Vermontin tasavalta (1777–1791): itsenäinen valtio New Englandissä

Vermontin tasavalta (1777–1791): kiehtova itsenäisyyden ja unohdettujen instituutioiden tarina New Englandissä — oma armeija, valuutta ja postijärjestelmä.

Tekijä: Leandro Alegsa

17-02-2026

Vermontin tasavalta oli de facto itsenäinen valtio New Englandissä vuosina 1777–1791. Se julistautui itsenäiseksi 15. tammikuuta 1777 ja toimi käytännössä omana valtionaan, vaikka Ison-Britannian hallitus eikä Manner-Euroopan kongressi tunnustanut sitä virallisesti.

Alue sijaitsi New Yorkin ja New Hampshiren väliin asettuneella maaperällä (nykyisen Vermontin alueella). Tasavallan turvaa ja järjestystä ylläpitivät paikalliset miliisit, tunnetuimpana Green Mountain Boys -ryhmä, jota johtivat muun muassa Ethan Allen ja Seth Warner. Vermontilla oli oma hallintonsa, oikeusjärjestelmänsä, postijärjestelmä, armeija sekä oma valuutta (mm. kuparikolikoita ja paikallisia seteleitä).

Keskeiset piirteet ja tapahtumat

Perustuslaki 1777: Vermontin perustuslaki oli aikansa edistyksellisimpiä: siinä kiellettiin aikuisten orjuus käytännössä, laajennettiin äänioikeutta poistamalla useimmat kiinteistövaatimukset ja otettiin esille yleisen koulutuksen merkitys.
Hallinto ja johtajat: Vermontilla oli oma hallitus, ja Thomas Chittenden toimi pitkään sen johtajana (kuvernöörinä) sekä tasavallan aikana että myöhemmin osavaltiona.
Kansainväliset ja liittovaltion suhteet: Vermont haki tunnustusta ja valtioliiton jäsenyyttä useaan otteeseen, mutta sen vaatimuksia aluetta kohtaan pitivät kiistanalaisina erityisesti New York ja New Hampshire. Lisäksi Vermontin johtajat kävivät 1780-luvulla salaisia neuvotteluja Ison-Britannian edustajien kanssa (ns. Haldimand-neuvottelut), mikä heijastaa alueen poliittisen tilanteen monimutkaisuutta.
Liittyminen Yhdysvaltoihin: Pitkän neuvottelun jälkeen New York luopui alueen vaatimuksista ja vuonna 1791 Vermont hyväksyttiin Yhdysvaltain 14. osavaltioksi 4. maaliskuuta 1791.

Perintö

Vermontin tasavallan aika jätti pysyvän jäljen alueen lainsäädäntöön ja yhteiskuntaan: sen 1777 hyväksytty perustuslaki oli monessa suhteessa etujoukoissa ja vaikutti myöhempään kehitykseen. Vermontin itsenäisyyden ja liittämisen tarina on myös esimerkki siitä, miten paikalliset intressit, valtiolliset kiistat ja kansainväliset neuvottelut voivat muovata poliittista lopputulosta.

Historia

New York ja New Hampshire väittivät molemmat, että Vermont oli niiden hallinnassa. Tämä kiista johtui New Hampshiren Grantsista. New Hampshiren kuvernööri kirjoitti 135 apurahaa, joilla kukin sai 6 neliömailia maata kaupunkien perustamiseen. Myös New York teki avustuksia samoilla alueilla.

Tammikuussa 1777 se itsenäistyi nimellä "New Connecticut". Kesäkuussa nimi muutettiin "Vermontiksi". Heinäkuun 2. päivänä 1777 läheisten vermonttilaisten kaupunkien edustajat kokoontuivat Windsorissa. He halusivat lähteä New Yorkista ja muodostaa oman maansa uuden perustuslain nojalla. Vermonttilainen perustuslaki suunniteltiin Pennsylvanian perustuslain kaltaiseksi, ja se oli hyvin demokraattinen. Aikuisten orjuus kiellettiin Vermontissa. Tämä teki Vermontista ensimmäisen osavaltion, joka ei sallinut orjuutta. Kaikille aikuisille miehille annettiin äänioikeus. Aiemmin vain maanomistajat saivat äänestää. Perustuslaissa hahmoteltiin, miten pakkolunastusoikeus toimisi Vermontissa, eli valtio voi ottaa yksityisomaisuutta haltuunsa, jos se maksaa siitä omistajille. Siinä määrättiin myös julkisten koulujen tekemisestä.

Vermont lähetti edustajia Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Ranskaan yrittämään keskustella rauhasta ja kaupasta. He halusivat liittyä Yhdysvaltoihin neljäntenätoista osavaltiona. Vuosina 1785 ja 1786 valmistetuissa rahoissa luki "STELLA QUARTA DECIMA", mikä tarkoittaa latinaksi "neljästoista tähti".

New York ei halunnut, että Vermontista tulisi osavaltio, koska se piti maata edelleen omana maanaan. Vuonna 1790 molempien osavaltioiden edustajat tapasivat ja päättivät, että Vermont maksaisi New Yorkille 30 000 dollaria vastineeksi siitä, että New York kunnioittaisi osavaltioiden välistä rajaa Champlain-järvellä. Tämän jälkeen Vermontista tuli 14. osavaltio vuonna 1791. Väkiluku oli tuolloin noin 85 000.

Green Mountain Boys

Green Mountain Boys oli Vermontin miliisi ja ainoa sotilasjoukko. He aloittivat toimintansa vuonna 1775 New Yorkin ja New Hampshiren välisestä maata koskevasta kiistasta.

Miliisijoukkoja johti kenraalimajuri Ethan Allen, joka oli syntynyt Vermontissa ja palveli armeijassa vuodesta 1757 (Britannian armeija) vuoteen 1780 (Vermontin miliisi).

Vuonna 1780 300 Green Mountain Boysin sotilasta puolusti Royaltonin ryöstöretkellä 307 brittiläistä ja irokeesisotilasta vastaan. Britit ja irokeesit hyökkäsivät Vermontiin osana monia brittiläisten tekemiä ryöstöretkiä Yhdysvaltain vapaussodan aikana.

Green Mountain Boys taisteli Manner-Euroopan armeijan mukana Ticonderogan taistelussa ja Benningtonin taistelussa.

Hae kirjaimella