Kleopatra VII — Egyptin viimeinen faarao: elämä, liitot ja perintö
Kleopatra VII — Egyptin viimeinen faarao: syväluotaava katsaus hänen elämäänsä, vallanpeltiin, merkittäviin liittoihin ja jälkivaikutukseen antiikin historiassa.
Egyptin kuningatar Kleopatra oli yksi historian kuuluisimmista naisista. Hänen koko nimensä oli Kleopatra VII Thea Philopator (69 eaa. - 12. elokuuta 30 eaa.). Hän oli viimeinen Aleksanteri Suuren Egyptiin asettamista faaraoista. Syntyperältään hän oli makedonialainen prinsessa. Hänen kuolemansa jälkeen Egyptistä tuli Rooman Aegyptuksen maakunta.
Tärkein historiallinen lähde hänen elämästään on Plutarkhoksen Antoniuksen elämä, joka on saatavilla suomennettuna. Antonius ja Kleopatra on William Shakespearen kuuluisa tragedia, jonka uskotaan syntyneen joskus vuosien 1603 ja 1607 välillä. Se painettiin ensimmäisen kerran vuonna 1623.
Elämä ja hallinto
Kleopatra VII syntyi vuonna 69 eaa. Ptolemaioksen dynastian jäsenenä, joka hallitsi Egyptiä Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen. Hänen perheensä oli makedonialais-roomalaisesta aristokratiasta, mutta Kleopatra oli poikkeuksellinen Ptolemaioksien jäsen siinä, että hän omaksui egyptiläisen kuninkaallisen muodon: hän opiskeli egyptin kieltä ja esittäytyi faaraona perinteisin rituaalein, mikä vahvisti hänen asemaansa Egyptin kansan silmissä.
Kleopatran hallituskaudella (alkaen noin 51 eaa.) Egypti pyrki säilyttämään itsenäisyytensä Rooman suurvaltojen välisessä valtataistelussa. Hän johti ulkopolitiikkaa taitavasti, käytti diplomatiaa, rahaa ja kulttuurista imagonluontia suojellakseen Egyptin etuja. Kleopatra esiintyi usein jumalattarena (esimerkiksi Isisin ilmentymänä) ja hänen kuviensa kautta hän korosti jumalallista legitimiteettiään. Myös raha-, kauppa- ja viljavarannot olivat Egyptin valttikortteja, sillä maa oli Roomalle tärkeä viljanlähde.
Ihmissuhteet ja poliittiset liitot
Kleopatra solmi vaikutusvaltaisia liittoja Rooman johtohenkilöiden kanssa, mikä yhdisti henkilökohtaisen ja valtapoliittisen tason:
- Julius Caesar: Kleopatra ja Caesar tapasivat vuonna 48–47 eaa. seurauksena sisäisistä valtakiistoista. Heillä oli yhteinen poika, Ptolemaios XV Caesarion (usein kutsuttu Caesarioniksi). Caesar auttoi Kleopatrtaa vakiinnuttamaan asemansa.
- Marcus Antonius (Antonius): Kleopatran suhde Antoniukseen alkoi noin 41 eaa. Heillä oli läheinen poliittinen ja henkilökohtainen liitto, joka johti kolmen lapsen syntymään: Alexander Helios, Kleopatra Selene II ja Ptolemaios Philadelphos. Antoniuksen ja Kleopatran liitto karkotti heidät lopulta yhteen Octavianuksen (myöhemmin Augustus) kanssa käytävän valtataistelun keskelle.
Konflikti Rooman kanssa ja kuolema
Antoniuksen ja Kleopatran yhteenliittymä huolestutti Rooman tasavallan vaikutusvaltaisia miehiä. Octavianus käytti propagandaa kuvaillakseen Kleopatrtaa ulkomaalaisena uhkana roomalaisille arvoille ja hyökätessään Antoniuksen kimppuun hän käytti myös naisvihaa hyväkseen. Käännekohta oli Actiumin meritaistelu vuonna 31 eaa., jossa Octavianuksen joukot voittivat Antoniuksen ja Kleopatran laivaston. Seuraavana vuonna Antonius ja Kleopatra tekivät itsemurhan — perinteisten lähteiden mukaan Kleopatran kerrotaan surmanneen itsensä käärmeen pistolla (asp), mutta tarkan tavan ympärillä on kiistaa ja eri versioita. Molemmat kuolivat elokuussa 30 eaa. Kleopatran kuolema merkitsi Ptolemaioksen dynastian loppua ja Egyptin liittämistä Rooman valtakuntaan.
Jälkivaikutus ja perintö
Kleopatran perintö on monitasoinen:
- Historiallisesti hänet muistetaan taitavana diplomaattilähtöisenä hallitsijana, joka pyrki säilyttämään Egyptin itsenäisyyden keskellä Rooman sisäisiä valtataisteluja.
- Antiikin lähteet, erityisesti roomalaiset, ovat usein esittäneet hänet viekkaana viettelijättäreenä, mikä heijastaa poliittista propagandaa ja sukupuolistereotypioita. Nykyajan tutkijat korostavat enemmän hänen poliittista ja hallinnollista osaamistaan sekä kulttuurista rooliaan.
