Bijektio

Matematiikassa bijektiivinen funktio tai bijektio on funktio f : A → B, joka on sekä injektio että surjektio. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle elementille b koodialueella B on täsmälleen yksi elementti a alueella A, jonka f(a)=b. Toinen nimi bijektiolle on 1-1 vastaavuus.

Nicholas Bourbaki otti käyttöön termin bijektio ja siihen liittyvät termit surjektio ja injektio. Hän ja joukko muita matemaatikkoja julkaisivat 1930-luvulla sarjan kirjoja modernista kehittyneestä matematiikasta.

Perusominaisuudet

Virallisesti:

f : A → B {\displaystyle f:A\rightarrow B} $f:A\rightarrow B$ on bijektiivinen funktio, jos ∀ b ∈ B {\displaystyle \forall b\in B} $\forall b\in B$ on olemassa yksikäsitteinen a ∈ A {\displaystyle a\in A} $a\in A$ siten, että f ( a ) = b . {\displaystyle f(a)=b\,. } $f(a)=b\,.$

Elementtiä b {\displaystyle b} $b$ kutsutaan elementin a {\displaystyle a} kuvaksi.

Muodollinen määritelmä tarkoittaa: B:n jokainen elementti on täsmälleen yhden elementin kuva alueesta A.

Elementtiä a {\displaystyle a} kutsutaan elementin b {\displaystyle b} $b$ esikuvaksi.

Muodollinen määritelmä tarkoittaa: B:n jokaisella elementillä on täsmälleen yksi esikuva alueella A.

Huomautus: Surjektio tarkoittaa vähintään yhtä esikuvaa. Injektio tarkoittaa enintään yhtä esikuvaa. Bijektio tarkoittaa siis täsmälleen yhtä esikuvaa.

Cardinality

Kardinaalisuus on joukon alkioiden lukumäärä. Joukon A={X,Y,Z,W} kardinaalisuus on 4. Kirjoitetaan #A=4.

Määritelmä: Kahdella joukolla A ja B on sama kardinaalisuus, jos joukkojen välillä on bijektio. Siis #A=#B tarkoittaa, että joukosta A on bijektio joukkoon B.

Bijektionit ja käänteisfunktiot

Bijektiot ovat käänteismuunnettavissa kääntämällä nuolet toisin päin. Uutta funktiota kutsutaan käänteisfunktioksi.

Virallisesti: Olkoon f : A → B bijektio. Käänteisfunktio g : B → A määritellään seuraavasti: jos f(a)=b, niin g(b)=a. (Katso myös käänteisfunktio.)

Käänteisfunktion käänteisfunktio on alkuperäinen funktio.
Funktiolla on käänteisfunktio, jos ja vain jos se on bijektio.

Huomautus: f:n käänteisfunktion merkintätapa on hämmentävä. Nimittäin,

f - 1 ( x ) {\displaystyle f^{-1}(x)} $f^{-1}(x)$ tarkoittaa funktion f käänteisfunktiota, mutta x - 1 = 1 x {\displaystyle x^{-1}={\frac {1}{x}}} $x^{-1}={\frac {1}{x}}$ tarkoittaa luvun x käänteisarvoa.

Esimerkkejä

Alkeisfunktiot

Olkoon f(x):ℝ→ℝ reaaliarvoinen funktio y=f(x), jolla on reaaliarvoinen argumentti x. (Tämä tarkoittaa, että sekä tulo että lähtö ovat lukuja.)

Graafinen merkitys: Funktio f on bijektio, jos jokainen vaakasuora viiva leikkaa f:n kuvaajan täsmälleen yhdessä pisteessä.
Algebrallinen merkitys: Funktio f on bijektio, jos jokaiselle reaaliluvulle y_o löytyy vähintään yksi reaaliluku x_o siten, että y_o =f(x_o ) ja jos f(x_o )=f(x₁ ) tarkoittaa x_o =x₁ .

