Injektio

Matematiikassa injektiivinen funktio on funktio f : A → B, jolla on seuraava ominaisuus. Jokaiselle elementille b koodialueella B on enintään yksi elementti a alueessa A, joka on sellainen, että f(a)=b.

Nicholas Bourbaki otti käyttöön termin injektio ja siihen liittyvät termit surjektio ja bijektio. Hän ja joukko muita matemaatikkoja julkaisivat 1930-luvulla sarjan kirjoja modernista kehittyneestä matematiikasta.

Injektiivistä funktiota kutsutaan usein 1-1-funktioksi. Vastaavuus 1-1 on kuitenkin bijektiivinen funktio (sekä injektiivinen että surjektiivinen). Tämä on hämmentävää, joten ole varovainen.

Perusominaisuudet

Virallisesti:

f : A → B {\displaystyle f:A\rightarrow B} $f:A\rightarrow B$ on injektiivinen funktio, jos ∀ a 1 , a 2 , ∈ A , a 1 ≠ a 2 ⇒ f ( a 1 ) ≠ f ( a 2 ) {\displaystyle \forall a_{1},\,a_{2},\in A,\,\,\,\,\,a_{1}\neq a_{2}\,\,\,\Rightarrow \,\,\,f(a_{1})\neq f(a_{2})} $\forall a_{1},\,a_{2},\in A,\,\,\,\,a_{1}\neq a_{2}\,\,\Rightarrow \,\,f(a_{1})\neq f(a_{2})$ tai vastaavasti

f : A → B {\displaystyle f:A\rightarrow B} $f:A\rightarrow B$ on injektiivinen funktio, jos ∀ a 1 , a 2 , ∈ A , f ( a 1 ) = f ( a 2 ) ⇒ a 1 = a 2 {\displaystyle \forall a_{1},\,a_{2},\ in A,\,\,\,\,\,\,f(a_{1})=f(a_{2})\,\,\,\Rightarrow \,\,\,a_{1}=a_{2}}} $\forall a_{1},\,a_{2},\in A,\,\,\,\,f(a_{1})=f(a_{2})\,\,\Rightarrow \,\,a_{1}=a_{2}$

Elementtiä a {\displaystyle a} kutsutaan elementin b {\displaystyle b} $b$ esikuvaksi, jos f ( a ) = b {\displaystyle f(a)=b} $f(a)=b$ . Injektioilla on yksi tai ei yhtään esikuvaa jokaiselle B:n elementille b.

Cardinality

Kardinaalisuus on joukon alkioiden lukumäärä. Joukon A={X,Y,Z,W} kardinaalisuus on 4. Kirjoitetaan #A=4.

Jos koodialueen kardinaalisuus on pienempi kuin toimialueen kardinaalisuus, funktio ei voi olla injektio. (Esimerkiksi 6 elementtiä ei voida muodostaa 5 elementtiin ilman kaksoiskappaletta.)

Esimerkkejä

Alkeisfunktiot

Olkoon f(x):ℝ→ℝ reaaliarvoinen funktio y=f(x), jolla on reaaliarvoinen argumentti x. (Tämä tarkoittaa, että sekä tulo että lähtö ovat reaalilukuja.)

Graafinen merkitys: Funktio f on injektio, jos jokainen vaakasuora viiva leikkaa f:n kuvaajan korkeintaan yhdessä pisteessä.
Algebrallinen merkitys: Funktio f on injektio, jos f(x_o )=f(x₁ ) tarkoittaa x_o =x .₁

Esimerkki: Vinon viivan lineaarinen funktio on 1-1. Eli y=ax+b, jossa a≠0 on injektio. (Se on myös surjektio ja siten bijektio.)

Todiste: Olkoot x_o ja x₁ reaalilukuja. Oletetaan, että suora kuvaa nämä kaksi x-arvoa samaan y-arvoon. Tämä tarkoittaa, että a-x_o +b=a-x₁ +b. Vähennetään b molemmista sivuista. Saadaan a-x_o =a-x₁ . Jaetaan nyt molemmat puolet a:lla (muista a≠0). Saadaan x_o =x₁ . Olemme siis todistaneet muodollisen määritelmän ja funktion y=ax+b, jossa a≠0 on injektio.

Esimerkki: Kolmannen asteen polynomifunktio: f(x)=x³ on injektio. Kolmannen asteen polynomifunktio: f(x)=x³ -3x ei kuitenkaan ole injektio.

Keskustelu 1: Mikä tahansa vaakasuora viiva leikkaa kuvaajan

f(x)=x³ täsmälleen kerran. (Lisäksi se on surjektio.)

Keskustelu 2. Kaikki vaakasuorat viivat y=-2 ja y=2 välillä leikkaavat kuvaajan kolmessa pisteessä, joten tämä funktio ei ole injektio. (Se on kuitenkin surjektio.)

Esimerkki: Kvadraattinen funktio f(x) = x² ei ole injektio.

Keskustelu: Mikä tahansa vaakasuora viiva y=c, jossa c>0, leikkaa kuvaajan kahdessa pisteessä. Tämä funktio ei siis ole injektio. (Se ei myöskään ole surjektio.)

