Ingmar Bergman

Elämäkerta

Ernst Ingmar Bergman syntyi Uppsalassa Ruotsissa tanskalaissyntyiselle luterilaiselle Erik Bergmanille (myöhemmin Ruotsin kuninkaan kappalainen) ja hänen vaimolleen Karinille (o.s. Åkerblom). Hän kasvoi uskonnollisten kuvien ja keskustelujen ympäröimänä. Hänen isänsä oli varsin konservatiivinen seurakuntapappi ja tiukka perheenisä: Ingmar lukittiin pimeisiin komeroihin rikkomuksista, kuten sänkyyn kastumisesta. "Kun isä saarnasi saarnastuolissa ja seurakunta rukoili, lauloi tai kuunteli", Ingmar kirjoittaa elämäkerrassaan Laterna Magica,

"Kiinnitin mielenkiintoni kirkon salaperäiseen maailmaan, joka koostui matalista kaarista, paksuista seinistä, ikuisuuden tuoksusta, värikkäästä auringonvalosta, joka värähteli keskiaikaisten maalausten ja veistettyjen hahmojen oudon kasvillisuuden yläpuolella katoissa ja seinissä. Siellä oli kaikkea, mitä mielikuvitus saattoi toivoa - enkeleitä, pyhimyksiä, lohikäärmeitä, profeettoja, paholaisia, ihmisiä."

Hän suoritti kaksi viiden kuukauden mittaista pakollista asepalvelusta ja opiskeli Tukholman yliopistokorkeakoulussa (myöhemmin Tukholman yliopisto) taidetta ja kirjallisuutta, mutta ei valmistunut. Sen sijaan hän kiinnostui teatterista ja myöhemmin elokuvasta (vaikka hänestä olikin tullut "todellinen elokuvahullu" 1930-luvun alkuun mennessä).

Vaikka Bergman varttui hartaassa luterilaisessa perheessä, hän totesi menettäneensä uskonsa kahdeksanvuotiaana, mutta hän tuli toimeen tämän tosiasian kanssa vasta Talvivaloa tehdessään.

Kuusikymmenluvun alusta lähtien Bergman asui suuren osan elämästään Gotlannin Fårön saarella Ruotsissa, jossa hän teki useita elokuviaan. Bergman muutti joksikin aikaa Müncheniin väitetyn veronkierron vuoksi käymänsä pitkällisen taistelun jälkeen Ruotsin hallituksen kanssa, eikä palannut tekemään enää elokuvaa Ruotsiin ennen vuotta 1982, jolloin hän ohjasi Fanny ja Alexanderin. Bergman sanoi, että tämä olisi hänen viimeinen elokuvansa ja että hän jatkaisi teatterin ohjaamista. Sittemmin hän teki useita elokuvia televisiolle, mutta vetäytyi myöhemmin Fåröön ja totesi vuonna 2004, ettei hän enää koskaan poistuisi saarelta.

Ingmar Bergman kuoli kotonaan Fårössä varhain aamulla 30. heinäkuuta 2007 89-vuotiaana, samana päivänä kuin toinen suuri elokuvaohjaaja Michelangelo Antonioni.

Perhe

Bergman oli naimisissa viisi kertaa:

• 25.3.1943 - 1945, Else Fisher, koreografi ja tanssija (eronnut). Lapset: M:
• Lena Bergman, näyttelijä, s. 1943.
• 22.7.1945 - 1950, Ellen Lundström, koreografi ja elokuvaohjaaja (eronnut). Lapset: M:
• Eva Bergman, elokuvaohjaaja, s. 1945,
• Jan Bergman, elokuvaohjaaja (1946-2000), ja
• kaksoset Mats ja Anna Bergman, molemmat näyttelijöitä ja elokuvaohjaajia ja syntyneet vuonna 1948.
• 1951 - 1959, toimittaja Gun Grutin kanssa (eronnut). Lapset: M:
• Ingmar Bergman Jr, lentokapteeni, syntynyt 1951.
• 1959 - 1969, Käbi Laretei, konserttipianisti (eronnut). Lapset: M:
• Daniel Bergman, elokuvaohjaaja, syntynyt 1962.
• 11.11.1971 - 20.5.1995, Ingrid von Rosenin (tyttönimi Karlebo) kanssa (leski). Lapset: J:
• Maria von Rosen, kirjailija, syntynyt 1959.

