Henry Clay Sr. (12. huhtikuuta 1777 – 29. kesäkuuta 1852) oli yhdysvaltalainen poliitikko Kentuckysta. Hän toimi useilla keskeisillä paikoilla liittovaltion politiikassa: pitkään edustajainhuoneessa (mm. moninkertaisena puhemiehenä), senaatissa ja ulkoministerinä John Quincy Adamsin hallituksessa (1825–1829). Hän pyrki presidentiksi useita kertoja (mm. 1824, 1832 ja 1844), mutta ei koskaan voittanut. Clay kannatti Yhdysvaltojen taistelua brittejä vastaan vuoden 1812 sodassa ja oli aloitteellinen puolustamaan maan etuja kansainvälisesti.
Varhainen ura ja poliittinen nousu
Clay syntyi Virginian maakunnassa ja muutti nuorena Kentuckyyn, missä hänestä tuli vaikutusvaltainen asianajaja, plantaasinomistaja ja paikallinen johtohahmo. Hän nousi nopeasti liittovaltion politiikkaan ja sai mainetta puhujana ja taktisena neuvottelijana.
American System ja talouspoliittiset näkemykset
Clay oli Whig-liikkeen ideologinen johtaja ja American System -ohjelman kannattaja. Hän ajoi suojatulleja tulleja, vahvaa kansallista pankkia ja liittovaltion tukemia sisäisiä parannushankkeita (teiden, kanavien ja infrastruktuurin rahoitus) tavoitteenaan talouskasvun ja kansallisen yhtenäisyyden edistäminen.
Kompromissien tekijä — "The Great Compromiser"
Claystä tuli kuuluisa sovittelusta ja kompromissien rakentamisesta. Hänellä oli keskeinen rooli orjuutta ja alueellisia kiistoja lieventäneissä ratkaisuissa, kuten Missourin kompromississa (1820) ja osaltaan myöhemmin vuoden 1850 kompromississa, jotka pyrkivät estämään etelä–pohjoinen jakautuminen. Häntä onkin kutsuttu englanniksi usein nimellä "The Great Compromiser".
Presidentinvaalit ja puoluepoliittinen toiminta
Clay pyrki Valkoisen talon johtoon useaan otteeseen ja oli merkittävä voima uuden Whig-puolueen muodostumisessa vastavoimana Andrew Jacksonin populismille. Vuoden 1824 vaalien jälkeen hänestä esitettiin syytöksiä niin kutsutusta "corrupt bargain" -järjestelystä, kun John Quincy Adams valittiin presidentiksi ja Clay nimitettiin hänen ulkoministerikseen. Vaikka syytökset jakavat historioitsijoita, tapahtumaketju vaikutti Clayn poliittiseen asemaan pitkään.
Orjuus ja alueelliset jännitteet
Clay oli orjanomistaja, ja hänen suhtautumisensa orjuuteen määräytyi osin hänen pyrkimyksensä mukaan säilyttää unionin yhtenäisyys. Hän teki kompromisseja, joiden tarkoituksena oli välttää välitöntä eriytymistä, mutta nämä ratkaisut eivät lopulta poista syvällisiä erimielisyyksiä orjuudesta.
Perintö ja kuolema
Henry Clay kuoli 29. kesäkuuta 1852. Häntä pidetään yhtenä 1800-luvun vaikutusvaltaisimmista yhdysvaltalaisista lainsäätäjistä ja poliittisena strategina. Hänen perintönsä näkyy erityisesti kongressin vallankäytön vahvistumisessa, Whig-ideologian vaikutuksessa ja siinä, miten kompromisseja käytettiin ostamaan aikaa maan sisäisten konfliktien ratkaisemiseksi. Monet historioitsijat arvioivat hänen roolinsa keskeiseksi Yhdysvaltain poliittisen kehityksen kannalta, vaikka hänen kompromissinsa myös viivyttivät väistämättömiä ristiriitoja.