Länsi-Sahara – sijainti, historia ja poliittinen kiista

Tutustu Länsi‑Saharan sijaintiin, historiaan ja pitkään jatkuneeseen poliittiseen kiistaan — Marokon ja Polisario-rintaman konfliktit, YK:n rooli ja alueen mahdollinen tulevaisuus.

Länsi-Sahara (arabia: الصحراء الغربية; amatsit: Tanẓṛuft Tutrimt; espanjaksi: Sahara Occidental) on alue Afrikassa, joka sijaitsee pohjoisessa Afrikan luoteiskärjessä. Alue rajautuu Marokkoon pohjoisessa, Algeriaan idässä, Mauritaniaan etelässä ja lännessä Atlantin valtamereen. Sen pinta-ala on noin 266 000 neliökilometriä, ja alue on yksi maailman harvimmin asutuista. Suurin osa on aavikkotasankoa ja kivikkoa. Suurimmat asutuskeskukset ovat Laâyoune, Dakhla, Smara ja Boujdour; Laâyoune on alueen suurin kaupunki, jossa asuu yli puolet alueen väestöstä. Alueen väkiluvuksi arvioidaan nykyisin hieman yli 500 000 asukasta.

Sijainti ja maantiede

Länsi-Saharan ilmasto on kuiva ja aridinen, tyypillinen aavikolle: päivän ja yön lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti, ja sademäärät ovat hyvin pieniä. Alueella on myös laajoja hiekkadyynejä ja kivikkoisia seutuja. Rannikolla sijaitsevat kalastusalueet ovat taloudellisesti merkittäviä, ja sisämaassa on merkittäviä fosfaattiesiintymiä, erityisesti Bou Craan kaivokset.

Lyhyt historia

Alkuperäisväestö on sahrawi-heimoista muodostuva nomadinen kulttuuri. Alue oli Espanjan siirtomaa 1800-luvun lopulta aina 1970-luvulle saakka. Espanjan siirtovallan päättyminen, erityisesti Madridin sopimusten ja Marokon Green March -kampanjan (1975) jälkeen, johti kiistaan alueen tulevaisuudesta. Seurasi aseellinen konflikti Marokon ja Polisario-rintaman välillä; Polisario perusti vuonna 1976 Sahrawin demokraattisen arabitasavallan (SADR) ja vaati täydellistä itsenäisyyttä.

Konflikti ja nykyinen hallinto

Vuoden 1991 Yhdistyneiden Kansakuntien tukema tulitaukosopimus päätti varsinaisen sodan vaihetta ja johti MINURSO-kylmien rauhanturvatehtävien perustamiseen valvomaan aselepoa. Suurin osa Länsi-Saharasta on sen jälkeen ollut käytännössä Marokon hallinnassa; Marokko hallitsee rannikkoa ja länsiosia ja on rakentanut niin sanotun "muurin" eli hiekkavallin (berm), joka erottaa Marokon hallinnassa olevan alueen itäosiin jäävästä Polisario-hallinnasta. Polisario ja SADR hallitsevat pääosin harvaan asuttuja itäisiä alueita ja sijaitsevat tukikohtansa osin Algerian rajan tuntumassa.

Alueen poliittinen asema on yhä epäselvä: Yhdistyneet Kansakunnat pitää Länsi-Saharaa luettelossaan Espanjan riippuvaisena alueena (non-self-governing territory). UN:in tavoitteena on ollut järjestää kansanäänestys itsedeterminaatiosta (esim. itsenäisyys tai liittäminen Marokkoon), mutta äänestystä ei ole toistaiseksi pidetty, koska osapuolet eivät ole päässeet sopuun äänioikeutetuista ja muista ratkaisun yksityiskohdista.

