA", mikä tarkoittaa latinaksi "neljästoista tähti".
New York ei halunnut, että Vermontista tulisi osavaltio, koska se piti maata edelleen omana maanaan. Vuonna 1790 molempien osavaltioiden edustajat tapasivat ja päättivät, että Vermont maksaisi New Yorkille 30 000 dollaria vastineeksi siitä, että New York kunnioittaisi osavaltioiden välistä rajaa Champlain-järvellä. Tämän jälkeen Vermontista tuli 14. osavaltio vuonna 1791. Väkiluku oli tuolloin noin 85 000.
Green Mountain Boys
Green Mountain Boys oli Vermontin miliisi ja ainoa sotilasjoukko. He aloittivat toimintansa vuonna 1775 New Yorkin ja New Hampshiren välisestä maata koskevasta kiistasta.
Miliisijoukkoja johti kenraalimajuri Ethan Allen, joka oli syntynyt Vermontissa ja palveli armeijassa vuodesta 1757 (Britannian armeija) vuoteen 1780 (Vermontin miliisi).
Vuonna 1780 300 Green Mountain Boysin sotilasta puolusti Royaltonin ryöstöretkellä 307 brittiläistä ja irokeesisotilasta vastaan. Britit ja irokeesit hyökkäsivät Vermontiin osana monia brittiläisten tekemiä ryöstöretkiä Yhdysvaltain vapaussodan aikana.
Green Mountain Boys taisteli Manner-Euroopan armeijan mukana Ticonderogan taistelussa ja Benningtonin taistelussa.
