Japanin keisarinnat: naiskeisarit (josei tennō) ja keisarinnan rooli (kōgō)
Tutustu Japanin keisarinnaihin: naiskeisarit (josei tennō), keisarinnan (kōgō) historia, vallan ja arjen rooli sekä nykyinen keisarinna Masako.
Japanin keisarinna voi tarkoittaa kahta eri asiaa: joko keisarillista naishallitsijaa, eli keisarillista naishallitsijaa (女性天皇, josei tennō), tai keisarin puolisona toimivaa keisarinnaa (皇后, kōgō), joka on hovin virallinen emäntä ja seremoniallinen kumppani.
Naiskeisarit (josei tennō)
Japanin historiassa on ollut useita naiskeisareita, jotka ovat hallinneet omissa nimissään. Naiskeisarit ovat perinteisesti nousseet valtaan erilaisissa poliittisissa ja dynastisissa olosuhteissa, usein kun miehisiä perillisiä ei ole ollut tai kun naiskeisarinta on toiminut väliaikaisena hallitsijana suvun perinnön turvaamiseksi.
- Tunnetuimpia historiallisia naiskeisareita ovat esimerkiksi Suiko, Kōgyoku (jonka toinen valtaistuinjakso tunnetaan nimellä Saimei), Jitō, Gemmei, Genshō, Kōken (tunnetaan myös nimellä Shōtoku), Meishō ja Go‑Sakuramachi.
Naiskeisarit ovat ajoittain käyttäneet valtaansa itsenäisesti, mutta usein heidän hallintokautensa ajoitettiin myös tilanteisiin, joissa dynastinen jatkuvuus oli tärkeä varmistaa. Myöhäismodernissa järjestelmässä naisten mahdollisuus nousta valtaistuimelle on kuitenkin rajoitettu.
Keisarinnan rooli (kōgō)
Keisarinna (皇后, kōgō) on keisarin virallinen puoliso ja hovin ensimmäinen nainen. Nykyisessä järjestelmässä keisarinnan tehtävät ovat pääosin seremoniallisia ja edustusluonteisia. Tyypillisiä rooleja ovat:
- viralliset edustustehtävät kotimaassa ja ulkomailla,
- uskonnolliset ja rituaaliset velvollisuudet Shintō-perinteen mukaisesti,
- kulttuurinen ja hyväntekeväisyystyö sekä suojelijan rooli eri järjestöissä,
- tukea ja neuvoa antava rooli keisarille henkilökohtaisissa ja perheasioissa.
Perustuslain jälkeen (1947) keisarillinen perhe menetti käytännössä poliittisen vallan, ja keisarinnat toimivat pääasiassa symbolisissa ja kulttuurisissa tehtävissä. Historiassa jotkut keisarinnat ovat kuitenkin vaikuttaneet myös poliittisesti tai toimineet valtaapitävien tukipylväinä.
Lainsäädäntö ja perintöjärjestys
Nykyinen perintöjärjestys perustuu Japanin keisarillista perhettä säätelevään lakiin, Imperial Household Law (皇室典範, Kōshitsu Tenpan) vuodelta 1947. Tämä laki rajoittaa valtaistuimen perimisen miehiin, jotka ovat suoraan mieslinjassa keisariin (miespuoliset verilinjan perilliset). Tämän vuoksi nykykäytännössä naiset eivät voi periä keisaruutta, vaikka historiassa naiskeisareita on ollut.
Viime vuosikymmeninä on käyty keskustelua perintöjärjestelmän muuttamisesta, erityisesti 2000‑luvun alussa, kun keisariemisessa perheessä oli vähän miesperillisiä. Keskustelu rauhoittui osittain sen jälkeen, kun keisarilliseen perheeseen syntyi miesperillinen jälkeläinen (esim. prinssi Hisahito vuonna 2006). Aihe on kuitenkin yhä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti ajankohtainen, ja keskustelu voi jatkua tulevaisuudessa.
Nykyinen keisarinna
Naruhiton vaimo on keisarinna Masako. Hänestä tuli Japanin nykyinen keisarinna, kun hänen miehensä otti vastaan keisarin tehtävän.
Keisarinna Masako on koulutukseltaan entinen diplomaatti ja hänet tunnetaan kansainvälisestä taustastaan sekä pyrkimyksistään modernisoida ja uudistaa keisarillisen perheen julkista kuvaa. Hänen asemansa ja toimintakenttänsä ovat ennen kaikkea seremoniallisia sekä kulttuuriin ja hyväntekeväisyyteen liittyviä.
