Saksan Bundesrat (liittoneuvosto): tehtävät, rakenne ja rooli
Tutustu Saksan Bundesratin tehtäviin, rakenteeseen ja rooliin: miten 16 osavaltiota vaikuttavat lainsäädäntöön, puheenjohtajuus ja valtuuskuntien valta.
Saksan liittoneuvosto (Bundesrat) on osa Saksan parlamenttia ja toimii liittovaltion ja osavaltioiden välisenä elimenä. Bundesrat edustaa 16:ta Saksan osavaltiota (Bundesländer) ja osallistuu lakivalmisteluun, hallinnon ohjaukseen sekä kansallisen ja osavaltioiden yhteistoiminnan järjestämiseen.
Rakenne ja jäsenyys
Jokaisen osavaltion hallitus nimittää valtuuskuntansa Bundesratiin; nämä valtuuskunnat koostuvat osavaltion hallituksen jäsenistä (ministereistä ja usein pääministeristä tai pormestarista). Valtuuskunta voidaan milloin tahansa erottaa tai vaihtaa osavaltion hallituksen päätöksellä. Tämän seurauksena Bundesratin edustajat eivät ole suoraan kansanvaaleilla valittuja liittovaltion edustajia vaan osavaltioiden hallintojen nimittämiä edustajia, jotka toimivat osavaltion siteistä sidottuina (sitova mandaatti).
Äänimäärät ja blokkiäänestys: Osavaltioilla on eri määrä ääniä, jotka määräytyvät väestön koon mukaan: pienimmillä osavaltioilla on 3 ääntä, seuraavalla luokalla 4 ääntä, 5 ääntä kuuluu keskisuurille ja suurimmilla osavaltioilla 6 ääntä. Kaikkiaan Bundesratissa on 69 ääntä. Osavaltion kaikki äänet on annettava yhtenä blokkina; delegaation jäsenet eivät voi äänestää eri tavoin kuin osavaltionsa virallinen kanta.
Toimivalta ja tehtävät
- Lainsäädäntö: Bundesratilla on merkittävä rooli liittovaltion lainsäädännössä. Monet lait edellyttävät Bundesratin hyväksyntää (samanlaisia kuin suostumuslait, saks. Zustimmungsgesetze), erityisesti ne, jotka vaikuttavat osavaltioiden tehtäviin, talouteen tai hallinnollisiin käytäntöihin. Toisissa tapauksissa Bundesratilla on vain oikeus esittää vastalause (suspensiivinen veto, saks. Einspruchsgesetz), jonka Bundestag voi tarvittaessa kumota tietyllä äänten enemmistöllä.
- Välittäjäkomitea: Bundestagin ja Bundesratin välillä on käytössä Vermittlungsausschuss (sovittelukomitea), jossa jäsenet neuvottelevat ristiriitatapauksista ja etsivät kompromisseja, kun Bundesrat on esittänyt vastalauseen tai hylännyt lakiehdotuksen.
- Hallinnon ja toimeenpanon valvonta: Bundesrat osallistuu liittovaltion hallintoon liittyviin päätöksiin ja valvoo osavaltioiden etuja liittovaltion toiminnoissa.
- Eu-asioiden vaikutus: Bundesrat antaa lausuntoja Euroopan unionin lainsäädännöllisistä ehdotuksista ja koordinoi osavaltioiden kantaa EU-asioissa, koska monet EU-säädökset vaikuttavat suoraan osavaltioiden toimivaltaan.
- Korkeiden virkojen nimitykset: Bundesrat osallistuu osaan korkean tason nimityksistä: esimerkiksi osa liittovaltion perustuslakituomioistuimen (Bundesverfassungsgericht) tuomareista valitaan Bundesratin ja Bundestagin toimesta.
Puheenjohtajuus ja edustaminen
Bundesratin puheenjohtajuus kiertää vuosittain osavaltioiden pääministerien ja kaupunkiosavaltioiden pormestarien kesken. Kukin pääministeri tai pormestari toimii vuorollaan vuoden ajan Bundesratin puheenjohtajana (saks. Präsident des Bundesrates). Puheenjohtaja johtaa istuntoja ja edustaa Bundesratia julkisesti. Suomessa käytävän keskustelun yhteydessä on syytä huomata, että Saksalla ei ole varapresidenttiä hallituksen tasolla; mikäli Bundespräsident (liittovaltion presidentti) ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, Bundesratin puhemies voi määräaikaisesti toimia sijaisena.