Neljä ensimmäistä avioliittoa päättyi avioeroon. Viimeinen päättyi, kun hänen vaimonsa Ingrid kuoli vatsasyöpään 65-vuotiaana vuonna 1995. Avioliittojensa lisäksi Bergmanilla oli romanttisia suhteita näyttelijättärien Harriet Andersson (1952-55), Bibi Andersson (1955-59) ja Liv Ullmann (1965-70) kanssa. Hän oli Liv Ullmannin kanssa kirjailija Linn Ullmannin isä. Bergmanilla oli yhteensä yhdeksän lasta, joista yksi kuoli ennen häntä.

Palkinnot

Oscar-palkinnot

Vuonna 1971 Bergman sai Irving G. Thalbergin muistopalkinnon Oscar-gaalassa. Kolme hänen elokuvaansa voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Seuraavassa on luettelo hänen ehdokkuuksistaan ja palkinnoistaan:

• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Neitsyt kevät (Jungfrukällan) (1960)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Through a Glass Darkly (Såsom i en spegel) (1961)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) (1983)
• Ehdolla: Villien mansikoiden (Smultronstället) paras alkuperäiskäsikirjoitus (1957)
• Ehdolla: Through a Glass Darkly (1961): Paras alkuperäiskäsikirjoitus (1961)
• Ehdolla: Viskningar och rop (1974) (paras alkuperäinen käsikirjoitus)
• Ehdolla: Viskningar och rop (1974) (Paras elokuva)
• Ehdolla: Viskningar och rop (1974) (paras ohjaaja)
• Ehdolla: Ansikte mot ansikte (1977), paras ohjaaja.
• Ehdolla: Syyssonaatti (Höstsonaten) (1979), paras alkuperäinen käsikirjoitus.
• Ehdolla: Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) (1983): Paras alkuperäinen käsikirjoitus.
• Ehdolla: Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) (1983), paras ohjaaja.

BAFTA-palkinnot

• Ehdolla: Paras elokuva mistä tahansa lähteestä, Taikuri (Ansiktet) (1960)
• Ehdolla: Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) (1984)

Berliinin elokuvajuhlat

• Voitti: Kultainen karhu parhaasta elokuvasta, Villimansikat (Smultronstället) (1957)
• Ehdolla: Kultainen karhu parhaasta elokuvasta, Through a Glass Darkly (Såsom i en spegel) (1961)
• Voitti: OCIC-palkinto, Through a Glass Darkly (1961).

Cesar-palkinnot

• Ehdolla: Taikahuilu (Trollflöjten) (1976), paras ulkomainen elokuva.
• Ehdolla: Syksyn sonaatti (Höstsonaten) (1979)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva, Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) (1984)
• Ehdolla: Paras eurooppalainen elokuva, Saraband (2005)

Cannesin elokuvajuhlat

• Voitti: Paras runollinen huumori Kesäyön hymyt (Sommarnattens leende) (1955)
• Ehdolla: Kultainen palmu: Kesäyön hymyt (Sommarnattens leende) (1955)
• Voitti: Tuomariston erikoispalkinto Seitsemäs sinetti (Det Sjunde inseglet) (1957)
• Ehdolla: Seitsemäs sinetti (Det Sjunde inseglet) (1957)
• Voitti: Paras ohjaaja Elämän kynnyksellä (Nära livet) (1958)
• Ehdolla: Nära livet) (1958)
• Voitti: Erikoismaininta Neitsytkevät (Jungfrukällan) (1960)
• Ehdolla: Neitsytkevät (Jungfrukällan) (1960)
• Voitti: Tekninen pääpalkinto Huudot ja kuiskaukset (Viskningar och rop) (1972)
• Voitti: Palm of Palms (1997)
• Voitti: Ekumeenisen tuomariston palkinto (1998) (erityispalkinto koko teoksesta.)

Golden Globe -palkinnot

• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Villimansikat (Smultronstället) (1960)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Neitsyt Keväällä (1961)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Kohtauksia avioliitosta (1975)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Face to Face (1976)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Syyssonaatti (1978)
• Voitti: Paras ulkomainen elokuva Fanny ja Alexander (1984)

• Ehdolla: Häpeä (1968)
• Ehdolla: Parhaan ulkomaisen elokuvan palkinto: Cries and Whispers (1973)

Muut palkinnot ja kunniamaininnat

• Amerikan taide- ja tiedeakatemian ulkomaalainen kunniajäsen (1961).
• Dorothy ja Lillian Gish -palkinto (1995)
• BAFTA Academy Fellowship Award (1988)