Edmund Stoiber
Edmund Rüdiger Stoiber, saksankielinen ääntäminen: ˈɛtmʊnt ˈʃtɔʏbɐ, (s. 28. syyskuuta 1941) on saksalainen poliitikko. Hän oli aiemmin Baijerin osavaltion ministeri-puheenjohtaja ja Kristillis-sosiaalisen unionin (CSU) puolueen johtaja. Hän ilmoitti 18. tammikuuta 2007, ettei halua enää 30. syyskuuta ministeripresidentiksi ja puoluejohtajaksi sen jälkeen, kun hänen oma puolueensa oli arvostellut häntä viikkojen ajan.
Varhainen elämä
Edmund Stoiber syntyi Oberaudorfissa Rosenheimin piirikunnassa Baijerissa. Ennen kuin hänestä tuli Baijerin parlamentin jäsen vuonna 1974, hän oli asianajaja ja työskenteli Regensburgin yliopistossa.
Stoiber on naimisissa Karin Stoiberin kanssa. Heillä on kolme lasta: Konstanze (1971), Veronika (1977) ja Dominik (1980) sekä kolme lastenlasta: Johannes (1999), Benedikt (2001) ja Theresa Marie (2005).
Koulutus ja ammatti
Stoiber opiskeli Rosenheimin Ignaz-Günther-Gymnasiumissa, josta hän sai ylioppilastutkinnon vuonna 1961. Hän palveli armeijassa vuoristojoukkojen jalkaväkidivisioonassa, mutta joutui jättämään sen, koska loukkasi polvensa. Varusmiespalveluksen jälkeen Stoiber opiskeli Münchenissä valtiotieteitä ja myöhemmin oikeustiedettä. Vuonna 1967 hän suoritti valtion lakitutkinnon ja työskenteli sen jälkeen Regensburgin yliopistossa rikosoikeuden ja Itä-Euroopan oikeuden parissa. Hänestä tuli oikeustieteen tohtori, ja vuonna 1971 hän suoritti toisen valtiollisen tutkinnon.
Poliittinen ura
Vuonna 1978 Stoiber valittiin CSU:n pääsihteeriksi, ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1982/83 asti. Vuosina 1982-1986 hän toimi Baijerin valtiosihteerin edustajana ja sen jälkeen valtiosihteerinä vuosina 1982-1988. Vuosina 1988-1993 hän toimi Baijerin sisäministerinä, ja toukokuussa 1993 Baijerin Landtag (parlamentti) valitsi hänet ministeri-puheenjohtajaksi. Tässä ominaisuudessa hän toimi Bundesratin puheenjohtajana vuosina 1995/96. Vuonna 1998 hänestä tuli CSU:n puheenjohtaja.
Ehdolla kansleriksi
Vuonna 2002 Stoiber syrjäytti CDU:n johtajan Angela Merkelin, ja hänestä tehtiin CDU/CSU:n yhteinen liittokansleriehdokas, jonka vastustajana oli Gerhard Schröder (SPD).
Ennen vuoden 2002 vaaleja CSU/CDU oli mielipidemittausten kärjessä, ja Stoiber sanoi, että "...nämä vaalit ovat kuin jalkapallo-ottelu, jossa on toinen puoliaika ja joukkueeni johtaa 2-0". Vaalipäivänä asiat olivat kuitenkin muuttuneet. SPD teki valtavan comebackin ja CDU/CSU sai vähemmän ääniä. Sekä SPD:llä että CDU/CSU:lla oli 38,5 prosenttia äänistä, mutta SPD oli 6 000 äänellä edellä. Parlamentti valitsi Gerhard Schröderin uudelleen liittokansleriksi. Hän liittoutui vihreiden kanssa. Monet ajattelevat, että Stoiberin reaktio Itä-Saksan tulviin juuri ennen vaaleja sai hänen puolueensa menettämään äänet. Lisäksi Schröder teki selväksi, että hän vastusti Yhdysvaltojen johtamaa Irakin sotaa. Hän teki sodasta kampanjansa pääteeman, jota monet pitivät vaalien edeltävinä viikkoina muuttuvana tekijänä.
Politiikan ulkopuolella
Stoiber on suuri jalkapallofani, ja hän kannattaa FC Bayern Müncheniä. Ennen vuoden 2002 vaaleja FC Bayernin manageri Uli Hoeneß sanoi tukevansa Stoiberia ja CSU:ta. Jalkapallolegenda, FC Bayernin puheenjohtaja ja Saksan jalkapalloliiton varapuheenjohtaja Franz Beckenbauer puolestaan osoitti tukensa Stoiberille antamalla hänen liittyä Saksan jalkapallomaajoukkueen seuraan sen paluulennolla Japanista vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen.