Funktion osoittaminen bijektioksi tarkoittaa, että todistetaan, että se on sekä surjektio että injektio. Formaalit todistukset ovat siis harvoin helppoja. Seuraavassa keskustelemme ja emme todista. (Katso surjektio ja injektio.)

Esimerkki: Lineaarinen funktio vinossa suorassa on bijektio. Eli y=ax+b, jossa a≠0 on bijektio.

Keskustelu: Jokainen vaakasuora viiva leikkaa vinon viivan täsmälleen yhdessä pisteessä (ks. surjektio ja injektio). Kuva 1.

Esimerkki: Kolmannen asteen polynomifunktio: f(x)=x³ on bijektio. Kuva 2 ja kuva 5 ohut keltainen käyrä. Sen käänteisluku on kuutiojuurifunktio f(x)= ∛x ja se on myös bijektio f(x):ℝ→ℝ. Kuva 5: paksu vihreä käyrä.

Esimerkki: Kvadraattinen funktio f(x) = x² ei ole bijektio (alkaen ℝ→ℝ). Kuva 3. Se ei ole surjektio. Se ei ole injektio. Voimme kuitenkin rajoittaa sekä sen toimialueen että koodialueen ei-negatiivisten lukujen joukkoon (0,+∞) saadaksemme (käänteis)bijektion (ks. esimerkit alla).

Huomautus: Tämä viimeinen esimerkki osoittaa tämän. Määrittääksemme, onko funktio bijektio, meidän on tiedettävä kolme asiaa:

verkkotunnus
toimintakone
yhteistoiminta-alue

Esimerkki: Oletetaan, että funktiokoneemme on f(x)=x².

Tämä kone ja domain=ℝ ja codomain=ℝ ei ole surjektio eikä injektio. Kuitenkin,
tämä sama kone ja domain=[0,+∞) ja codomain=[0,+∞) on sekä surjektio että injektio ja siten bijektio.

Bijektiot ja niiden käänteisluvut

Olkoon f(x):A→B, missä A ja B ovat ℝ:n osajoukkoja.

Oletetaan, että f ei ole bijektio. Mille tahansa x:lle, jossa f:n derivaatta on olemassa ja joka ei ole nolla, on olemassa x:n lähialue, jossa voimme rajoittaa f:n toimialueen ja kanssa-alueen puolittaiseksi.
Käänteisfunktioiden kuvaajat ovat symmetrisiä suoran y=x suhteen. (Katso myös Käänteisfunktio.)

Esimerkki: Neliöfunktio, joka on määritelty rajoitetulla alueella ja koodialueella [0,+∞].

f ( x ) : [ 0 , + ∞ ) → [ 0 , + ∞ ) {\displaystyle f(x):[0,+\infty )\,\,\,\rightarrow \,\,[0,+\infty )} $f(x):[0,+\infty )\,\,\rightarrow \,\,[0,+\infty )$ määritelty f ( x ) = x 2 {\displaystyle f(x)=x^{2}} $f(x)=x^{2}$

on bijektio. Kuva 6: ohut keltainen käyrä.

Esimerkki: Neliöjuurifunktio, joka on määritelty rajoitetulla alueella ja koodialueella [0,+∞].

f ( x ) : [ 0 , + ∞ ) → [ 0 , + ∞ ) {\displaystyle f(x):[0,+\infty )\,\,\rightarrow \,\,[0,+\infty )} $f(x):[0,+\infty )\,\,\rightarrow \,\,[0,+\infty )$ määritelty f ( x ) = x {\displaystyle f(x)={\sqrt {x}}} $f(x)={\sqrt {x}}$

on bijektio, joka on määritelty kvadraattisen funktion käänteisfunktiona: x² . Kuva 6: paksu vihreä käyrä.

