Keisarinna Jitō
Keisarinna Jitō (持統天皇, Jitō-tennō, 645 - 22. joulukuuta 702) oli Japanin 41. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan.
Jitōn valtakausi alkoi vuonna 686 ja päättyi vuonna 697. Historioitsijat pitävät keisarinna Jitōn elämää koskevia yksityiskohtia mahdollisesti legendaarisina, mutta todennäköisinä. Myöhemmät sukupolvet loivat hänelle nimen Jitō-tennō postuumisti.
Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana.
Japanin historiassa Jitō oli kolmas kahdeksasta naisesta, joista tuli keisarinna. Kaksi naispuolista hallitsijaa ennen Jitōa olivat a) Suiko ja b) Kōgyoku/Saimei. Jitōn jälkeiset viisi naismonarkkia olivat c) Gemmei, d) Genshō, e) Kōken/Shōtoku, f) Meishō ja g) Go-Sakuramachi.
Perinteinen kertomus
Ennen kuin hänestä tuli hallitsija, tämän prinsessan henkilökohtainen nimi (imina) oli Unonosarara tai Unonosasara (鸕野讚良), tai vaihtoehtoisesti Uno.
Prinsessa Uno oli keisari Tenjin tytär, ja hän oli Tenjin veljen, keisari Temmun, vaimo.
Jitōn elämän tapahtumat
Tänä aikana hovi ja hallitus keskittyivät Fujiwaran palatsiin Yamatossa.
- 686 Shuchō 1 (朱鳥一年): Temmu kuoli keisari Temmun 15. hallitusvuonna. Perintöoikeuden (senso) sai käytännössä hänen vaimonsa. Prinsessa Uno halusi varmistaa, että hänen pojastaan, prinssi Kusakabesta, tulisi seuraava hallitsija.
- 690 Jitō 4 (持統四年): Prinssi Kusabake kuoli sen kauden neljäntenä vuonna, jolloin prinsessa Uno toimi hallitsijana.
- 691 Jitō 5 (持統五年): Prinsessa Uno vahvistettiin virallisesti hallitsijaksi (sokui), ja hänet tunnettiin nimellä keisarinna Jitō. Tämä vahvistettiin seremonioissa.
- 691 Jitō 5 (持統五年): Jitōn pojanpoika, nimitettiin Jitōn seuraajaksi, ja hänestä tuli keisari Mommu.
- 697 Jitō 11 (持統十一年): Jitōn keisarinna luopui vallasta 11. hallitusvuotenaan. Eläkkeelle jäädessään hän otti hallitsijan arvonimen Daijō-tennō. Tämän jälkeen muut luopuneet keisarit tunnettiin samalla tittelillä.
- 702 (Taihō 2): Daijō-tennō Jitō kuoli.
Hänen kuolemansa jälkeen
Jitōn hautapaikka tunnetaan. Tätä keisarinnaa kunnioitetaan perinteisesti Narassa sijaitsevassa shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi).
Keisarillinen kotitalousvirasto nimeää tämän paikan Jitōn mausoleumiksi. Sen virallinen nimi on Ochi-no-Okanoe no misasagi.
Shinto-pyhäkkö ja mausoleumi keisarinna Jitōn kunniaksi.
Runous
Man'yōshū sisältää waka-runon, jonka sanotaan olevan Jitōn säveltämä.
Keisari Temmun kuoleman jälkeen
Oi, syksyn lehdet
Kamiokan kukkulalta!
Hyvä Herrani ja hallitsijani
Katsoisin sen illalla
Ja pyydä sitä aamulla.
Tuolla kukkulalla kaukaa
Katson, ihmettelen
Jos hän näkee sen tänään,
Tai pyytää sitä huomenna.
Surua tunnen aattona,
Ja sydämen murhe aamuisin -
Karkeakangastakkini hihat -
eivät koskaan ole hetkeäkään kuivia.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Japanin keisari
- Luettelo Japanin keisareista
- Japanin keisarillinen sukupuu
- Japanin keisarinnat
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli keisarinna Jitō?
V: Keisarinna Jitō oli Japanin 41. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan.
K: Milloin keisarinna Jitō hallitsi?
V: Keisarinna Jitōn hallituskausi alkoi vuonna 686 ja päättyi vuonna 697.
K: Mikä on keisarinna Jitōn perinteisesti hyväksytty nimi?
V: Keisarinna Jitōn perinteisesti hyväksytty nimi on Jitō-tennō.
K: Miten historioitsijat suhtautuvat keisarinna Jitōn elämään liittyviin yksityiskohtiin?
V: Historioitsijat pitävät keisarinna Jitōn elämää koskevia yksityiskohtia mahdollisesti legendaarisina, mutta todennäköisinä.
K: Milloin ensimmäisten keisarien nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi"?
V: Varhaisimpien keisareiden nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" keisari Kammun aikana, joka oli Yamato-dynastian 50. hallitsija.
K: Kuinka monta naista oli keisarinna ennen keisarinna Jitōa?
V: Ennen keisarinna Jitōa oli kaksi naiskeisarinna.
K: Keitä olivat keisarinna Jitōn jälkeen tulleet keisarinnat?
V: Keisarinna Jitōn jälkeen tulleet keisarinnat olivat Gemmei, Genshō, Kōken/Shōtoku, Meishō ja Go-Sakuramachi.
