Rooman senaatti: historia, tehtävät ja vaikutus antiikin Roomassa
Syväluotaus Rooman senaatin historiaan, tehtäviin ja vaikutusvaltaan tasavallasta keisarikuntaan — miksi sen perintö vaikuttaa yhä.
Rooman senaatti oli antiikin Rooman pitkäikäisin instituutio. Se sai alkunsa kaupungin ensimmäisinä vuosina, ja kaupunki perustettiin tiettävästi vuonna 753 eaa. Se kesti Rooman kuningaskunnan (753 eaa. - 509 eaa.), Rooman tasavallan (509 eaa. - 27 eaa.), Rooman keisarikunnan (27 eaa. - 395 jKr.) ja Länsi-Rooman keisarikunnan tuhon (395-476 jKr.).
Senaatti aloitti vanhimpien neuvoa-antavana neuvostona. Sana "senaatti" tuli sanasta "senex", joka tarkoittaa "vanhusta". Senaatti saavutti huippunsa keskitasavallan aikana, jolloin se oli Rooman vaikutusvaltaisin elin. Senaatti menetti suuren osan vallastaan keisarikunnan ensimmäisellä kaudella, joka tunnettiin nimellä Principate.
Historia lyhyesti
Alkuvaiheessa kuninkaiden aikana senaatti oli pääasiassa vanhimpien neuvosto, joka neuvoi kuningasta ja valvoi sukujen etuja. Tasavallan aikana senaatti kasvoi merkittäväksi hallinnon keskukseksi: se muodosti politiikan suuntaviivat, valvoi ulkopolitiikkaa ja sotatoimia, piti huolta valtion taloudesta ja määräsi provinsseihin lähetettävät konsulit ja preetorit. Senaatin valta perustui paitsi perinteeseen myös siihen, että sen jäsenet hallitsivat suuret maaomaisuudet ja taloudelliset resurssit.
Tehtävät ja valta
- Ulkopolitiikka ja sota: Senaatilla oli alun perin keskeinen rooli liittoutumien, rauhansopimusten ja sotapäätösten valmistelussa. Se nimitti usein kenraalit ja kuului päätösvaltaan provinssien hallinnassa.
- Talous ja verotus: Senaatti valvoi valtion tuloja ja menoja, hoiti julkisia rakennushankkeita ja lainasi varoja. Se myös valvoi eräitä veroeroja ja taloudellisia sopimuksia.
- Hallinnollinen valta: Senaatti päätti lakiesityksistä, myönsi toimivallan provinsseihin ja käsitteli oikeudellisia kysymyksiä tärkeimmille henkilöille.
- Symbolinen ja uskonnollinen rooli: Senaatti johti useita uskonnollisia riittejä ja ylläpiti perinteiden legitiimiyttä, mikä lisäsi sen moraalista auktoriteettia.
Jäsenyys ja organisaatio
Senaatti koostui Rooman vaikutusvaltaisimmista miehistä, alun perin pääasiassa patrisiereistä ja myöhemmin myös varakkaista plebeijeistä. Jäsenyys oli usein elinikäinen, ja senaattoreita valittiin virkapolun eli cursus honorum kautta. Senaattoreilla oli erityinen pukukoodi: leveä purppuran raidallinen toga (toga praetexta tai laticlavia) sekä muut kunnianosoitusten symbolit.
Toiminta ja kokoukset
Senaatti kokoontui Curia-nimisessä kokoussaliissa Forum Romanumilla. Historiallisesti tunnettuja kokoussaleja ovat olleet Curia Hostilia ja myöhemmin Curia Julia, jonka keisarillinen uudistus yhdisti osaksi keisarillista rakennuskantaa. Kokouksissa keskusteltiin ja päätettiin esimerkiksi senaattinotuista (senatus consulta), jotka olivat muodollisesti neuvoja mutta usein käytännössä lainsäädäntöä tukevia päätöksiä. Päätösten toimeenpano riippui kuitenkin usein käytännön vallan haltijasta: konsuleista, prokonsuleista tai myöhemmin keisarista.
Vaikutus ja suhteet keisariin
Kun Augustus ja muut ensimmäiset keisarit nousivat valtaan, he säilyttivät senaatin ja hyödynsivät sen legitimaatiota, mutta keskittivät toimeenpanevaa valtaa itseensä. Senaatti menetti monia aiempia toimivaltuuksia, mutta pysyi tärkeänä neuvonantajana, korkeimpien virkojen myöntäjänä ja oikeudellisena elimenä. Joissain tapauksissa senaatti vastusti keisarin politiikkaa, mutta usein se myös sopeutui säilyttääkseen etunsa.
Alkava vähentyminen ja perintö
Diocletianuksen uudistusten myötä hallinto keskitettiin ja provinssien hallinto järjestettiin uudelleen, minkä seurauksena senaatin valtapiiri kapeni merkittävästi. Kun hallinnon keskus siirrettiin pois Roomasta, senaatista tuli pikemmin kaupunkia ja lähiympäristöä hallitseva kunnallinen elin kuin valtakunnallinen päättävä elin. Vanhan ajatuksen vaikutus säilyi, ja Konstantinus II perusti senaatin Konstantinopoliin.
