Makedonia: antiikin Kreikan kuningaskunta, Aleksanteri Suuri ja dynastiat
Makedonia (kreikaksi Μακεδονία) eli Makedonia oli antiikin Kreikan kuningaskunta arkaaisessa ja klassisessa Kreikassa ja myöhemmin hellenistisen Kreikan voimakkain valtio. Valtakunta perustettiin ja sitä hallitsi aluksi Argeadin kuninkaallinen dynastia, jota seurasivat Antipatridien ja Antigonidien dynastiat. Muinaisten makedonialaisten kotiseutu, varhaisin valtakunta, keskittyi Kreikan niemimaan koillisosaan; se rajoittui lännessä Epiroon, pohjoisessa Paeoniaan, idässä Traakiaan ja etelässä Thessaliaan.
Maantiede ja talous
Makedonian maantiede oli monimuotoinen: rannikkoalueita, laaksoja ja vuoristoja, jotka tarjosivat sekä pelto- että laidunmaata. Tärkeimpiä asutuskeskuksia olivat varhain Aigai (nyk. Vergina) ja myöhemmin Pella, joka toimi hallinnon ja kulttuurin keskuksena. Talous perustui pääasiassa maatalouteen (vehnä, viini, oliivit), karjatalouteen ja hevosten kasvattamiseen. Myös kaivostoiminta (esim. kullalla ja hopealla rikkaat alueet Pohjois-Kreikassa) ja puutavara olivat tärkeitä resursseja, samoin kauppa Välimerellä.
Yhteiskunta ja kulttuuri
Makedonialainen yhteiskunta oli monikerroksinen: kuningas ja hänen hoviensa ydinperhe, aatelisto sekä vapaat talonpojat ja sotamiehet. Vaikka makedonialaiset puhuttelivat heitä usein erilliseksi ryhmäksi, monet piirteet – kuten kieli ja jumalanpalvelus – olivat läheisiä muulle kreikkalaiselle maailmalle, ja Makedonia osallistui Panhellenisiin instituutioihin ja kilpailuihin. Kulttuurivaikutuksia etelän kaupunkivaltioista yhdistettiin paikalliseen aristokraattiseen elämäntapaan.
Valta ja armeija: Filippos II ja sotilaallinen nousu
Merkittävä käännekohta makedonialaisten historiassa oli kuningas Filippos II:n (hallitsi 359–336 eaa.) aika. Hän uudisti armeijan, kehitti pitkät sarissat käyttävän makedonialaisen falangin ja vahvisti ratsuväkeä sekä taktiikoita. Filippos liitti Makedonian valtaansa ja teki siitä Kreikan sotilaallisesti ja poliittisesti johtavan valtion, osittain sopimusten ja politiikan, osittain sotavoiman avulla. Hänen saavutuksensa loivat pohjan seuraajansa valloituksille.
Aleksanteri Suuri ja valtakunnan laajentuminen
Aleksanteri Suuri (356–323 eaa.), Filippos II:n poika, käytti isänsä aikaansaannoksia ja johti 330–323 eaa. suuren valloittajaretken, jonka aikana hän kukisti Persian valtakunnan ja eteni aina Intian reunamille saakka. Aleksanterin nopea nousu muutti Makedonian hetkeksi Lähi-idän mahtavimmaksi valtakunnaksi ja levitti kreikkalaista kulttuuria laajalle (hellenistinen aikakausi). Kun hän kuoli nuorena vuonna 323 eaa., valtakunnan yhtenäisyys hajosi nopeasti sisäisten valtataistelujen ja sotilasjohtajien (diadokhos) väliseksi kamppailuksi.
Hellenistinen aika ja dynastiat
Aleksanterin kuoleman jälkeen suurvalta hajosi useisiin kuningaskuntiin. Makedoniassa valtaa pitivät vuorotellen eri dynastiat: aluksi yhden kauden hallitsijoina toimineet Antipatridien jälkeläiset ja lopulta Antigonidien dynastia, joka piti Makedoniaa omana kuningaskuntanaan useiden vuosisatojen ajan. Antigonidien aikakaudella Makedonia jatkoi kreikkalaisen kulttuurin ja politiikan harjoittamista omana alueellisen valtakuntanaan, mutta se oli samalla sidoksissa laajempiin hellenistisiin valtataisteluihin.
Rooman valloitus ja jälkivaikutukset
Vuosisatojen kuluessa Rooman tasavaltalaiset laajensivat vaikutusvaltaansa Kreikkaan ja Makedoniaan. Tärkeä käännekohta oli makedonialais-roomalaiset sodat; merkittävä taistelu oli Pydnan taistelu vuonna 168 eaa., jossa roomalaiset voittivat Antigonidien joukot. Lopulta Rooman valtakunta valloitti Makedonian ja teki siitä provinssin, jolloin antiikin Makedonian poliittinen itsenäisyys päättyi. Silti makedonialaisen ja hellenistisen kulttuurin vaikutus säilyi Välimeren alueella vielä pitkään.
