Demosthenes — antiikin Ateenan valtiomies, puhuja ja retoriikan mestari

Demosthenes — antiikin Ateenan karismaattinen valtiomies ja retoriikan mestari, jonka vaikuttavat puheet vastustivat Makedoniaa ja muovasivat 4. vuosisadan kreikkalaista politiikkaa.

Demosthenes (384-322 eaa., kreik. Δημοσθένης, Dēmosthénēs) oli tunnettu kreikkalainen valtiomies ja puhuja antiikin Ateenasta. Hänen puheensa osoittavat klassisen ateenalaisen puhetaidon huippua. Ne kertovat meille myös paljon antiikin Kreikan politiikasta ja kulttuurista 4. vuosisadalla eaa. aikana. Demosthenes oppi retoriikan opiskelemalla aiempien suurten puhujien puheita. Hän piti ensimmäiset lakipuheensa kaksikymppisenä. Hän argumentoi tehokkaasti saadakseen holhoojiltaan sen, mitä hänen perinnöstään oli jäljellä. Jonkin aikaa Demosthenes ansaitsi elantonsa ammattimaisena puheenkirjoittajana ja asianajajana, joka kirjoitti puheita käytettäväksi yksityisissä oikeudenkäynneissä.

Varhaiselämä ja koulutus

Syntymästä ja nuoruudesta on säilynyt useita kertomuksia, joiden mukaan Demosthenes kärsi puhevikasta ja harjoitteli puhumista muun muassa asettaen kiviä suuhunsa ja lausumalla harjoituksia meren rannalla. Nämä kertomukset kuvaavat symbolisesti hänen omistautumistaan retoriikalle. Hän sai aluksi holhoojia, joiden kanssa hänellä oli kiistaa omaisuudesta; juuri näissä oikeuskiistoissa hän piti ensimmäiset julkiset lakipuheensa ja kehitti oikeudellista taitoaan.

Puheenkirjoittaja ja asianajaja

Demosthenes toimi nuoruudessaan myös ammatillisena puheenkirjoittajana (logografoi) ja asianajajana, ja monet hänen varhaisista töistään ovat oikeudellisluonteisia. Ammattina puheenkirjoittaminen antoi hänelle käytännön kokemusta eri puhetyypeistä sekä mahdollisuuden harjoitella argumentaatiota, todistusaineiston rakentamista ja vakuuttavaa esitystä.

Aseellinen ja poliittinen ura

21-vuotiaana Demosthenes sai Ateenassa vastuuta merivoimien johtotehtävissä ja toimi muun muassa laivastokomennuksissa. Poliittinen aktiivisuus kasvoi, kun hän 354 eaa. piti ensimmäiset julkiset poliittiset puheensa. Demosthenes muistetaan erityisesti pitkäjänteisestä ja päättäväisestä pyrkimyksestään vastustaa Makedonian kasvavaa valtaa.

Tuotteliaimmat vuotensa hän käytti Makedonian laajentumisen vastustamiseen. Hän ihannoi kaupunkiaan ja yritti koko elämänsä ajan palauttaa Ateenan ylivallan ja motivoida muita ateenalaisia MakedonianFilip II:ta vastaan. Hän pyrki säilyttämään kaupunkinsa vapauden ja solmimaan liiton Makedoniaa vastaan yrittäessään epäonnistuneesti estää Filippoksen suunnitelmat laajentaa vaikutusvaltaansa etelään valloittamalla kaikki Kreikan valtiot. Filippoksen kuoleman jälkeen Demosthenes oli johtavassa asemassa kaupunkinsa kapinassa Makedonian uutta kuningasta Aleksanteri Suurta vastaan. Hänen ponnistelunsa epäonnistuivat kuitenkin, ja Makedonian reaktio kapinaan oli ankara. Estääkseen samanlaisen kapinan omaa hallintoaan vastaan Aleksanterin seuraaja Antipater lähetti miehensä jäljittämään Demosthenesta. Demosthenes riisti itseltään hengen välttääkseen Antipaterin luottamusmiehen Arkiaksen pidättämisen.

Keskeiset teokset ja retoriikka

Demostheneksen tunnetuimpiin puheisiin kuuluvat niin sanotut "filippikat" (Philipikat) ja "olynthiakset" (Olynthiac-sarjan puheet), joissa hän varoitti Makedonian uhasta ja kehoitti Kreikan kaupunkeja liittoutumaan Filipin vastustamiseksi. Suurin osa hänen puheistaan on säilynyt, yhteensä noin kuudenkymmenen verran, ja ne kattavat sekä poliittisia että oikeudellisia aiheita.

Hänen tyyliään leimasivat voimakas tietoisuus kuulijoista, selvät argumenttirakenteet, tunteisiin vetoaminen ja kielellinen vivahteikkuus. Demosthenes käytti retorisia keinoja kuten toistoa, voimakkaita kuvia ja moraalista vetoomusta saadakseen aikaan kansalaisliikkeen tukevan hänen poliittisia päämääriään. Hän pyrki yhdistämään käytännöllisen poliittisen neuvon ja moraalisen kiihkon, mikä teki puheista sekä vakuuttavia että tunteita herättäviä.

Kuolema ja perintö

Demosthenes kuoli 322 eaa. seurauksena poliittisista tapahtumista, jotka seurasivat Makedonian ja kreikkalaisten valtataistelujen loppuvaiheita. Perinteisen kertomuksen mukaan hän pakeni ja otti oman henkensä välttääkseen pidätystä, kun Antipaterin edustaja saapui hakemaan häntä. Hänen kuolemansa muistetaan esimerkkinä sitoutumisesta poliittisiin ihanteisiin ja kaupunginvapautta puolustavaan toimintaan.

Bysantin Aristofanesin ja Samothrakialaisen Aristarkoksen laatimassa Aleksandrian kaanonissa Demosthenes tunnustettiin yhdeksi kymmenestä suurimmasta attikalaisesta puhujasta ja puheenkirjoittajasta. Longinoksen mukaan Demosthenes "täydellisti äärimmilleen ylevän puheen sävyn, elävät intohimot, runsauden, valmiuden ja nopeuden". Cicero kehui häntä "täydelliseksi puhujaksi", jolta ei puuttunut mitään, ja Quintilianus ylisti häntä "lex orandi" ("puhetaidon standardiksi") ja että "inter omnes unus excellat" ("hän seisoo yksin kaikkien puhujien joukossa").

Merkitys nykylle

Demostheneksen puheita opiskellaan edelleen retoriikan ja klassisten tutkimusten kursseilla. Hänen käytännönläheinen, kansalaiskasvatukseen tähtäävä puhetapansa sekä taito yhdistää järkevä argumentti ja emotionaalinen veto ovat tehneet hänestä esikuvan monille myöhemmille puhujille ja kirjoittajille. Hänen elämänsä ja työnsä tarjoavat myös tärkeän lähteen antiikin kreikkalaisen politiikan, lakikulttuurin ja kaupunkiyhteisön käsitysten ymmärtämiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka oli Demosthenes?

K: Miten Demosthenes oppi retoriikkaa?

Kysymys: Milloin hän piti ensimmäiset oikeuspuheensa?

K: Minkä työn hän otti vastaan 21-vuotiaana?

K: Miksi hän kiinnostui politiikasta?

K: Mitkä olivat hänen tavoitteensa poliitikkona?

Kysymys: Miten muut historian suurmiehet tunnustivat Demostheneksen?

Hae kirjaimella