Saksan liittoneuvosto
Saksan liittoneuvosto (Bundesrat) on osa Saksan parlamenttia.
Saksan 16 osavaltion kabinetit nimittävät valtuuskunnat, jotka edustavat niitä Bundesratissa. Ne voivat milloin tahansa erottaa heidät. Tavallisesti osavaltioiden valtuuskuntaa johtaa hallituksen päämies. Valtuuskunta koostuu osavaltion hallituksen jäsenistä.
Saksan osavaltioista (Bundesländer) 13:lla on pääministeri (Minister-Präsident), ja kolme muuta ovat kaupunkiosavaltioita, joilla on pormestari. Nämä pääministerit tai pormestarit toimivat kukin vuoden ajan Bundesratin puheenjohtajana.
Saksalla ei ole varapresidenttiä. Sen sijaan jos Bundespräsident (liittovaltion presidentti) ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, Bundesratin puhemies voi tarvittaessa toimia hänen tilallaan.
Vanha Preussin ylähuoneen rakennus
Rakennus
Vaikka Bundesrat on osa Saksan parlamenttia, se ei kokoonnu samassa rakennuksessa kuin Bundestag. Sen sijaan vanhan Preussin ylähuoneen rakennukseen rakennettiin uudet toimitilat ja moderni kokoushuone.
Jäsenten lukumäärä
Bundesratissa on 58 jäsentä. Se, kuinka monta edustajaa osavaltiolla on, riippuu sen väkiluvusta. Pienimmällä osavaltiolla, Bremenillä, on kolme jäsentä. Nordrhein-Westfalen on väkirikkain (eniten asukkaita) osavaltio. Se lähettää kuusi jäsentä Bundesratiin.
Bundestag päättää useimmista asioista absoluuttisella enemmistöllä (vähintään puolet jäsenmäärästä). Se on 35 ääntä. Joihinkin tärkeisiin päätöksiin tarvitaan kaksi kolmasosaa kaikista mahdollisista äänistä. Se on 46 ääntä.
Kukin maa äänestää lohkona. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Berliini voi äänestää vain neljällä kyllä- tai neljällä ei-äänellä. Sen edustajat eivät voi äänestää eri tavoin. Jos maa päättäisi lähettää Bundesratiin vain yhden henkilön, hänellä olisi silti kaikki maan äänet. Yleensä ministeri-puheenjohtaja antaa kaikki osavaltionsa äänet, vaikka muut jäsenet olisivat paikalla.
Jos osavaltiolla on koalitiohallitus (eli kahden tai useamman poliittisen puolueen hallitus), kaikkien puolueiden on sovittava, miten ne äänestävät Bundesratissa. Vuonna 2002 Brandenburgin osavaltiossa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten maahanmuuttolakia äänestetään. Liittovaltion perustuslakituomioistuin totesi, että lakiehdotus ei ollut laki, koska Brandenburgin ääniä ei voitu laskea mukaan kokonaisäänimäärään. Tämä merkitsi sitä, että lakiehdotus ei saanut enemmistöä Bundesratissa.
Valtiot
Tilanne joulukuussa 2017.
Ministeri-puheenjohtajan puolue on valtion hallituksen suurin puolue ja usein myös valtion parlamentin suurin puolue.
Valtion kaikki äänet on annettava yhtenä kokonaisuutena. Jos koalitiopuolueet eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten äänestetään, Bundesrat voi jättää kyseisen osavaltion äänet huomiotta.
| Liittovaltio | Asukkaita | Ministeri-puheenjohtaja | Puolue | Äänet inBundesrat | Puolue | Puolue | Puolue | Puolue | Puolue |
| 10.63 | Winfried Kretschmann | Vihreät | 6 | CDU | Vihreät | ||||
|
| 12.60 | Horst Seehofer | CSU | 6 | CSU | ||||
| 3.42 | Michael Müller | SPD | 4 | Vihreät | Linke | SPD | |||
| 2.45 | Dietmar Woidke | SPD | 4 | Linke | SPD | ||||
|
| 0.66 | Carsten Sieling | SPD | 3 | Vihreät | SPD | |||
|
| 1.75 | Olaf Scholz | SPD | 3 | Vihreät | SPD | |||
| 6.05 | Volker Bouffier | CDU | 5 | CDU | Vihreät | ||||
|
| 7.79 | Stephan Weil | SPD | 6 | Vihreät | SPD | |||
|
| 1.60 | Manuela Schwesig | SPD | 3 | CDU | SPD | |||
| 17.57 | Armin Laschet | CDU | 6 | CDU | FDP | ||||
| 3.99 | Malu Dreyer | SPD | 4 | FDP | Vihreät | SPD | |||
| 0.99 | Annegret Kramp-Karrenbauer | CDU | 3 | CDU | SPD | ||||
| 4.05 | Michael Kretschmer | CDU | 4 | CDU | SPD | ||||
|
| 2.24 | Reiner Haseloff | CDU | 4 | CDU | Vihreät | SPD | ||
| 2.82 | Daniel Günther | CDU | 4 | CDU | FDP | Vihreät | |||
| 2.16 | Bodo Ramelow | Linke | 4 | Vihreät | Linke | SPD |
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
Saksan liittoneuvoston poliittinen profiili heinäkuussa 2017:
|
| Istuimet |
| CDU-FDP | 6 |
| CDU-FDP-Greens | 4 |
| CDU-Greens | 11 |
| CDU-Greens-SPD | 4 |
| CDU-SPD | 10 |
| CSU | 6 |
| 4 | |
| Vihreät-Linke-SPD | 8 |
| Vihreät-SPD | 12 |
| Linke-SPD | 4 |
| Yhteensä | 69 |
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Saksan Bundesrat?
V: Saksan Bundesrat on osa Saksan parlamenttia.
K: Kuka nimittää valtuuskunnat, jotka edustavat Saksan 16 osavaltiota Bundesratissa?
A: Saksan 16 osavaltion kabinetit nimittävät valtuuskunnat, jotka edustavat niitä Bundesratissa.
Kysymys: Voivatko Saksan osavaltioiden kabinetit poistaa valtuuskuntansa Bundesratista?
V: Kyllä, Saksan osavaltioiden kabinetit voivat milloin tahansa poistaa valtuuskuntansa Bundesratista.
K: Kuka yleensä johtaa osavaltioiden valtuuskuntaa Saksan Bundesratissa?
V: Hallituksen päämies johtaa yleensä osavaltion valtuuskuntaa Saksan liittoneuvostossa.
Kysymys: Kuinka monella Saksan osavaltiolla on pääministeri ja kuinka moni on kaupunkivaltio, jolla on pormestari?
V: Saksan osavaltioista kolmellatoista on pääministeri, ja kolme muuta ovat kaupunkiosavaltioita, joissa on pormestari.
Kysymys: Kuka toimii Saksan liittoneuvoston puheenjohtajana vuoden kerrallaan?
V: Kukin 13 pääministeristä tai pormestarista toimii Saksan liittoneuvoston puheenjohtajana vuoden ajan.
Kysymys: Onko Saksalla varapresidentti, ja mitä tapahtuu, jos liittopresidentti ei pysty hoitamaan tehtäväänsä?
V: Saksassa ei ole varapresidenttiä. Sen sijaan, jos liittopresidentti ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, Bundesratin puheenjohtaja voi tarvittaessa toimia hänen tilallaan.