Kansainvälinen tunnustus ja politiikka

Sekä Marokon kuningaskunta että Polisario-rintaman itsenäisyysliike ja sen Sahrawin demokraattisen arabitasavallan hallitus vaativat hallintaa alueesta. Polisario on saanut tunnustuksia useilta valtioilta, ja SADR on jäsenenä Afrikan unionissa; toisaalta monilla mailla suhteet ovat muuttuneet ajan myötä ja tunnustusten määrä on vaihdellut. Marokko on puolestaan saanut diplomaatista tukea useilta mailta ja organisaatioilta. Molemmat osapuolet pyrkivät kansainväliseen legitimaatioon ja diplomatiaan.

Viime vuosina on nähty liikkeitä ratkaisuehdotusten suhteen: Marokko on tarjonnut laajaa itsehallintomallia (autonomiavaihtoehto) omassa ehdotuksessaan, kun taas Polisario vaatii täyttä itsemääräämisoikeutta ja kansanäänestystä. Vuonna 2020 osa valtioista teki yksipuolisia päätöksiä tunnustuksista, mikä lisäsi kiistan kansainvälisiä jännitteitä.

Väestö, pakolaisuus ja ihmisoikeudet

Länsi-Saharan alkuperäisväestön muodostavat sahrawit, joiden kulttuuri on arabial-berberiläistä ja jonka kieliä ovat arabia ja paikalliset beduiinivariantit. Konfliktin seurauksena suuri osa sahrawi-väestöstä elää pakolaisleireillä Algeriassa, erityisesti Tindoufin alueella, missä he ovat riippuvaisia kansainvälisestä avusta. Pakolaiskysymys ja palauttaminen ovat keskeisiä osa-alueita rauhanneuvotteluissa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet molemmin puolin tapahtuneista rajoituksista, sortotoimista ja sananvapauden rajoituksista. Tilanne vaihtelee alueittain, ja riippumattomien tarkkailijoiden pääsyä on toisinaan rajoitettu.

Talous ja luonnonvarat

Alueen tärkeimpiä luonnonvaroja ovat fosfaatti (erityisesti Bou Craa -esiintymä), rannikon kalastusvarat ja mahdollisesti offshore-öljy- ja kaasuesiintymät. Fosfaattikaivokset ja kalastus merkitsevät huomattavia tuloja, ja niiden hallinnasta ja hyödynnettävyydestä on käyty pitkää kiistaa. Talous on alueella pitkälti riippuvainen Marokon infrastruktuurista Marokon hallitsemilla alueilla ja kansainvälisestä avusta pakolaisalueilla.

Nykytilanne ja etenemismahdollisuudet

Tilanne Länsi-Saharassa pysyy jännitteisenä, mutta kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Yhdistyneet Kansakunnat, pyrkii edistämään rauhanomaista ratkaisua, joka antaisi alueen asukkaille mahdollisuuden päättää asemastaan. MINURSO:n tehtävä on edelleen valvoa aselepoa ja tukea poliittista prosessia, mutta konkreettinen pitkään odotettu ratkaisu vaatii molempien osapuolten ja laajemman kansainvälisen yhteisön kompromissia.

Länsi-Saharan tilanne on esimerkki pitkäkestoisesta siirtomaaja jälkeisestä kiistasta, jossa eturistiriidat, luonnonvarat, alueellinen politiikka ja ihmisoikeuskysymykset kietoutuvat yhteen. Ratkaisun löytäminen edellyttää sekä paikallisten yhteisöjen tahtoa että kansainvälistä sitoutumista oikeudenmukaiseen ja kestävään lopputulokseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Länsi-Saharan suurimman kaupungin nimi?

K: Mitkä maat rajaavat Länsi-Saharaa?

K: Kuinka suuri osa sen pinta-alasta on aavikkotasankoa?

K: Kuinka monta ihmistä Länsi-Saharassa asuu?

K: Kuka vaatii Länsi-Saharan hallintaa?

K: Milloin siitä tuli Espanjan siirtomaa?

K: Miten molempien osapuolten kansainvälinen tunnustaminen on muuttunut ajan myötä?

Hae kirjaimella