Perintö
Makedonian merkitys antiikin historiassa perustuu sekä sen rooliin Kreikan poliittisessa kentässä että erityisesti Aleksanteri Suuren valloituksiin, jotka levittivät kreikkalaista kulttuuria ja loivat uuden, hellenistisen maailmanlaajuisen kentän. Makedonialainen sotataito, hallintotapa ja dynastiset suhteet muokkasivat pitkään Välimeren ja Lähi-idän historiaa.


Aleksanteri Suuren valtakunnan kartta
Kings
Argead-dynastia
- Karanus 808-778 eKr.
- Koinos
- Tyrimmas
- Perdiccas I 700-678 eaa.
- Argaeus I 678-640 eaa.
- Filip I 640-602 eKr.
- Aeropus I 602-576 eaa.
- Alcetas I 576-547 eaa.
- Amyntas I 547-498 eaa.
- Aleksanteri I 498-454 eKr.
- Perdiccas II 454-413 eKr.
- Arkelaus 413-399 eaa.
- Craterus 399 eKr.
- Orestes 399-396 eKr.
- Arkelaus II 396-393 eKr.
- Amyntos II 393 eKr.
- Pausanias 393 eKr.
- Amyntas III 393 eaa.
- Argaeus II 393-392 eaa.
- Amyntas III (restauroitu) 392-370 eaa.
- Aleksanteri II 370-368 eKr.
- Ptolemaios I 368-365 eaa.
- Perdiccas III 365-359 eaa.
- Amyntas IV 359-356 eaa.
- Filip II 359-336 eaa.
- Aleksanteri III (Suuri) 336-323 eKr.
- Antipater, Makedonian regentti 334-319 eaa.
- Filip III Arrhidaeus 323-317 eKr.
- Aleksanteri IV 323-310 eaa.
- Perdiccas, Makedonian regentti 323-321 eaa.
- Antipater, Makedonian regentti 321-319 eaa.
- Polyperkon, Makedonian regentti 319-317 eaa.
- Kassander, Makedonian regentti 317-306 eaa.
Antipatridien dynastia
- Kassander 306-297 eKr.
- Filip IV 297-296 eKr.
- Aleksanteri V 296-294 eKr.
- Antipater II 296-294 eaa.
Antigonidien dynastia
- Demetrius I Poliorcetes 294-288 eKr.
- Lysimakhos (jaettu Epiruksen Pyrrhoksen kanssa) 288-281 eaa.
- Pyrrhos Epiruksen (jaettu Lysimakhoksen kanssa) 288-285 eaa.
- Ptolemaios II Ceraunus 281-279 eaa.
- Meleager 279 eKr.
- Antipater II Etesias 279 eKr.
- Sosthenes (armeijan komentaja) 279-277 eaa.
- Antigonos II Gonatas 277-274 eaa.
- Pyrrhos Epiruksen (palautettu) 274-272 eaa.
- Antigonos II Gonatas (palautettu) 272-239 eaa.
- Demetrius II Aetolicus 239-229 eaa.
- Antigonos III Doson 229-221 eaa.
- Filip V 221-179 eaa.
- Perseus 179-168 eKr.
Kirjat
- Eugene N. Borza: Ennen Aleksanteria: varhaisen Makedonian rakentaminen. Claremont, CA: Regina Books, 1999. Pp. 89. ISBN 0941690970 (pb).
- Konrad H. Kinzlin (Trentin yliopisto) arvostelu arkistoitu 2006-02-18 Wayback Machine -tilanteeseen.
- Robin Lane Fox, Alexander the Great, Penguin Books, 1973, ISBN 0-14-008878-4 (pb).
- Nicholas G. L. Hammond, The Macedonian State, Oxford University Press, 1989, ISBN 0-19-814883-6. S. 12-13.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä sijaitsi muinainen Makedonian kuningaskunta?
V: Muinainen Makedonian kuningaskunta sijaitsi Kreikan niemimaan koillisosassa, ja se rajoittui lännessä Epiroon, pohjoisessa Paeoniaan, idässä Traakiaan ja etelässä Thessaliaan.
Kysymys: Mitä kieltä muinaisen Makedonian ihmiset puhuivat?
V: Muinaisen Makedonian ihmiset puhuivat kreikkaa.
K: Kuka perusti muinaisen Makedonian ja hallitsi sitä aluksi?
V: Argeadin kuninkaallinen dynastia perusti muinaisen Makedonian ja hallitsi sitä aluksi.
K: Kuka seurasi Argead-dynastiaa muinaisen Makedonian hallitsijoina?
V: Antipatridien ja Antigonidien dynastiat seurasivat Argeadien dynastiaa muinaisen Makedonian hallitsijoina.
K: Kuinka kauan Aleksanterin valtakausi kesti ja teki siitä yhden Lähi-idän mahtavimmista valtakunnista?
V: Aleksanterin hallituskausi teki siitä muutaman vuoden ajan yhden Lähi-idän voimakkaimmista kuningaskunnista.
K: Mitä tapahtui Aleksanterin kuoleman jälkeen?
V: Aleksanterin kuoltua hänen valtakuntansa hajosi, ja Antigonidien dynastia hallitsi Makedoniaa pienenä valtakuntana.
K: Kuka lopulta valloitti Makedonian vuosisatoja myöhemmin?
V: Rooman valtakunta valloitti Makedonian lopulta vuosisatoja myöhemmin.