Esimerkki: Eksponenttifunktio, joka on määritelty alueelle ℝ ja rajoitetulle koodialueelle (0,+∞).

f ( x ) : R → ( 0 , + ∞ ) {\displaystyle f(x):\mathbf {R} \,\,\,\rightarrow \,\,(0,+\infty )} $f(x):\mathbf {R} \,\,\rightarrow \,\,(0,+\infty )$ määritelty seuraavasti: f ( x ) = a x , a > 1 {\displaystyle f(x)=a^{x}\,,\,\,\,\,a>1} $f(x)=a^{x}\,,\,\,a>1$

on bijektio. Kuva 4: ohut keltainen käyrä (a=10).

Esimerkki: Logaritmifunktio base a, joka on määritelty rajoitetulla alueella (0,+∞) ja koodialueella ℝ.

f ( x ) : ( 0 , + ∞ ) → R {\displaystyle f(x):(0,+\infty )\,\,\,\rightarrow \,\,\,\,\mathbf {R} } $f(x):(0,+\infty )\,\,\rightarrow \,\,\mathbf {R}$ määritelty seuraavasti: f ( x ) = log a x , a > 1 {\displaystyle f(x)=\log _{a}x\,,\,\,\,a>1} $f(x)=\log _{a}x\,,\,\,a>1$

on bijektio, joka määritellään eksponenttifunktion käänteisfunktiona: a^x . Kuva 4: paksu vihreä käyrä (a=10).

Bijektio: jokainen pystysuora viiva (toimialueella) ja jokainen vaakasuora viiva (kaava-alueella) leikkaavat täsmälleen yhden kuvaajan pisteen.

1. Bijektion. Kaikki vinoviivat ovat bijektioita f(x):ℝ→ℝ.

2. Bijektio. f(x):ℝ→ℝ. f(x)=x³.

3. Ei bijektio. f(x):ℝ→ℝ. f(x)=x² ei ole surjektio. Se ei ole injektio.

4. Bijektorit. f(x):ℝ→ (0,+∞). f(x)=10^x (ohut keltainen) ja sen käänteisluku f(x):(0,+∞)→ℝ. f(x)=log₁₀ x (paksu vihreä).

5. Bijektorit. f(x):ℝ→ℝ. f(x)=x³ (ohut keltainen) ja sen käänteisluku f(x)=∛x (paksu vihreä).

6. Bijektorit. f(x):[0,+∞)→[0,+∞). f(x)=x² (ohut keltainen) ja sen käänteisluku f(x)=√x (paksu vihreä).

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on bijektiivinen funktio?

A: Bijektiivinen funktio, joka tunnetaan myös nimellä bijektio, on matemaattinen funktio, joka on sekä injektio että surjektio.

K: Mitä tarkoittaa, että funktio on injektio?

V: Injektio tarkoittaa sitä, että jos f(a)=f(a') on minkä tahansa alueen A kahden alkion a ja a' tapauksessa a=a'.

K: Mitä tarkoittaa, että funktio on surjektio?

V: Surjektio tarkoittaa, että jokaiselle elementille b koodialueella B on olemassa vähintään yksi elementti a alueessa A siten, että f(a)=b.

K: Mikä on vastaava lauseke bijektiolle?

V: Bijektion ekvivalenttilauseke on, että jokaiselle elementille b koodialueella B on täsmälleen yksi elementti a alueella A, jonka f(a)=b.

K: Mikä on toinen nimi bijektiolle?

V: Bijektio tunnetaan myös nimellä "1-1 vastaavuus" tai "yksi yhteen vastaavuus".

K: Kuka otti käyttöön termit bijektio, surjektio ja injektio?

V: Termit bijektio, surjektio ja injektio otti käyttöön Nicolas Bourbaki ja joukko muita matemaatikkoja 1930-luvulla.

K: Mitä Bourbaki ja muut matemaatikot julkaisivat 1930-luvulla?

V: Bourbaki ja muut matemaatikot julkaisivat sarjan kirjoja modernista kehittyneestä matematiikasta.