Benthos – meren ja järven pohjaeliöt: määritelmä ja esimerkit
Benthos — kattava opas meren ja järven pohjaeliöihin: määritelmä, ekologia ja selkeät esimerkit pohjaeläimistä ja kasvistosta.
Benthos: meren tai järven pohjassa oleva kasvisto ja eläimistö. Benthos kattaa laajan joukon eliöitä: kaikkea pintasedimentillä tai sen sisällä elävästä mikroskooppisesta kasviplanktonista ja meiofaunasta aina näkyviin makrofaunaan ja pohjakalastoon. Esimerkiksi kalliolammikoissa elävät eläimet ovat benthosia, vaikka ne ovatkin vain muutaman sentin pinnan alapuolella.
Mitä benthos tarkoittaa käytännössä
Benthos-termiä käytetään erottelemaan pohjaeläimiä ja -kasveja vedessä elävästä vapaasti uivasta planktonista, joka elää ylemmällä pelagisella vyöhykkeellä. Meressä tämä jako auttaa hahmottamaan eri elinympäristöjen ekologiaa: pohjaeliöt liittyvät sedimenttiin, kallioon tai pohjan kasvillisuuteen ja niillä on usein erilaiset ravinnonhankinta- ja elinpaikkavaatimukset kuin pelagisilla organismeilla. Joskus pelagista vyöhykettä laajennetaan valon alapuolelle bathypelagiseen ja abyssopelagiseen vyöhykkeeseen, mutta näitä termejä ei aina käytetä benthosen ja planktonin erottelussa.
Luokittelu ja esimerkkejä
- Epifauna — elää pohjan pinnalla tai kiinnittyneenä kiviin ja kasvillisuuteen (esim. merilevät, simpukat, meritähtilajit, korallit).
- Infauna — elää sedimentin sisällä (esim. monirihmastoiset madot, eräät simpukat ja nilviäiset, pohjan hyönteisten toukat järvissä).
- Meiofauna — hyvin pieniä benthos-eliöitä, jotka asuvat sedimentin huokosissa (esim. nematodit, rotifera, pienen pienet äyriäiset).
- Benttiset kasvit ja benttinen kasviplankton — pohjakasvit, kuten meriruohot ja levämatot, jotka muodostavat tärkeitä elinympäristöjä ja ravintolähteitä.
Roolit ja ekologinen merkitys
Benthos on keskeinen osa vesiekosysteemiä. Pohjaeliöt osallistuvat orgaanisen aineen hajotukseen, ravinteiden kiertoon ja sedimentin sekoittamiseen (bioturbaatio). Monet lajit ovat ravinnonlähde kaloille ja linnuille. Benthos toimii myös bioindikaattorina: lajiyhteisön koostumus kertoo veden laadusta, sedimentin hapellisuudesta ja ihmistoiminnan vaikutuksista.
Soveltuvat tutkimus- ja näytteenottomenetelmät
Benthos-tutkimuksessa käytetään erilaisia menetelmiä sen mukaan, millaisia organismeja ja minkä kokoisesta alueesta halutaan tietoa:
- näyteotot pohjaharavoilla ja trawleilla (epifaunan kartoitus),
- pintakerroksen ottaminen kauhoilla tai grab-näyteottimilla (infaunan ja sedimentin analyysi),
- ydinnäytteet ja korereilla otetut näytteet (kerrostuneemman sedimentin tutkimus),
- sukellus, ROV:t ja vedenalaiset kamerat (herkillä alueilla tai syvissä vesissä),
- makroinvertebraattien laskenta ja indeksit vedenlaadun arvioimiseksi (erityisesti makeissa vesissä).
Soveltaminen ja ihmisen vaikutus
Ihmistoiminta vaikuttaa benthokseen monin tavoin: rehevöitys, saastuminen, pohjanmuokkaus, kalastusmenetelmät (esim. pohjatrawlaus) ja rakentaminen voivat muuttaa lajiston koostumusta ja toimintoja. Joillain alueilla suojelu, pohjakasvillisuuden istutus ja sedimentin puhdistus voivat parantaa benthosen tilaa. Benthos-lajien seuranta on tärkeää vedenhoidon ja suojelutoimien suunnittelussa.
Esimerkkejä lajeista
- Makeassa vedessä: chironomid-toukka, vesiperhoset ja –sätestiaiset, lähettinäiset ja jokien simpukat.
- Meressä: merisiilit, meritähtilajit, polykeetit (matoja), simpukat, monimuotoiset äyriäiset ja korallit.
Yhteenvetona benthos kattaa monimuotoisen joukon pohjan yhteydessä eläviä eliöitä ja sillä on keskeinen rooli vesiekosysteemien toiminnassa, ravintoketjuissa ja vedenlaadun indikaattorina. Benthoksen ymmärtäminen auttaa sekä luonnontieteellisessä tutkimuksessa että vesienhoidossa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on benthos?
V: Benthos tarkoittaa meren tai järven pohjassa esiintyvää kasvistoa ja eläimistöä.
K: Mitä benthos tarkoittaa?
V: Benthos tarkoittaa vesistön pohjalla eläviä eläimiä.
K: Onko kalliolammikoissa olevia eläimiä pidettävä benthosina?
V: Kyllä, kalliolammikoissa olevia eläimiä pidetään benthoseläiminä, vaikka ne ovat vain muutaman sentin syvyydessä pinnan alla.
K: Miten benthos eroaa planktonista?
V: Benthos tarkoittaa meren pohjassa olevia eliöitä, kun taas planktonia esiintyy ylemmällä pelagisella vyöhykkeellä.
K: Mitä ovat bathypelaginen ja abyssopelaginen vyöhyke?
V: Bathypelaginen ja abyssopelaginen vyöhyke ovat vyöhykkeitä, jotka sijaitsevat auringonvalon ulottumattomissa.
K: Käytetäänkö termejä bathypelaginen ja abyssopelaginen yleisesti?
V: Ei, näitä termejä ei useimmiten käytetä.
K: Miksi termejä bathypelaginen ja abyssopelaginen ei käytetä yleisesti?
V: Ongelma, joka liittyy syvällä meressä elävien eliöiden ja planktonin vastakkainasetteluun, voidaan ratkaista laajentamalla pelagista vyöhykettä valon alapuolelle, ja siksi näitä termejä ei useimmiten käytetä.
Etsiä