Senaatin kulttuurinen ja poliittinen perintö
Senaatin vaikutus ei rajoitu pelkästään poliittiseen valtaan: se muodosti esikuvan neuvostoille ja yläluokan etuoikeuksille vuosisadoiksi eteenpäin. Keskiajan ja uuden ajan käsitykset aristokratiasta, sen valta-asemasta ja hallinnon perinteistä saivat osittain innoituksensa Rooman senaatista. Lisäksi monet juridiset käsitteet ja hallintotavat säilyivät perustavina malleina länsimaiden oikeuskehyksissä.
Rooman senaatti on siksi sekä historiallisesti merkittävä toimija antiikin poliittisessa elämässä että kulttuurinen symboli, joka auttoi muovaamaan käsityksiä vallasta, legitimaatiosta ja hallinnon järjestämisestä.
Curia Iulia Forumilla sijaitseva Curia Iulia toimi senaatin tilana.
Rooman senaatti: Cicero hyökkää Catilinen kimppuun, 1800-luvun fresko Palazzo Madamassa Roomassa, Italian senaatin talossa. Tämä näkemys on todennäköisesti väärä. Nykyinen Curia Julia -rakennus, joka on peräisin keisari Diocletianuksen ajalta, osoittaa, että senaattorit istuivat suorassa ja yhdensuuntaisessa rivissä molemmin puolin rakennuksen sisällä.
Toiminnot
Senaatti antoi senatus consultumiksi kutsuttuja säädöksiä, jotka olivat senaatin antamia neuvoja tuomarille (korkeimmalle virkamiehelle). Niitä noudatettiin yleensä käytännössä.
Tällaisten neuvojen avulla senaatti ohjasi tuomareita, erityisesti Rooman konsuleita (ylimpiä tuomareita), heidän käsitellessään sotilaallisia konflikteja.
Senaatilla oli myös valta Rooman siviilihallinnossa. Vain senaatti saattoi antaa luvan julkisten varojen maksamiseen valtion kassasta. Rooman valtakunnan kasvaessa senaatti valvoi myös provinssien hallintoa, joita hallitsivat entiset konsulit ja pretorit. Se päätti, mikä tuomari hallitsi mitäkin maakuntaa.
Senaattorit olivat patriiseja eli syntyperäisiä jäseniä, tai alempiarvoisia miehiä, joilla oli huomattavia saavutuksia. Ensimmäisten kuninkaiden aikana senaatin jäsenmäärä oli 100, mutta se kasvoi 900:aan, minkä jälkeen Augustus supisti sen 600:aan. Silloinkin vain noin 100-200 jäsentä oli kerrallaan aktiivisia. Roomassa oli ajoittain muitakin vallan lähteitä, kuten kokouksia, tuomareita, diktaattoreita ja keisareita, mutta senaatilla oli aina oma osansa.
Muu lukeminen
- Lintott, Andrew 1999. Rooman tasavallan perustuslaki. Oxford University Press. ISBN 0-19-926108-3.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Rooman senaatti?
A: Rooman senaatti oli muinaisen Rooman instituutio, joka sai alkunsa kaupungin ensimmäisinä vuosina. Se aloitti neuvoa-antavana vanhimpien neuvostona ja saavutti huippunsa keskisen tasavallan aikana, jolloin se oli Rooman vaikutusvaltaisin elin.
K: Milloin Rooman senaatti alkoi?
V: Rooman senaatti aloitti toimintansa vuonna 753 eaa. eli oletettavasti silloin, kun Rooma perustettiin.
K: Kuinka kauan Rooman senaatti kesti?
V: Rooman senaatti kesti vuodesta 753 eaa. vuoteen 476 jKr. ja selviytyi eri kausista, kuten kuningaskunnasta (753 eaa. - 509 eaa.), tasavallasta (509 eaa. - 27 eaa.), keisarikunnasta (27 eaa. - 395 jKr.) ja läntisen keisarikunnan kukistumisesta (395-476 jKr.).
K: Mitä tarkoittaa "senaatti"?
V: Sana "senaatti" tulee sanasta "senex", joka tarkoittaa "vanhaa miestä".
K: Kuinka voimakas Rooman senaatti oli huipullaan?
V: Rooman senaattia pidettiin huipullaan tasavallan keskivaiheilla Rooman vaikutusvaltaisimpana elimenä.
Kysymys: Säilyikö tämä valta kaikkina muinaisen Rooman kausina? V: Ei, keisarikunnan ensimmäisellä kaudella, joka tunnetaan nimellä Principate, suuri osa sen vallasta väheni. Kun Diocletianus siirsi hallituksen pois Roomasta, siitä tuli vain kunnallinen elin.
K: Perustettiinko senaatti sen jälkeen, kun antiikin Rooma kaatui? V: Kyllä, Konstantinus II perusti senaatin Konstantinopoliin antiikin Rooman kukistumisen jälkeen.
Etsiä