Thomas Henry Huxley — englantilainen biologian uranuurtaja ja Darwinin kannattaja
Thomas Henry Huxley PC PRS (4. toukokuuta 1825 – 29. kesäkuuta 1895) oli englantilainen biologi, joka erikoistui vertailevaan anatomiaan. Hän syntyi Ealingissa, Middlesexissä. Hän oli Charles Darwinin ystävä ja kannattaja, ja hän teki julkista uraa. Hän oli kymmenen kuninkaallisen toimikunnan jäsen.
Huxley tuli tunnetuksi sekä tutkijana että julkisena keskustelijana. Hän seurasi laboratoriossa ja kenttätöissä eläinten rakennetta, kehitti vertailevan anatomian menetelmiä ja julkaisi runsaasti artikkeleita ja luentoja, joissa hän selitti evoluution merkitystä ja ihmisen paikkaa luonnossa. Hän vaikutti myös siihen, että biologian tutkimus ja opetus muuttuivat 1800‑luvun lopun Britanniassa tieteellisemmin organisoiduiksi. Huxley palveli muun muassa tieteellisissä neuvostoissa, oli mukana koulutusasioissa ja vaikutti museumien ja tutkimuslaitosten kehitykseen.
Tuki Darwinille ja julkiset väittelyt
Nykyään häntä kutsutaan joskus Darwinin bulldogiksi, koska hän tuki Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Tätä termiä ei kuitenkaan käytetty hänen elinaikanaan. Huxley hyväksyi hitaasti joitakin Darwinin ajatuksia, mutta hän tuki Darwinia julkisesti vilpittömästi.
Huxleyn vuonna 1860 käymä keskustelu englantilaisen piispa Samuel Wilberforcen kanssa oli kuuluisa julkinen tapahtuma. Väittely koski evoluutiota, ja siitä kerrottiin laajalti lehdistössä. Monien mielestä Huxley voitti väittelyn, mikä auttoi Huxleyn uraa ja evoluutioteoriaa. Tapaus symboloi laajempaa läpimurtoa, jossa luonnontieteelliset selitykset alkoivat haastaa perinteisiä uskonnollisia käsityksiä.
Tieteellinen työ ja käsitykset
Huxley oli keskeinen hahmo vertailevan anatomian ja evoluutiobiologian kehityksessä. Hän tutki niin nilviäisiä, selkärangattomia kuin selkärankaisiakin eläimiä ja pyrki rakentamaan luonnollisempia luokitteluja perustuen rakenteellisiin ja kehityksellisiin samankaltaisuuksiin. Huxley kirjoitti myös ihmisestä evoluution tuloksena; teos Evidence as to Man's Place in Nature (1863) oli yksi varhaisimmista tieteellisistä kirjoituksista, joka käsitteli ihmisen suhdetta muihin eläimiin evolutiivisesta näkökulmasta.
Hän toi esiin ajatuksia, jotka nykyään yhdistetään paleontologiaan ja lintujen alkuperään: Huxley ehdotti, että linnut kehittyivät pienistä lihansyöjädinosauruksista, ja tätä ajatusta tukevat myöhemmät fossiililöydöt. Hän kykeni vertailemaan yksityiskohtaisesti luurankoja, lihaksistoa ja hermostoa osoittaen evoluution mekanismeja ja sukulaisuussuhteita.
Tieteellinen koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Huxley kehitti myös tieteellistä koulutusta Britanniassa ja taisteli uskonnon äärimmäisiä muotoja vastaan. Hän oli vahvasti mukana pyrkimyksissä parantaa luonnontieteiden asemaa kouluissa ja yliopistoissa, edisti käytännönläheistä opetusta sekä laboratorio‑ ja kenttätöitä osaksi oppimista. Näillä toimilla oli suuri vaikutus siihen, miten ihmiset Britanniassa ja muualla ajattelivat maailmasta.
Huxley oli myös aktiivinen julkisen tiedon levittäjä: hän piti luentoja, kirjoitti yleisöön suunnattuja artikkeleita ja osallistui tieteelliseen keskusteluun useissa lehdissä. Hän kuului tiedeyhteisön verkostoihin, kuten X Clubiin, joka edisti luonnontieteellistä ja kriittistä ajattelua viktoriaanisessa Englannissa.