Toimintatavat ja käytännöt
Bundesrat kokoontuu säännöllisesti istuntoihin Berliinissä; käsiteltävät asiat valmistellaan laajasti komiteoissa, jotka koostuvat osavaltioiden asiantuntijajäsenistä ja peilaavat liittovaltion ministeriöiden aihealueita. Istunnot ovat pääosin julkisia, mutta monet neuvottelut ja sovittelut tapahtuvat komiteoissa ja kahdenvälisissä tapaamisissa.
Bundesrat osana liittovaltiota
Bundesrat ilmentää Saksan liittovaltioluonnetta: se antaa osavaltioille institutionaalisen vaikutuskanavan liittovaltion päätöksentekoon. Sillä pyritään turvaamaan, että liittovaltion lainsäädäntö ottaa huomioon alueelliset näkökohdat ja että osavaltioiden hallinnollinen osaaminen on mukana kansallisten ratkaisujen muotoilussa.
Yhteenveto: Bundesrat ei ole samanlainen kuin edustuksellinen alahuone, vaan se on poliittinen elin, jossa osavaltioiden hallitukset toimeenpanevat yhteisiä linjauksia liittovaltion tasolla. Sen valta vaihtelee lakien luonteen mukaan: joissain asioissa Bundesratilla on absoluuttinen vetooikeus, toisissa vain oikeus esittää vastalause, joka voidaan tarvittaessa kumota.

Vanha Preussin ylähuoneen rakennus
Rakennus
Vaikka Bundesrat on osa Saksan parlamenttia, se ei kokoonnu samassa rakennuksessa kuin Bundestag. Sen sijaan vanhan Preussin ylähuoneen rakennukseen rakennettiin uudet toimitilat ja moderni kokoushuone.
Jäsenten lukumäärä
Bundesratissa on 58 jäsentä. Se, kuinka monta edustajaa osavaltiolla on, riippuu sen väkiluvusta. Pienimmällä osavaltiolla, Bremenillä, on kolme jäsentä. Nordrhein-Westfalen on väkirikkain (eniten asukkaita) osavaltio. Se lähettää kuusi jäsentä Bundesratiin.
Bundestag päättää useimmista asioista absoluuttisella enemmistöllä (vähintään puolet jäsenmäärästä). Se on 35 ääntä. Joihinkin tärkeisiin päätöksiin tarvitaan kaksi kolmasosaa kaikista mahdollisista äänistä. Se on 46 ääntä.
Kukin maa äänestää lohkona. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Berliini voi äänestää vain neljällä kyllä- tai neljällä ei-äänellä. Sen edustajat eivät voi äänestää eri tavoin. Jos maa päättäisi lähettää Bundesratiin vain yhden henkilön, hänellä olisi silti kaikki maan äänet. Yleensä ministeri-puheenjohtaja antaa kaikki osavaltionsa äänet, vaikka muut jäsenet olisivat paikalla.
Jos osavaltiolla on koalitiohallitus (eli kahden tai useamman poliittisen puolueen hallitus), kaikkien puolueiden on sovittava, miten ne äänestävät Bundesratissa. Vuonna 2002 Brandenburgin osavaltiossa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten maahanmuuttolakia äänestetään. Liittovaltion perustuslakituomioistuin totesi, että lakiehdotus ei ollut laki, koska Brandenburgin ääniä ei voitu laskea mukaan kokonaisäänimäärään. Tämä merkitsi sitä, että lakiehdotus ei saanut enemmistöä Bundesratissa.
Valtiot
Tilanne joulukuussa 2017.
Ministeri-puheenjohtajan puolue on valtion hallituksen suurin puolue ja usein myös valtion parlamentin suurin puolue.
