Keisarinna Suiko (554–628) — Japanin 33. keisari ja varhainen naishallitsija

Keisarinna Suiko (推古天皇, Suiko-tennō) (554–628) oli Japanin 33. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 593 ja päättyi vuonna 628. Historioitsijat pitävät keisarinna Suikon elämää koskevia yksityiskohtia mahdollisesti legendaarisina, mutta todennäköisinä. Myöhemmät sukupolvet loivat hänelle postuumisti nimen Suiko-tennō.

Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana.

Japanin historiassa Suiko oli ensimmäinen kahdeksasta naisesta, josta tuli keisarinna. Seitsemän muuta olivat: (a) Kōgyoku/Saimei, (b) Jitō, (c) Gemmei, (d) Genshō, (e) Kōken/Shōtoku, (f) Meishō ja (g) Go-Sakuramachi.

Elämä ja tausta

Suikon varhainen elämä kuuluu Asukan ajan (Asuka-kausi) käännekohtiin, jolloin Japanissa muotoutui keskusvallan organisaatio ja uskonnollinen kenttä oli muuttumassa buddhalaisten vaikutteiden myötä. Suiko nousi valtaan 593, kun edeltäjäksi mainittu valtaistuimenvaihdos ja poliittinen tilanne antoivat mahdollisuuden naispuoliselle hallitsijalle. Historialliset lähteet antavat rajoitetusti yksityiskohtia hänen sukujuuristaan ja henkilökohtaisesta elämästään; siksi osa tiedoista on tutkijoiden mielestä osin myyttisiä mutta todennäköisiä.

Hallituskausi ja poliittinen merkitys

• Valtiollinen ohjaus: Suikon valtakaudella keskushallinnon asema alkoi vahvistua. Käytännössä monia hallinnon käytännön toimenpiteitä ja poliittisia linjauksia toteuttivat vaikutusvaltaiset miehet, erityisesti Soga-suvun johtohahmot.
• Prince Shōtoku (Shōtoku Taishi): Suikon valtakaudella Prince Shōtoku nousi keskeiseksi neuvonantajaksi ja regentiksi. Hänen vaikutuksensa näkyy uskonnollisissa ja hallinnollisissa uudistuksissa, ja hänelle liitetään muun muassa kuuluisa 17 artiklan perustusluonnos (vuodelta 604), joka painotti valtion yhtenäisyyttä ja moraalista hallintoa.
• Buddhalaisuuden ja kulttuurivaihdon edistäminen: Suikon aikana buddhalaisuus sai vankempaa jalansijaa hovissa, ja uskonnollinen kulttuuri vaikutti taiteeseen, rakennustaiteeseen ja kirjallisuuteen. Hallitus tuki temppeleiden rakentamista ja buddhalaisuuden julkista asemointia.
• Kansainväliset yhteydet: Suikon kaudella Japani solmi aktiivisempia yhteyksiä Kiinan Sui-dynastian kanssa. Vuonna 607 lähetettiin historiallisesti merkittävä diplomaattinen lähete Suihin, jonka tehtävänä oli käynnistää virallisia suhteita ja kulttuurivaihtoa. Tällaiset yhteydet edistivät Kiinan vallintatekniikoiden, hallintomallien ja uskomusten leviämistä Japaniin.

Hallinnon luonne

Vaikka Suiko oli muodollinen valtionpäämies, hänen valtakautensa aikana poliittista valtaa käyttivät usein vaikutusvaltaiset aatelissuvut ja neuvonantajat. Tämä oli tyypillistä Asuka-kauden siirtymävaiheessa, jolloin perinteiset heimorakenteet ja uudet keskusvallan instituutiot olivat vielä tasapainotteluvaiheessa. Soga-suku oli merkittävässä roolissa tukemassa Suikon hallintoa ja edistämässä buddhalaisuuden asemaa hovissa.

Perintö

Keisarinna Suikon pitkää valtakautta (yli kolme vuosikymmentä) pidetään tärkeänä lähtiökohtana Japanin varhaiselle valtiorakenteelle. Hänen hallintokaudellaan syntyneet poliittiset ja uskonnolliset muutokset vaikuttivat merkittävästi seuraaviin sukupolviin ja auttoivat muovaamaan japanilaista hallintoa, kulttuuria ja kansainvälistä asemaa. Suikon ja hänen lähipiirinsä teot — erityisesti buddhalaisten instituutioiden tukeminen ja yhteyksien rakentaminen Kiinaan — ovat olleet keskeisiä Asuka-kauden kehityksessä.

Kuten monien varhaisten japanilaisten hallitsijoiden kohdalla, Suikon tarkka henkilökohtainen historia ja toimien yksityiskohdat ovat osin epävarmoja; myöhemmät aikakaudet kuitenkin kunnioittivat häntä ja hyväksyivät hänen nimenään käytetyn muiston, mikä näkyy myös hänen postuumeissa nimityksissään.

Suikon elämän tapahtumat

Kun Suikosta tuli keisarinna, hän lopetti valtataistelun valtaistuimesta hänen veljiensä keisareiden kuoleman jälkeen.

• 593 : Keisari Sushun kuoli keisari Sushunin toisena hallitusvuotena. Seuraava hallitsija oli hänen sisarpuolensa, josta tuli keisarinna Suiko. Tämä perimys vahvistettiin seremonioissa.

Prinssi Shōtoku oli Sukon hovin tärkein mies.

Vuonna 599 maanjäristys tuhosi rakennuksia Yamaton maakunnassa, joka tunnetaan nykyään Naran prefektuurina.

Tämän keisarinnan hallituskaudelle oli tunnusomaista suhteiden avaaminen Suin hovin kanssa vuonna 600.

Seksegenaarisen kalenterin (Jikkan Jūnishi) käyttöönotto Japanissa perustuu keisarinna Suikolle vuonna 604.

• 604: Suikon 12. hallitusvuonna (Suikon kausi) Japani järjesti varhaisimman keisarillisen kalenterinsa.

Suiko hallitsi 35 vuotta. Hän luopui vallasta vuonna 628.

Hänen kuolemansa jälkeen

Suiko kuoli vuonna 628. Tämän keisarinnan virallinen nimi (hänen kuolemansa jälkeinen nimensä) vakiinnutettiin vasta kuoleman jälkeen. Hänen valtakunnan nimensä tarkoittaa "järkeillä antiikista".

Suikon haudan todellinen sijaintipaikka on tiedossa. Tätä keisarinnaa kunnioitetaan perinteisesti Osakassa sijaitsevassa shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi).

Keisarillinen kotitalousvirasto nimeää tämän paikan Suikon mausoleumiksi. Sen virallinen nimi on Shinaga no Yamada no misasagi.

Shinto-pyhäkkö ja mausoleumi keisarinna Suikon kunniaksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Japanin 33. keisari?

Kysymys: Milloin hänen valtakautensa alkoi ja päättyi?

K: Kuinka monta naista on ollut Japanin keisarinna?

K: Mitkä olivat seitsemän muun naiskeisarinnan nimet?

K: Milloin vahvistettiin, että varhaisimpien keisarien perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys olivat perinteisiä?

K: Mikä on keisarinna Suikon postuumi nimi?

Hae kirjaimella