Huomautus: Ei-injektiivisestä funktiosta voidaan tehdä injektiivinen funktio poistamalla osa alueesta. Kutsumme tätä toimialueen rajoittamiseksi. Rajoitetaan esimerkiksi f(x)=x²:n alue ei-negatiivisiin lukuihin (positiiviset luvut ja nolla). Määritellään

f / [ 0 , + ∞ ) ( x ) : [ 0 , + ∞ ) → R {\displaystyle f_{/[0,+\infty )}(x):[0,+\infty )\rightarrow \mathbf {R} } $f_{/[0,+\infty )}(x):[0,+\infty )\rightarrow \mathbf {R}$ missä f / [ 0 , + ∞ ) ( x ) = x 2 {\displaystyle f_{/[0,+\infty )}(x)=x^{2}} $f_{/[0,+\infty )}(x)=x^{2}$

Tämä toiminto on nyt injektio. (Katso myös funktion rajoittaminen.)

Esimerkki: Eksponenttifunktio f(x) = 10^x on injektio. (Se ei kuitenkaan ole surjektio.)

Keskustelu: Mikä tahansa vaakasuora viiva leikkaa kuvaajan korkeintaan yhdessä pisteessä. Vaakasuorat suorat y=c, joissa c>0 leikkaavat sen täsmälleen yhdessä pisteessä. Vaakasuorat suorat y=c, joissa c≤0, eivät leikkaa kuvaajaa yhdessäkään pisteessä.

Huomautus: Laskelmissa voidaan käyttää hyväksi sitä, että eksponenttifunktio on injektiivinen.

a x 0 = a x 1 ⇒ x 0 = x 1 , a > 0 {\displaystyle a^{x_{0}}=a^{x_{1}}\,\,\,\Rightarrow \,\,\,x_{0}=x_{1},\,a>0} $a^{x_{0}}=a^{x_{1}}\,\,\Rightarrow \,\,x_{0}=x_{1},\,a>0$

Esimerkki: 100 = 10 x - 3 ⇒ 2 = x - 3 ⇒ x = 5 {\displaystyle 100=10^{x-3}\,\,\,\,\Rightarrow \,\,2=x-3\,\,\,\,\Rightarrow \,\,\,x=5}} $100=10^{x-3}\,\,\Rightarrow \,\,2=x-3\,\,\Rightarrow \,\,x=5$

Injektio: mikään vaakasuora viiva ei leikkaa useampaa kuin yhtä kuvaajan pistettä.

Injektio. f(x):ℝ→ℝ (ja surjektio).

Ei injektio. f(x):ℝ→ℝ (on surjektio).

Ei ole injektio. f(x):ℝ→ℝ (ei surjektio).

Injektio. f(x):ℝ→ℝ (ei surjektio).

Injektio. f(x):(0,+∞)→ℝ (ja surjektio).

Muita esimerkkejä

Esimerkki: f(x)=log(x) tai y=log₁₀ (x) on injektio (ja surjektio). (Tämä on käänteisfunktio 10^x .)

Esimerkki: Funktio f:ℕ→ℕ, joka kuvaa jokaisen luonnollisen luvun n arvoksi 2n, on injektio. Jokaisella parillisella luvulla on täsmälleen yksi esikuva. Jokaisella parittomalla luvulla ei ole esikuvaa.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on injektiivinen funktio matematiikassa?

V: Injektiivinen funktio on funktio f: A → B, jolla on ominaisuus, että eri alkiot toimialueella vastaavat eri alkiota koodialueella.

K: Mikä on injektiivisen funktion toimialueen ja koodialueen alkioiden välinen suhde?

V: Jokaiselle komodomainin B elementille b on olemassa enintään yksi elementti a komodomainissa A siten, että f(a)=b.

K: Kuka otti käyttöön termit injektio, surjektio ja bijektio?

V: Nicholas Bourbaki ja joukko muita matemaatikkoja esitteli termit injektio, surjektio ja bijektio.

K: Mitä injektiivinen funktio tarkoittaa?

V: Injektiivinen funktio tarkoittaa, että jokainen alueen A alkio vastaa yhtä ja ainoaa alkiota koodialueella B.

K: Miten injektiivinen funktio eroaa 1-1-korrespondenssista?

V: Injektiivistä funktiota kutsutaan usein 1-1-funktioksi, mutta se eroaa 1-1-korrespondenssista, joka on bijektiivinen funktio (sekä injektiivinen että surjektiivinen).

K: Mikä on injektiivisen funktion ominaisuus?

V: Injektiivisen funktion ominaisuutena on se, että eri aluetunnuksen eri elementit vastaavat eri aluetunnuksen eri elementtejä.

K: Mikä on injektiivisten funktioiden merkitys matematiikassa?

V: Injektiivisillä funktioilla on tärkeä rooli monilla matemaattisilla aloilla, kuten topologiassa, analyysissä ja algebrassa, koska niiden ominaisuutena on, että toimialueen erilliset elementit vastaavat koodialueen erillisiä elementtejä.