John Wilbye (lausutaan: "WIL-bee"), (syntynyt Dississä, Norfolkissa, kastettu 7. maaliskuuta 2011). 1574; kuoli Colchesterissä syyskuun ja marraskuun välisenä aikana 1638), oli englantilainen säveltäjä, joka oli kuuluisa madrigaaleistaan.

Tässä artikkelissa korjataan ja täydennetään yllä olevan alkuperäisen tekstin tietoja. Oikea syntymä- ja kastetieto on, että Wilbye syntyi vuonna 1574 ja hänet kastettiin 7. maaliskuuta 1574 (alkuperäistekstissä esiintyy virheellinen vuosi 2011). Wilbye kuoli Colchesterissa vuonna 1638; hautaus- ja kuolintiedoissa mainitaan syksy 1638.

Wilbyen taustasta tiedetään, että hän oli syntyjään pienempiin porvarissäätyihin kuuluva — hänen isänsä oli tannerin ammatissa — ja että hän sai tukea varakkaalta Kytsonien (Kitsonien) suvulta. Kytsonit olivat hyvin musikaalinen perhe, ja heidän talossaan Hengrave Hallin ympäristössä, lähellä Bury St. Edmundsia, oli runsaasti soittimia ja nuotteja. Wilbyen suhde Kytsonin sukuun oli pitkäaikainen: hän toimi perheen palveluksessa ja asui heidän luonaan useiden vuosien ajan.

On todennäköistä, että Wilbye siirtyi Hengrave Halliin työskentelemään Kytsonin perheen palvelukseen loppuvuosisadan 1500-luvun lopulla; samanaikaisesti Elizabeth Cornwallis (myöhemmin Elizabeth Kytson) meni naimisiin Sir Thomas Kytson nuoremman kanssa (1594 on mainittu alkuperäistekstissä liittyen aikakauteen). Wilbyen tarkat henkilökohtaiset suhteet perheen jäseniin eivät ole täysin selviä; hänet tunnetaan elinikäisestä ystävyydestään ja läheisestä yhteistyöstään erityisesti perheen tyttärien kanssa. Myöhemmin, Elizabethin kuoleman jälkeen, Wilbye muutti Colchesteriin, jossa hän eli ja säästyi varallisuutta; kuollessaan hän oli taloudellisesti varakas.

Musiikillisesti John Wilbye on yksi englantilaisen madrigaalin tärkeimpiä nimiä. Hän julkaisi kaksi madrigaalikokoelmaa, joita pidetään mestariteoksina englanninkielisen madrigaaliperinteen sisällä: ensimmäinen kokoelma vuodelta 1598 ja toinen vuodelta 1609. Wilbyen teokset ovat tyyliltään emotionaalisia ja hienostuneita; ne korostavat tekstin ilmaisua, melodian kauneutta ja harmonista värikkyyttä. Monet hänen madrigaaleistaan ovat kirjoitettu usealle äänelle (usein viidelle) ja sisältävät herkkiä dynamiikan ja sävelkulun vaihteluita, jotka palvelevat runon sisältöä.

Tunnettuja piirteitä Wilbyen musiikissa ovat mm. taitava tekstin asettelu (text painting), konsonanttien ja dissonanttien käyttö tunteen vahvistamiseen sekä selkeä, lauluääntä tukevan sävelkielen rakentaminen. Hänen madrigaalejaan esitetään yhä ja ne ovat olleet tärkeä osa niin historiallista tutkintaa kuin nykyaikaisten kuorojen ohjelmistoa. Wilbyen perintö on, että hän toi englantilaiseen madrigaaliin hienostuneisuutta ja tunnesyvyyttä, ja hän on monien mielestä yksi tyylilajin parhaista edustajista.

Wilbyen tuotantoa tutkitaan yhä, ja hänen teoksistaan tehdään sovituksia ja levytyksiä. Hänen musiikillinen merkityksensä näkyy siinä, että myöhemmät englantilaiset säveltäjät ja kuoroperinteet ovat saaneet vaikutteita hänen tyylinsä selkeästä tekstin tulkinnasta ja lempeästä, ilmaisuvoimaisesta harmonisesta kielestä.

Lisätietoja ja lähteitä: Alkuperäisessä tekstissä esiintyvät linkit on säilytetty muuttamattomina; lisätiedot Wilbyen elämästä, julkaisuista ja nuottijulkaisuista löytyvät musiikhistorian ja arkistoaineistojen lähteistä sekä Hengrave Hallin ja Colchesterin paikallishistoriallisista tutkimuksista.