Valtion kaikki äänet on annettava yhtenä kokonaisuutena. Jos koalitiopuolueet eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten äänestetään, Bundesrat voi jättää kyseisen osavaltion äänet huomiotta.
| Liittovaltio | Asukkaita | Ministeri-puheenjohtaja | Puolue | Äänet inBundesrat | Puolue | Puolue | Puolue | Puolue | Puolue |
| 10.63 | Winfried Kretschmann | Vihreät | 6 | CDU | Vihreät | ||||
|
| 12.60 | Horst Seehofer | CSU | 6 | CSU | ||||
| 3.42 | Michael Müller | SPD | 4 | Vihreät | Linke | SPD | |||
| 2.45 | Dietmar Woidke | SPD | 4 | Linke | SPD | ||||
|
| 0.66 | Carsten Sieling | SPD | 3 | Vihreät | SPD | |||
|
| 1.75 | Olaf Scholz | SPD | 3 | Vihreät | SPD | |||
| 6.05 | Volker Bouffier | CDU | 5 | CDU | Vihreät | ||||
|
| 7.79 | Stephan Weil | SPD | 6 | Vihreät | SPD | |||
|
| 1.60 | Manuela Schwesig | SPD | 3 | CDU | SPD | |||
| 17.57 | Armin Laschet | CDU | 6 | CDU | FDP | ||||
| 3.99 | Malu Dreyer | SPD | 4 | FDP | Vihreät | SPD | |||
| 0.99 | Annegret Kramp-Karrenbauer | CDU | 3 | CDU | SPD | ||||
| 4.05 | Michael Kretschmer | CDU | 4 | CDU | SPD | ||||
|
| 2.24 | Reiner Haseloff | CDU | 4 | CDU | Vihreät | SPD | ||
| 2.82 | Daniel Günther | CDU | 4 | CDU | FDP | Vihreät | |||
| 2.16 | Bodo Ramelow | Linke | 4 | Vihreät | Linke | SPD |
Saksan liittoneuvoston poliittinen profiili heinäkuussa 2017:
|
| Istuimet |
| CDU-FDP | 6 |
| CDU-FDP-Greens | 4 |
| CDU-Greens | 11 |
| CDU-Greens-SPD | 4 |
| CDU-SPD | 10 |
| CSU | 6 |
| 4 | |
| Vihreät-Linke-SPD | 8 |
| Vihreät-SPD | 12 |
| Linke-SPD | 4 |
| Yhteensä | 69 |
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Saksan Bundesrat?
V: Saksan Bundesrat on osa Saksan parlamenttia.
K: Kuka nimittää valtuuskunnat, jotka edustavat Saksan 16 osavaltiota Bundesratissa?
A: Saksan 16 osavaltion kabinetit nimittävät valtuuskunnat, jotka edustavat niitä Bundesratissa.
Kysymys: Voivatko Saksan osavaltioiden kabinetit poistaa valtuuskuntansa Bundesratista?
V: Kyllä, Saksan osavaltioiden kabinetit voivat milloin tahansa poistaa valtuuskuntansa Bundesratista.
K: Kuka yleensä johtaa osavaltioiden valtuuskuntaa Saksan Bundesratissa?
V: Hallituksen päämies johtaa yleensä osavaltion valtuuskuntaa Saksan liittoneuvostossa.
Kysymys: Kuinka monella Saksan osavaltiolla on pääministeri ja kuinka moni on kaupunkivaltio, jolla on pormestari?
V: Saksan osavaltioista kolmellatoista on pääministeri, ja kolme muuta ovat kaupunkiosavaltioita, joissa on pormestari.
Kysymys: Kuka toimii Saksan liittoneuvoston puheenjohtajana vuoden kerrallaan?
V: Kukin 13 pääministeristä tai pormestarista toimii Saksan liittoneuvoston puheenjohtajana vuoden ajan.
Kysymys: Onko Saksalla varapresidentti, ja mitä tapahtuu, jos liittopresidentti ei pysty hoitamaan tehtäväänsä?
V: Saksassa ei ole varapresidenttiä. Sen sijaan, jos liittopresidentti ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, Bundesratin puheenjohtaja voi tarvittaessa toimia hänen tilallaan.
Etsiä