Mike Gravel
Maurice Robert Gravel, joka tunnetaan paremmin nimellä Mike Gravel (s. 13. toukokuuta 1930) on yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko. Hän oli Libertarian Party -puolueen jäsen vuodesta 2008 vuoteen 2010, jolloin hän liittyi uudelleen demokraattiseen puolueeseen. Hän toimi Yhdysvaltain senaattorina Alaskassa (1969-1981) ja sitä ennen Alaskan edustajainhuoneen jäsenenä (1953-1966, puhemies 1965-1966). Gravel oli kaksi kertaa presidenttiehdokkaana vuonna 2008 ja vuonna 2020.
Varhaisvuodet
Gravel syntyi Springfieldissä, Massachusettsissa. Hän opiskeli Assumption Collegessa, American International Collegessa ja Columbian yliopistossa. Hän muutti Alaskaan vuonna 1956.
Senaattivuodet
Vuosina 1953-1966 Gravel oli Alaskan edustajainhuoneen jäsen. Vuosina 1965-1966 Gravel oli Alaskan edustajainhuoneen puhemies. Vuonna 1969 hänet valittiin Yhdysvaltojen senaattoriksi Alaskasta.
Gravel tunnetaan parhaiten hänen menestyksekkäistä ponnisteluistaan asevelvollisuuden lopettamiseksi Vietnamin sodan aikana ja Pentagonin asiakirjojen julkistamisesta vuonna 1971. Häntä pidettiin mahdollisena ehdokkaana George McGovernin presidentinvaalikampanjassa vuonna 1972.
Gravel hävisi Clark Grueningille demokraattisen puolueen uudelleenvalinnan vuoden 1980 senaatinvaaleissa.
Presidentinvaalikampanjat
2008
Demokraattien presidenttiehdokkaana vuonna 2008 hän halusi vetää Yhdysvaltain asevoimat Irakista, lisätä terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa sekä estää ilmaston lämpenemisen. Hän on myös yksi Yhdysvaltojen varhaisimmista ja tunnetuimmista suoran demokratian kannattajista.
2020
Maaliskuun 19. päivänä 2019 Gravel perusti valmistelukomitean, jonka tarkoituksena on pyrkiä uudelleen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2020 vaaleissa. Hän sanoi, että hän ei pyrkisi ehdokkuuden voittamiseen vaan lisäämään tietoisuutta suuremmista asioista. Huhtikuun 2. päivänä 2019 Gravel jätti virallisen ehdokkuusilmoituksen. Hän jättäytyi pois kisasta 31. heinäkuuta 2019, kun hän ei päässyt mukaan väittelyihin. Hän kannatti Bernie Sandersia ja Tulsi Gabbardia presidentiksi 5. elokuuta. Hänen kampanjapäällikkönään toimi 17-vuotias lukiolainen.