Uskonto, agnostismi ja ajattelutapa
Huxley käytti termiä agnostikko kuvatakseen omaa asemaansa: hän ei väittänyt tietävänsä, onko jumalaa olemassa vai ei, vaan korosti tiedon rajoja ja sitä, että vain todisteiden pohjalta voi tehdä varmoja lausumia. Hän vastusti dogmaattisia uskonnollisia oppeja silloin, kun ne estivät tieteellistä tutkimusta tai epäsuorasti haittasivat yhteiskunnallista kehitystä. Huxleyn agnostismi vaikutti siihen, miten monet myöhemmät ajattelijat lähestyivät tietoa, merkitystä ja moraalia.
Henkilökohtainen tausta ja perhe
Huxley oli saanut vain vähän muodollista koulutusta ja opetti itse suuren osan siitä, mitä hän tiesi. Hän oli luonteeltaan tunnollinen ja työteliäs; itseopiskelu, laboratoriokokemukset ja akateemiset verkostot rakensivat hänen uransa. Hänestä tuli merkittävä anatomi ja eläintieteilijä. Myöhemmin hän käsitteli ihmisen ja apinoiden evoluutiota sekä muita tärkeitä biologian kysymyksiä.
Huxleyn perheestä moni jatkoi kulttuurin ja tieteen parissa: kaksi hänen poikaansa ja sittemmin useat lapsenlapset nousivat merkittäviin asemiin. Kolme hänen pojanpojistaan tuli kuuluisiksi 1900‑luvulla, ja heidän työuransa kattoi kirjallisuutta, biologiaa ja fysiologiaa.
Kuolema ja perintö
Huxley kuoli Eastbournessa, Sussexissa. Hänen työnsä vaikutti ratkaisevasti siihen, miten moderni biologia kehittyi: hän auttoi tekemään evoluutiosta keskeisen näkökulman luonnontieteissä, paransi tieteellisen koulutuksen laatua ja puolusti tieteellistä tiedonhankintaa yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana. Hänen vaikutuksensa näkyy edelleen biologian opetuksessa, museotoiminnassa ja julkisessa keskustelussa tieteen asemasta yhteiskunnassa.
Huxleyn elämäntyön voi tiivistää hänen pyrkimykseensä yhdistää tieteellinen tarkkuus ja selkeä julkinen viestintä: hän halusi, että tiede olisi sekä korkeatasoista että kaikkien saatavilla olevaa. Tämän perinnön vuoksi hänet muistetaan yhtenä viktoriaanisen ajan tärkeimmistä naturalisteista ja ajattelijoista.
Huxley, 21-vuotias
Matka maailman ympäri
Nuorena miehenä Huxley lähti pitkälle tutkimusmatkalle eteläisille mantereille. Hän toimi kirurgin apulaisena kuninkaallisen laivaston aluksella HMS Rattlesnake. Hänen tehtävänään oli kerätä meren eläimiä ja tutkia niitä. Hän nousi maihin Uudessa-Guineassa ja Australian itärannikolla tutkiakseen eläimiä ja alkuperäiskansoja. Hän rakastui tyttöön Sydneyssä, Australiassa, ja joitakin vuosia myöhemmin he menivät naimisiin ja saivat lapsia.
HMS Rattlesnake Sydney Headsin edustalla, laivan taiteilija Oswald Brierly.
Huxley ihmisestä
Hän työskenteli lähes kymmenen vuoden ajan ihmisen ja apinoiden välisen suhteen parissa. Tämä johti hänet yhteenottoon Richard Owenin kanssa, jota ei pidetty hänen käytöksensä vuoksi mutta ihailtiin hänen taitojensa vuoksi. Heidän välinen kamppailunsa päättyi Owenin raskaisiin tappioihin.
Huxleyn julkisista luennoista syntyi hänen kuuluisin teoksensa Ihmisen paikka luonnossa (1863). Siinä hän käsittelee ihmisen evoluutiota ennen kuin Charles Darwin julkaisi teoksensa Descent of Man (Ihmisen polveutuminen) vuonna 1871.
Kirjassa Huxley esittää todisteita ihmisen ja apinoiden evoluutiosta yhteisestä esi-isästä. Se oli ensimmäinen ihmisen evoluutiota käsittelevä kirja. Kirjassa ehdotettiin laajalle lukijakunnalle, että evoluutio soveltui yhtä lailla ihmiseen kuin kaikkeen muuhunkin elämään.
- 1863: Evidence as to Man's Place in Nature. Williams & Norgate, Lontoo.