- Kulttuurissa Kleopatra on ollut inspiroiva hahmo kirjallisuudessa, taiteessa ja elokuvissa: mm. Plutarkhoksen teokset, Shakespeare ja lukuisat myöhemmät elokuva- ja näyttämötulkinnat ovat muokanneet hänen kuvaansa.
- Tieteellisen tutkimuksen kohteena ovat olleet myös hänen rahansa, kolikkokuvansa, monumentit sekä egyptiläiset ja roomalaiset kirjalliset lähteet. Hautaansa ei ole löydetty, mutta etsintöjä (esim. Taposiris Magna -kaivaukset) on suoritettu.
Lähteet ja historiografia
Tärkeimpiin antiikin lähteisiin kuuluvat Plutarkhos (erityisesti Antoniuksen elämä), Cassius Dio, Appianus sekä roomalainen kirjallisuus ja myöhemmät historiatekstit. Lisäksi egyptiläiset lähteet, numismaattinen aineisto (kolikot) ja arkeologiset löydöt täydentävät kuvaa. On tärkeää huomata, että monet säilyneet kertomukset ovat peräisin Kleopatraa vastaan kallellaan olleelta roomalaiselta näkökantilta, joten lähdekritiikki on tarpeen.
Yhteenvetona: Kleopatra VII oli monipuolinen ja vaikutusvaltainen hallitsija, joka käytti sekä perinteisiä egyptiläisiä muotoja että roomalaisia suhteita suojellakseen maataan. Hänen elämänsä ja kuolemansa ovat jääneet historialliseen muistiin sekä poliittisen strategian että myyttisen kuvaston ansiosta.
Kleopatraa egyptiläisenä jumalattarena esittävä patsas; basaltti, ensimmäisen vuosisadan jälkipuolisko eKr. Eremitaasimuseo, Pietari
Kleopatra VII ja hänen poikansa Caesarion Denderan temppelissä.
Kleopatra VII:n kolikko
Antoniuksen ja Kleopatran kolikko
Kleopatran elämä
Kleopatra syntyi Aleksandriassa, silloisessa Egyptin pääkaupungissa. Kun hän oli 18-vuotias, hänen isänsä, joka oli kuningas, kuoli. Hänestä ja hänen veljestään Ptolemaios XIII:sta tuli Egyptin johtajia. Hän oli kuningatar ja hänen veljensä oli kuningas. Hänen veljensä oli vasta 10-vuotias, joten hän oli todellinen johtaja.
Kleopatra hankki vihollisia hoviväen keskuudessa. Kleopatran valtakauden lopetti hoviväen salaliitto, jota johti eunukki Pothinus. He syrjäyttivät Kleopatran vallasta ja tekivät Ptolemaioksesta yksinvaltaisen hallitsijan noin vuosina 51-48 eaa. Hänen oli poistuttava maasta. Ptolemaios oli kuningas, mutta koska hän oli vielä poika, Pothinus ja hänen ystävänsä olivat Egyptin todellisia johtajia.
Caesar ja Pompeius
Tuohon aikaan kaksi roomalaista kenraalia taisteli Rooman tasavallan johtajuudesta. He olivat Pompeius ja Julius Caesar. Julius Caesar voitti Pompeiuksen Pharsaluksen taistelussa Kreikassa vuonna 48 eaa. Pompeius pakeni Pharsaluksesta Egyptiin, ja hänet murhattiin Ptolemaioksen käskystä.
Ptolemaios ja hänen kannattajansa luulivat, että Caesar olisi tyytyväinen, mutta se oli suuri virhe. Caesar oli armahtanut monet häntä vastaan taistelleet senaattorit. Hänen syynsä oli luoda perusta rauhalle Roomassa. Pompeiuksen murha katkaisi Caesarin suunnitelmat. Mikä pahempaa, Pompeius oli Rooman konsuli ja Caesarin ainoan tyttären, Julian, leski. Vielä pahempaa oli se, että Pompeius mestattiin hänen viidennen vaimonsa ja lastensa nähden, jotka olivat laivalla, josta hän oli juuri noussut maihin. Näin varmistettiin, että Pompeiuksen vaikutusvaltainen perhe ja kannattajat eivät koskaan unohtaisi ja olisivat aina Caesarin vihollisia. Hän päätyi naimisiin molempien veljiensä kanssa.
Sitten Caesar saapui Aleksandriaan, Egyptin pääkaupunkiin. Taloudellisesti Egypti oli leipäkori, joka saattoi ruokkia Rooman kansan. Kleopatra otti Caesarin vastaan omalla ainutlaatuisella tavallaan. Hän laskeutui matolle. Sitten hänen palvelijansa käärivät maton kokoon, ja Kleopatra oli sen sisällä. Sitten matto vietiin palatsiin, jossa Caesar asui. Vartijat näkivät, että jotkut ihmiset kantoivat mattoa, eivätkä he estäneet heitä. He kantoivat maton Caesarin luo. Sitten Kleopatra tuli ulos matosta. Caesar rakastui häneen, ja heistä tuli rakastavaisia. Kleopatra oli tuolloin 21-vuotias ja Caesar 52-vuotias.
