Johann Friedrich Blumenbach – saksalainen antropologi ja ihmistutkija
Johann Friedrich Blumenbach — saksalainen antropologi ja ihmistutkija, vertailevan anatomian pioneeri, joka loi viiden ihmisrodun luokituksen ja vaikutti moderniin antropologiaan.
Johann Friedrich Blumenbach (11. toukokuuta 1752 - 22. tammikuuta 1840) oli saksalainen lääkäri, luonnontieteilijä, fysiologi ja antropologi. Hän oli yksi ensimmäisistä, joka tutki ihmisen tutkimista luonnonhistorian osana. Hän käytti vertailevaa anatomiaa luokitellakseen ihmisrotuja, joita hän listasi viisi.
Elämä ja ura
Johann Friedrich Blumenbach syntyi Gothassa ja toimi suurimman osan urastaan Göttingenin yliopistossa, jossa hän oli arvostettu opettaja ja tiedemies. Hän yhdisti lääketieteen, vertailevan anatomian ja luonnonhistorian menetelmiä ihmisen tutkimiseen. Blumenbachin työ käsitti sekä terveystieteellisiä että luonnontieteellisiä näkökulmia: hän tutki ihmisruumiin rakennetta, vertailevia morfologisia piirteitä ja ihmisen biologista vaihtelua eri populaatioissa.
Ihmisten luokittelu ja keskeiset ajatukset
Blumenbach julkaisi useita teoksia, joista tunnetuin on latinankielinen tutkielma De generis humani varietate nativa, jossa hän esitti ajatuksiaan ihmisten luokittelusta. Hän jakoi ihmiset viiteen pääryhmään perustuen anatomisiin piirteisiin, ihonväriin ja maantieteeseen. Näitä ryhmiä hän kuvasi seuraavasti:
- kaukasiolaiset (Caucasian)
- mongolit (Mongolian)
- malaijilaiset (Malayan)
- etiopialaiset (Ethiopian)
- amerikkalaiset alkuperäiskansat (American)
Blumenbach korosti ihmislajien kuuluvan samaan lajiin (monogeeninen näkemys) ja piti fyysisiä eroavaisuuksia pääosin ympäristöön, elintapoihin ja "degeneraation" vaikutuksiin palautuvina. Hän keräsi laajan kallokokoelman ja käytti vertailevaa anatomiaa perustellakseen luokitteluaan. Lisäksi hän käytti nimitystä "Caucasian" viitatakseen siihen ihmisryhmään, jonka kallonmuotoa hän piti lähimpänä oletettua ihmislajin alkuperäistä tai "alkuperäistä kaunista" muotoa.
Vaikutus ja nykyaikainen tulkinta
Blumenbachia pidetään yhtenä antropologian ja fyysisen antropologian varhaisista perustajista. Hänen luokituksensa vaikutti pitkään tieteelliseen keskusteluun ihmisen monimuotoisuudesta ja myöhempien tutkijoiden luokittelu- ja rotukäsityksiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että nykyaikainen biologia ja genetiikka eivät tue yksinkertaisia "rotuluokituksia" biologisina kategorioina: ihmisen geneettinen vaihtelu on jatkuvaa eikä jaotu selkeisiin, erillisiin roduiksi kutsuttaviin ryhmiin.
Myös Blumenbachin perintö on monitahoinen: hänen työssään oli sekä tieteellistä objektiivisuutta että aikakauden eurooppalaisia arvoja, ja myöhemmät rasistiset tulkinnat ovat vääristäneet osittain hänen alkuperäisiä näkemyksiään. Nykykontekstissa hänen työnsä nähdään sekä historiallisesti merkittävänä että opettavaisena esimerkkinä siitä, miten tieteelliset käsitteet muuttuvat ajan myötä.
Muita huomionarvoisia seikkoja
- Blumenbachin kallokokoelma ja muut näytteet ovat olleet tärkeä lähde vertailevalle tutkimukselle ja opetukselle; suurin osa niistä liittyy Göttingenin yliopistoon.
- Hän vaikutti myös fysiologian ja lääketieteen opetukseen yliopistossa ja oli osa 1700–1800-lukujen luonnonhistorian verkostoa.
- Nykyisin hänen työnsä arvioidaan osana historiallista kehityskulkua, jossa antropologia on muuttunut biokulttuuriseksi ja geneettisesti perustelluksi tieteenalaksi.
Blumenbachin rotuluokitus
Blumenbach jakoi ihmislajin viiteen rotuun vuonna 1779. Myöhemmin hän perusti ne ihmisen kallon anatomiaan. Blumenbachin työhön kuului kuudenkymmenen kallon kuvaus, joka julkaistiin nimellä Decas craniorum (Göttingen 1790-1828). Tämä oli perustava teos muille tutkijoille.
Hän kutsui viisi rotua (1793/1795):
- valkoista rotua tai valkoista rotua
- mongoli tai keltainen rotu
- malesialainen tai ruskea rotu
- etiopialainen eli musta rotu
- amerikkalainen tai punainen rotu.
Hänen mielestään muut rodut eivät olleet alempiarvoisia kuin valkoihoinen rotu, ja ne olivat potentiaalisesti hyviä yhteiskunnan jäseniä.
Anatomisten tutkimusten perusteella hän päätteli, että "yksittäiset afrikkalaiset eroavat toisista afrikkalaisista yhtä paljon tai jopa enemmän kuin eurooppalaiset eroavat eurooppalaisista". Lisäksi hän oli sitä mieltä, että afrikkalaiset eivät olleet muuta ihmiskuntaa huonompia "terveen ymmärryksen, erinomaisten luontaisten kykyjen ja henkisten kykyjen osalta".
"Lopuksi olen sitä mieltä, että kaikkien näiden lukuisien esimerkkien jälkeen, jotka olen koonnut yhteen kyvykkäistä neekereistä, ei olisi vaikea mainita kokonaisia tunnettuja Euroopan maakuntia, joista ei olisi helppo odottaa saavansa noin vain käden käänteessä niin hyviä kirjailijoita, runoilijoita, filosofeja ja Pariisin akatemian kirjeenvaihtajia; ja toisaalta auringon alla ei tunneta mitään niin sanottua villiä kansaa, joka olisi niin paljon kunnostautunut niin hyvillä esimerkeillä täydellisyydestään ja omaperäisestä kyvystään tieteelliseen sivistykseen ja siten kiinnittänyt itsensä niin läheisesti maan sivistyneimpiin kansoihin kuin neekeri."
Nämä ajatukset olivat paljon vähemmän vaikutusvaltaisia. Muut tutkijat ottivat hänen ajatuksensa omakseen ja edistivät tieteellistä rasismia. Blumenbachin työtä käyttivät 1800-luvulla monet biologit ja vertailevat anatomit, jotka olivat kiinnostuneita rotujen alkuperästä: Wells, Lawrence, Prichard, Huxley ja William Flower ovat hyviä esimerkkejä hänen vaikutuksestaan ihmisen biologiaan.
Ihmisen alkuperän osalta Blumenbach uskoi, että ensimmäiset ihmiset olivat peräisin Aasiasta.
Blumenbachin viisi kilpailua
Etsiä