Julkinen työ
Huxley oli tärkeä julkisuuden henkilö. Kun hän oli nuori, brittiläisissä yliopistoissa ei ollut käytännössä lainkaan biologian tutkintoja eikä kursseja. Useimmat hänen aikansa biologit olivat joko itseoppineita tai suorittivat lääketieteen tutkinnon. Kun hän jäi eläkkeelle, useimmissa yliopistoissa oli biologian professoreita ja laaja yhteisymmärrys siitä, mitä pitäisi opettaa. Huxley oli tässä muutoksessa kaikkein vaikutusvaltaisin yksittäinen henkilö. Huxley oli noin kolmenkymmenen vuoden ajan evoluution tehokkain puolestapuhuja. Joidenkin mielestä Huxley oli "1800-luvun johtava englantilainen tieteen puolestapuhuja".
Koulut ja Raamattu
Huxley kannatti Raamatun lukemista kouluissa. Huxley vastusti järjestäytynyttä uskontoa, mutta hänen mielestään Raamatun moraaliset opetukset ja kielenkäyttö auttoivat englantilaista elämää. "En kannata laivan polttamista torakoista eroon pääsemiseksi".
Huxley ehdotti kuitenkin, että Raamatusta tehtäisiin muokattu versio, jossa ei olisi "puutteita ja virheitä"... Näille herkille lapsille [ei pitäisi] opettaa sellaista, mihin ette itse usko". Lontoon koululautakunta äänesti Huxleyn ajatusta vastaan, mutta se äänesti myös sitä vastaan, että julkisia varoja käytettäisiin kirkkokouluja käyvien oppilaiden tukemiseen. Näistä seikoista käytiin kiivasta keskustelua, ja keskustelut kirjattiin yksityiskohtaisesti ylös. Huxley sanoi: "En koskaan osallistu siihen, että valtio voi antaa tämän maan lasten joutua uskontokuntien kouluihin". Parlamentin laki, jolla koululaitokset perustettiin, salli Raamatun lukemisen, mutta ei sallinut minkään tietyn uskonnollisen opin opettamista.
Saattaa olla oikein nähdä Huxleyn edistävän brittiläisen yhteiskunnan maallistumista, joka tapahtui vähitellen seuraavan vuosisadan aikana. Ernst Mayr sanoi: "On tuskin epäilystäkään siitä, että [biologia] on auttanut horjuttamaan perinteisiä uskomuksia ja arvojärjestelmiä". Huxley oli enemmän kuin kukaan muu vastuussa tästä suuntauksesta Britanniassa.
Kuninkaalliset toimikunnat
Huxley työskenteli kymmenen kuninkaallisen ja muun toimeksiannon parissa. Aiheina olivat muun muassa lääketieteellinen lainsäädäntö, tarttuvat taudit, eläinkokeet, kalastus, Skotlannin yliopistot ja tiedekasvatus Irlannissa. Hän toimi kalastustarkastajana 1881-85, ja hänellä oli useita palkintoja monilta yliopistoilta. Hän oli Royal Societyn puheenjohtaja vuosina 1883-1885. Britannian valtio teki hänestä salaneuvoksen palkkioksi hänen julkisesta työstään.
Huxley Royal Societyn presidenttinä noin 1883.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Thomas Henry Huxley?
A: Thomas Henry Huxley oli englantilainen biologi, joka oli erikoistunut vertailevaan anatomiaan. Häntä kutsutaan joskus Darwinin bulldogiksi, koska hän tuki Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
K: Missä hän syntyi?
V: Hän syntyi Ealingissa, Middlesexissä.
K: Mitä Huxley teki evoluutioteorian hyväksi?
V: Huxley tuki julkisesti evoluutioteoriaa ja kävi kuuluisan väittelyn piispa Samuel Wilberforcen kanssa, jonka monet uskoivat hänen voittaneen, mikä edisti hänen uraansa ja teorian hyväksymistä.
K: Miten hän edisti tieteellistä koulutusta?
V: Huxley kehitti tieteellistä koulutusta Britanniassa ja taisteli uskonnon äärimmäisempiä muotoja vastaan, millä oli suuri vaikutus siihen, miten ihmiset ajattelivat maailmasta.
K: Mitä termiä Huxley käytti kuvaamaan uskomuksiaan Jumalasta?
V: Huxley käytti termiä agnostikko sanoakseen, että hän ei tiennyt, onko jumalaa olemassa vai ei. Käytämme tätä termiä edelleen nykyään.
K: Kuka oli John Tyndall?
V: John Tyndall oli irlantilainen fyysikko, joka oli Thomas Henry Huxleyn läheinen ystävä monien vuosien ajan.
K: Mitä muita ajatuksia Huxleylla oli, jotka nyt tiedetään todeksi? V: Yksi hänen ajatuksistaan oli, että linnut kehittyivät pienistä lihansyöjädinosauruksista, minkä nyt tiedetään olevan totta.