Caesar päätti tehdä Kleopatrasta jälleen kuningattaren. Ptolemaios ei pitänyt siitä. Tapeltiin paljon, mutta Caesar voitti. Ptolemaios yritti lähteä, mutta hän putosi Niiliin ja hukkui. Toisesta nuoremmasta veljestä tuli kuningas, mutta Kleopatra oli jälleen Egyptin todellinen johtaja. Kleopatra ei mennyt naimisiin Julius Caesarin kanssa, mutta he saivat pojan. Hänen nimensä oli Caesarion.
Pian Caesarionin syntymän jälkeen Caesar murhattiin, kun hän käveli senaattiin Roomassa. Kleopatra seurueineen oli Roomassa, kun Caesar murhattiin 15. maaliskuuta 44 eaa. Kleopatra pakeni takaisin Egyptiin.
Marcus Antonius ja Octavius
Marcus Antonius, joka oli Caesarin sotilaskomentaja, ja Octavianus, Caesarin laillinen perillinen, kukistivat Caesaria vastaan salaliiton tehneen ryhmän. Tätä ryhmää johtivat Brutus ja Cassius, jotka veivät armeijansa itäiselle Välimerelle ja hallitsivat suurta osaa siitä alueesta. Asia ratkaistiin lopulta Makedoniassa käydyssä Philippin taistelussa.
Caesarin tilalle tuli kolme yhteistä konsulia, toinen triumviraatti. Heidän nimensä olivat Octavius, Marcus Antonius ja Lepidus. Lepidus oli sivuhenkilö, ja valtakunnan pitkän aikavälin kohtalo ratkaistiin Antoniuksen ja Octaviuksen välisessä konfliktissa. Marcus Antonius tuli tapaamaan Kleopatraa, ja he rakastuivat, vaikka Antoniuksella oli jo vaimo. Kleopatra sai vielä kolme lasta. Kaksi oli kaksosia, ja kaikkien kolmen isä oli Markus Antonius.
Octaviuksen ja Antoniuksen välinen konflikti muuttui vakavaksi, ja pian syttyi sota. Kleopatra oli rikas, ja hän käytti rahansa Antoniuksen auttamiseen. Octavianus kuitenkin voitti sodan. Hänestä tuli Rooman valtakunnan hallitsija, ja hänet tunnettiin nimellä Augustus tai Caesar Augustus. Hän otti Egyptin vallan Kleopatralta. Kun hänen valtakuntansa oli valloitettu, hän teki itsemurhan antamalla aspin (myrkkykäärme ja pieni kobra) purra itseään. Antonius teki myös itsemurhan.
Octavianus murhasi Ceasarionin, ja hänen muut lapsensa vietiin vangeiksi Roomaan. Kaksi heistä kuoli sairauteen, mutta hänen tyttärensä Kleopatra Selene II meni naimisiin afrikkalaisen Numidian kuninkaan Juba II:n kanssa. Octavianus lähetti pariskunnan Mauritaniaan hallitsemaan. He elivät siellä täyttä elämää ja saivat lapsia.
Kleopatran rikkaudesta kerrotaan monia tarinoita, mutta emme voi olla varmoja, ovatko ne totta. Eräässä tarinassa kerrotaan esimerkiksi, että hän kylpenyt maidossa, jotta hänen ihonsa olisi pehmeämpi. Toisen tarinan mukaan hän löi Antoniuksen kanssa vetoa siitä, että hän voisi valmistaa kaikkien aikojen kalleimman aterian. Voittaakseen vedon hän otti helmikorvakorun, liuotti sen etikkaan ja joi sen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Cleopatra (elokuva 1963)
- Antonius ja Kleopatra
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Kleopatra VII?
A: Kleopatra VII oli Egyptin Ptolemaiosten kuningaskunnan kuningatar ja sen viimeinen aktiivinen hallitsija.
K: Milloin Kleopatra eli?
V: Kleopatra eli vuodesta 69 eaa. 10. elokuuta 30 eaa. saakka.
K: Mikä oli Kleopatran koko nimi?
V: Kleopatran koko nimi oli Kleopatra VII Thea Philopator.
K: Mihin dynastiaan Kleopatra kuului?
V: Kleopatra kuului Ptolemaiosten faaraodynastiaan.
Kysymys: Mitä Egyptille tapahtui Kleopatran kuoleman jälkeen?
V: Kleopatran kuoleman jälkeen Egyptistä tuli Rooman Aegyptuksen maakunta.
Kysymys: Mikä on tärkein historiallinen lähde Kleopatran elämästä?
V: Tärkein historiallinen lähde Kleopatran elämästä on Plutarkhoksen teos Antoniuksen elämä.
K: Kuka kirjoitti kuuluisan tragedian Antonius ja Kleopatra?
V: William Shakespeare kirjoitti kuuluisan tragedian Antonius ja Kleopatra.
Etsiä