Boris Abramovich Berezovsky (23. tammikuuta 1946 - 23. maaliskuuta 2013) oli venäläis-brittiläinen liikemies, miljardööri ja entinen matemaatikko. Hänet tunnettiin parhaiten vaikutusvaltaisista asemista, joita hän hoiti 1990-luvulla Boris Jeltsinin ollessa Venäjän presidenttinä.
Berezovski oli Venäjän turvallisuusneuvoston varasihteeri ja Boris Jeltsinin tyttären Tatjanan ystävä. Hänellä oli paljon valtaa siihen, mitä sanomalehdet saivat painaa ja mitä televisiokanavat saivat sanoa. Ne eivät saaneet sanoa mitään pahaa Jeltsinistä.
Berezovski teki omaisuutensa Mercedes-autojen maahantuonnilla Venäjälle 1990-luvulla. Hän tienasi paljon rahaa Avtovaz-autoilla ja omisti Sibneft-öljy-yhtiön.
Kun Putin nousi valtaan, Berezovski pakeni Lontooseen, jossa hänelle annettiin poliittinen turvapaikka. Hän sanoi yrittävänsä tehdä lopun Putinin vallasta. Venäjän viranomaiset syyttivät häntä yrityksestä murhata useita johtavia Putinin hallinnon arvostelijoita, kuten Aleksandr Litvinenko ja toimittaja Anna Politkovskaja, saadakseen Putinin näyttämään huonolta. Sveitsiläiset syyttivät häntä laittomasta rahan ottamisesta.
Vuonna 1994 joku yritti tappaa Berezovskin. Useat muut ihmiset ovat saattaneet yrittää tappaa hänet. Hän sanoi, että nämä ihmiset olivat venäläisiä agentteja.
Berezovski kuoli 23. maaliskuuta 2013 Sunninghillissä, Berkshiren osavaltiossa, Englannissa, 67-vuotiaana. Hän asui Lontoossa, Englannissa. Poliisi kertoi 25. maaliskuuta, että hänen kuolemansa johtui hirttämisestä. Merkkejä kamppailusta ei ollut.
Varhainen ura ja siirtymä liike-elämään
Berezovski oli koulutukseltaan matemaatikko ja työskenteli nuorena tutkijana ja opettajana. 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hän siirtyi nopeasti liike-elämään ja julkiseen politiikkaan. Hän teki suurimman osan varallisuudestaan autonmaahantuonnin ja autoteollisuuden kautta sekä osallistui valtionyhtiöiden yksityistämiseen, mistä seurasi osuuksia muun muassa öljyalan toimijoissa kuten Sibneftissä.
Vaikutusvalta ja mediakontrolli
Berezovskilla oli merkittävä vaikutus poliittiseen elämään 1990-luvulla. Hän käytti taloudellista ja poliittista valtaansa vaikuttaakseen mediakenttään ja julkiseen keskusteluun. Häntä on kuvattu henkilönä, joka kykeni painostamaan sanomalehtiä ja televisiokanavia muotoilemaan sisältöä hallitsevan eliitin eduksi. Tämä asema teki hänestä sekä vaikutusvaltaisen että kiistanalaisen hahmon.
Ristiriidat Putinin nousun jälkeen
Kun Putin vahvisti asemaansa, Berezovskin ja Kremlin välit katkesivat. Berezovski muutti Lontooseen ja ilmoitti haluavansa tukea Venäjän oppositiota sekä paljastaa Putinin hallintoa koskevia epäkohtia. Venäjän viranomaiset vastasivat syytöksillä häntä vastaan: talousrikokset, rahanpesu ja jopa salaliittosyytökset poliittisia vastustajia vastaan. Berezovski kiisti syytteet ja sanoi niiden olevan poliittisesti motivoituja.
Oikeudenkäynnit ja kansainväliset kiistat
Berezovskilla oli pitkäaikaisia oikeudellisia kiistoja sekä Venäjän viranomaisten että yksityishenkilöiden kanssa. Lontoossa käydyissä oikeusjutuissa hän joutui puolustamaan asemaansa muun muassa liikekumppaneita vastaan; tunnettu tapaus oli oikeusjuttu Roman Abramovitšin kanssa, jossa tuomioistuin katsoi Berezovskin lausuntoja epäluotettaviksi. Venäjällä häntä vastaan nostettiin syytteitä ja osin tuomittiin poissaolevana, ja viranomaiset yrittivät usein saada hänet luovutettua kotimaahan. Sveitsissä ja muissa maissa esitettiin myös taloudellisia epäilyjä hänen toimistaan.
Toiminta maanpaossa
Lontoossa Berezovski oli aktiivinen Venäjän emigranttivastaisessa liikkeessä ja rahoitti erilaisia oppositioryhmiä ja mediaprojekteja. Hän pyrki vaikuttamaan sekä Venäjän sisäpolitiikkaan että kansainväliseen näkemykseen Venäjästä rahoituksella, julkisilla kannanotoilla ja kontakteilla länsimaiden poliitikkoihin ja toimittajiin. Hänen toimintaansa seurasi tiivis julkinen huomio ja jatkuneet kiistat.
Kuolema ja jälkiseuraukset
Berezovski löydettiin kuolleena 23. maaliskuuta 2013 Sunninghillistä, Berkshiren alueelta Englannista. Paikallinen poliisi tiedotti, että kuolinsyy oli hirttäytyminen eikä merkkejä väkivaltaisesta kamppailusta havaittu. Tapauksen ympärillä jatkui spekulaatioita ja huhuja, ja viranomaistutkinta eteni. Vuoden 2018 oikeuslääketieteellisessä tutkinnassa (inquest) päädyttiin siihen, että kuolema oli todennäköisesti itsemurha.
Perintö ja merkitys
Boris Berezovskin elämä ja ura ovat esimerkki 1990-luvun Venäjän nopeista ja monimutkaisista muutoksista: yksityistämisistä, uudenlaisen oligarkkiluokan synnystä ja myöhemmästä valtataistelusta. Hänen tarinansa jakaa mielipiteitä — toiset näkevät hänet vallan tavoittelijana ja kiistanalaisena liikemiehenä, toiset poliittisena vainon uhrina, joka pyrki paljastamaan vallan väärinkäytöksiä. Oikeudelliset prosessit, kansainvälinen paine ja hänen maapaonsa aktivismi jättivät pitkäkestoisen jäljen Venäjän ja Lännen välisiin suhteisiin sekä keskusteluun oligarkkien roolista ja lainkäytön kansainvälisistä ulottuvuuksista.