Lisäksi hovissa on useita muita arvonimiä, kuten keisarinnan äidille tai leskelle annettava titteli kōtaigō (皇太后, empress dowager), joiden tarkka asema ja nimi vaihtelevat historian eri vaiheissa. Kokonaisuutena keisarinnan asema on tärkeä osa Japanin seremoniallista ja kulttuurista perintöä, vaikka sen poliittinen vaikutusvalta on nykyaikana rajoitettu.
Hallitsevat keisarinnat
Naispuolisia hallitsijoita oli kahdeksan. Toisin sanoen naispuolisia keisareita oli kuusi, joista kaksi hallitsi kahdesti.
- Keisarinna Jingū r. 206-269 -legendaarinen/myyttinen; poistettu keisarien luettelosta 1800-luvulla.[]
- Keisarinna Suiko (554-628), r. 593-628 - ensimmäinen hallitseva keisarinna.
- Keisarinna Kōgyoku (594-661), r. 642-645 - entinen prinsessa Takara (Jomein keisarinna-kummi).
- Keisarinna Saimei (594-661), r. 655-661 (sama henkilö kuin keisarinna Kōgyoku).
- Keisarinna Jitō (645-702), r. 690-697.
- Keisarinna Gemmei (661-721), r. 707-715.
- Keisarinna Genshō (680-748), r. 715-724 - entinen prinsessa Hidaka.
- Keisarinna Kōken (718-770), r. 749-758.
- Keisarinna Shōtoku (718-770), r. 764-770 (sama henkilö kuin keisarinna Kōken).
- Keisarinna Meishō (1624-1696), r. 1629-1643.
- Keisarinna Go-Sakuramachi (1740-1813), r. 1762-1771 - viimeisin hallitseva keisarinna.
Keisarinna puoliso
Japanilaisen keisarin vaimoa kutsutaan englanniksi keisarinnaksi, mutta japaniksi hänen tittelinsä on hieman erilainen.
Kōgō on ei-hallitsevan keisarinnan puolison titteli. Titteli, joka on edelleen käytössä, myönnetään yleensä keisarin vaimolle, joka on synnyttänyt kruununperillisen. Titteli myönnettiin ensimmäisen kerran postuumisti vuonna 806 keisari Heizein edesmenneelle äidille.
Chūgū oli termi, joka kehittyi Heian-kaudella, ja se alettiin ymmärtää keisarinnan arvonimeksi. Jonkin aikaa chūgū korvasi kōgōn, ja sitten tittelit tulivat vaihdettaviksi keskenään.
Kōgojen määrä vaihteli, mutta kerrallaan oli vain yksi Chūgū.
Titteli kōtaigō annettiin entisen keisarin vaimolle, ja titteliä tai-kōtaigō käytti leskikeisarinna.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Japanin keisarillinen talo
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Japanin keisarinna?
V: Japanin keisarinna on Japanin keisarillinen naishallitsija.
K: Mitä termi Japanin keisarinna tarkoittaa?
V: Termi Japanin keisarinna tarkoittaa naispuolista keisarillista hallitsijaa (女性天皇, josei tennō) tai keisarin puolisoa eli keisarinnankumppania (皇后, kōgō).
Kysymys: Kuka on Japanin nykyinen keisarinna?
V: Keisarinna Masako on Japanin nykyinen keisarinna.
K: Miten keisarinna Masakosta tuli Japanin keisarinna?
V: Keisarinna Masakosta tuli Japanin nykyinen keisarinna, kun hänen miehensä hyväksyi keisarin tehtävän.
K: Mikä on Japanin keisarinnan rooli?
V: Japanin keisarinnalla on sama rooli kuin keisarilla, johon kuuluu julkisten tehtävien hoitaminen ja symbolinen rooli.
K: Mitä eroa on Japanin keisarinnan ja keisarinnan puolison välillä?
V: Japanin keisarinna viittaa keisarilliseen naispuoliseen hallitsijaan, kun taas keisarinnankummi viittaa keisarin vaimoon.
K: Mikä on japanilainen termi Japanin keisarinnalle?
V: Japanin keisarinna on japaniksi josei tennō.
Etsiä