Vuosi 12 eKr. – juliaaninen kalenteri, tapahtumat ja konsulit
Tutustu vuoteen 12 eKr.: juliaaninen kalenteri, merkittävät tapahtumat ja Messalluksen sekä Quiriniuksen konsulikausi — historiallinen katsaus antiikin ajanlaskuun.
Vuosi 12 eKr. oli joko tavallinen vuosi, joka alkoi lauantaina, sunnuntaina tai maanantaina, tai karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaina juliaanisen kalenterin mukaan. Tuolloin se tunnettiin nimellä Messallan ja Quiriniuksen konsulivuosi.
Juliaaninen kalenteri ja epäselvyydet
Juliaaninen kalenteri otettiin käyttöön vuonna 45 eaa. ja siinä oli periaatteena neljän vuoden välein lisättävä karkauspäivä. Käytännössä kalenterin alkuvuosikymmeninä kuitenkin tehtiin virheitä: karkauspäiviä lisättiin liian usein, kunnes keisari Augustus korjasi käytäntöä jättämällä joitakin karkausvuosia väliin. Tämän historiallisen sekaannuksen vuoksi juuri 10–8 eKr. ja niitä ympäröivät vuodet ovat kalenteritutkijoille epävakaita, ja siksi 12 eKr. voi eri rekonstruoinneissa esiintyä joko tavallisena tai karkausvuotena ja eri viikonpäivillä alkavana.
Konsulit ja roomalainen ajanlasku
Roomalaiset nimittivät jokaisen vuoden kahden konsulin mukaan; tämä konsulaarinen ajanlasku oli tavallinen tapa merkitä vuosia Rooman tasavallan ja myöhemmin keisarikunnan aikana. Vuotta 12 eKr. nimitettiin siis Messallan ja Quiriniuksen konsulivuodeksi. Konsulit olivat korkeimman toimeenpanevan ja oikeudellisen vallan kantajia republikaanisessa perinteessä, ja nimellä erotetut vuodet näkyvät monissa antiikin lähteissä ja inskriptioissa.
Tapahtumat ja historiallinen tausta
12 eKr. sijoittuu keisari Augustuksen valtakaudelle. Vaikka yksityiskohtaiset tapahtumaluettelot eivät aina ole täydellisesti säilyneet, seuraavat seikat antavat käsityksen aikakauden kontekstista:
- Rooman politiikka: Augustus hallitsi käytännössä koko Välimeren seutua ja jatkoi hallinnon vakiinnuttamista ja provinssien järjestämistä.
- Sotilaalliset toimet: Pohjois-Euroopan alueilla roomalaiset toteuttivat sotaretkiä ja vakiinnuttivat vaikutusvaltaansa Germaanian rajoilla; muun muassa johtavat kenraalit kuten Drusus olivat aktiivisia samoihin aikoihin.
- Henkilöitä: Quirinius (Publius Sulpicius Quirinius) on historiallisesti tunnettu myös myöhemmästä toiminnastaan, esimerkiksi Syyrian kuvernöörinä ja verotuksen uudistuksiin liittyvistä toimista (mm. lukuisissa lähteissä mainittu veronlaskenta vuosina n. 6 jKr.).
Kalenterilaskelmien moderni käyttö
Nykyhistoriassa ja kronologiassa tutkijat käyttävät usein proleptista juliaanista ja gregoriaanista kalenteria taaksepäin laskettaessa merkitäkseen antiikin päiviä ja viikonpäiviä. Koska antiikin lähteet eivät aina kuvaa tarkasti korkean tason kalenterikäytäntöjä ja koska varhaiset inhimilliset virheet vaikuttivat karkauspäivien lisäämiseen, eri laskutavat voivat antaa erilaiset viikonpäivät vuodelle 12 eKr. Tämän vuoksi lähteissä voi esiintyä eriäviä tietoja vuoden pituudesta ja siitä, minä viikonpäivänä se alkoi.
Yhteenveto
Vuosi 12 eKr. on esimerkki ajanjaksosta, jossa antiikin kalenterikäytännöt ja myöhempi korjausprosessi aiheuttavat epävarmuutta nykylaskelmissa. Samalla vuosi kuuluu Augustuksen valtakauden aikaan ja nimettiin konsuleiden mukaan — käytäntö, joka oli keskeinen osa roomalaista kronologiaa.
Tapahtumat
- Tiberius Claudius Nero kutsutaan Pannoniaan delmataijilaisten taistelujen vuoksi.
- Ensimmäinen virallinen maininta Argentoratumista, kaupungista, joka nykyaikana tunnetaan nimellä Strasbourg.
- Keisari Augustukselle annetaan arvonimi Pontifex Maximus.
- Arvioitu päivämäärä - Cestiuksen pyramidi rakennettiin Roomaan.
- Kushan-valtakunnan alku Intiassa
- Halleyn komeetta ilmestyy
Syntyneet
- Marcus Valerius Messalla Barbatus, Rooman senaatin jäsen (k. 20 jKr.).
- Marcus Vipsanius Agrippa Postumus, Julia vanhemman poika ja Augustuksen pojanpoika (k. 14 jKr.).
Kuolemantapaukset
Lisätietoja on kohdassa Luokka:12 eaa. kuolemantapaukset.
- Kuningas Azes II
- Marcus Vipsanius Agrippa, valtiomies, kenraali (s. noin 63 eaa.)
- Propertius, runoilija (s. noin 50-45 eaa.)
Etsiä