Afrikan mannerlaatta: määritelmä, liikkeet ja Itä-Afrikan repeämä

Afrikan mannerlaatta: määritelmä, tektoniset liikkeet ja Itä-Afrikan repeämä — selkeä kuvaus repeytymisestä, liikkeistä ja geologisista vaikutuksista.

Afrikan mannerlaatta on merkittävä tektoninen mannerlaatta. Siihen kuuluu suuri osa Afrikan mantereesta sekä valtamerenkuori, joka sijaitsee mantereen ja sitä ympäröivien valtameriharjanteiden välissä. Koska Afrikan mantereeseen kuuluu sekä Afrikan että Somalian mannerlaatat, joissakin kirjallisissa lähteissä Afrikan mannerlaattaa kutsutaan Nubian mannerlaataksi, jotta se erottuu koko mantereesta.

Rajapinnat ja liikkeet

Afrikan laatan liike on hitaahko: Afrikan mannerlaatan nopeus on noin 2,15 cm vuodessa. Se on liikkunut viimeisten noin 100 miljoonan vuoden aikana yleisesti koilliseen päin, mikä vetää sitä lähemmäs Euraasian levyä. Tällainen vuorovaikutus johtaa siellä, missä valtameren kuori kohtaa mannermaan kuoren, subduktioon ja siihen liittyvään voimakkaaseen geodynamiikkaan (esimerkiksi Välimeren keski- ja itäosissa).

Afrikan laatan rajat ovat monimuotoisia: lännessä ja etelässä se rajautuu keskiaukioihin ja murtaviin harjanteisiin (kuten keskisen Atlantin selänne), koillisreunallaan Afrikan laattaa rajoittaa Punaisenmeren repeämä, jossa Arabian laatta on siirtymässä poispäin Afrikan laatasta. Koillisessa kohtaa sijaitsee myös Afarin kolmoishaara, jossa Red Sea, Gulf of Aden ja Itä-Afrikan repeämä kohtaavat.

Itä-Afrikan repeämä (rifti) ja sen alku

60 miljoonaa vuotta sitten (mya) ja 10 mya välillä Somalian mannerlaatta alkoi repeytyä Afrikan mannerlaatasta Itä-Afrikan repeämää pitkin. Repeäminen ei ollut yhtenäinen tapahtuma: alueella on nähty pitkiä jaksoja hitaampaa laajenemista ja myös voimakkaampaa laajenemisen kiihtymistä viimeisten kymmenien miljoonien vuosien aikana. Repeämän eteneminen on edelleen käynnissä: repeämä vyöhykkeineen kulkee useiden kymmenien tai satojen kilometrien levyisenä ehjänä alueilta, joissa maankuori ohenemalla muodostaa matalia altaikkoja ja halkeamia.

Yhden hypoteesin mukaan Afarin alueen alla on vaippapilvi. Toisen hypoteesin mukaan repeämä on vain heikkousvyöhyke, kun sen itäpuolella olevat laatat liikkuvat pohjoiseen. Näiden selitysmallien erot selittyvät sillä, miten paljon repeämää voi vauhdittaa alhaalta tuleva kuuman materiaalin virtaus verrattuna siihen, että repeämä syntyy pitkän aikavälin jännityskenttien aiheuttamasta venymisestä.

Geologiset seuraukset ja pinnanmuodostus

• Rifting ja maankuoren oheneminen synnyttävät repeämälaaksoja ja syviä järviä. Esimerkiksi pitkä ketju syviä järviä sijaitsee Länsi- ja Itä-Afrikan repeämäsysteemeissä; tunnettuja esimerkkejä ovat syvät repeämäjärvet kuten Tanganyika ja Malawi.
• Laajenemiseen liittyy voimakasta vulkaanista toimintaa: monilla repeämän osilla on aktiivisia tulivuoria (esim. Erta Ale, Nyiragongo ja muut Itä-Afrikan tulivuoriketjun kohteet). Tämä liittyy sekä pinnanalaiseen vaippamateriaaliin että repeämän laajenemiseen.
• Seismisyys on yleistä: repeämät ja niihin liittyvät siirrokset voivat aiheuttaa maanjäristyksiä ja paikallista maankohoamista tai -vajoamista.
• Geoterminen potentiaali on suuri joillain alueilla, ja monissa maissa (esim. Keniassa ja Etiopiassa) hyödynnetään jo geotermistä energiaa.

Afarin kolmoishaara ja punainen meri

Afarin alueella kolme suurta murtovyöhykettä kohtaa: Itä-Afrikan repeämä, Punainenmeri ja Adeninlahti. Tämän takia Afar on tärkeä alue, jossa voidaan seurata, miten manner repeytyy vähitellen ja miten uusien valtamerten pohjia syntyy. Jos nykyinen laajeneminen jatkuu, Somalian mannerlaatta voi ajan mittaan erkanemalla muodostaa uuden merialueen ja lopulta täysin erilliseksi mereksi laajenevan altaan.

Tulevaisuus ja merkitys

Repeämien synnyttämät muutokset tapahtuvat geologisessa mittakaavassa: niiden seuraukset näkyvät selkeämmin miljoonien vuosien kuluessa. Nykyinen liike ja repeäminen tarkoittavat kuitenkin sitä, että alueen topografia, hydrologia ja jopa paikallinen ilmasto muuttuvat ajan myötä. Ihmisten kannalta repeämäalueet tarjoavat sekä uhkia (maanjäristykset, tulivuorten purkaukset) että mahdollisuuksia (hedelmälliset maaperät, geoterminen energia, luonnonmaisemat ja monimuotoisuus).

Afrikan, Somalian ja Arabian mannerlaatat olivat aikoinaan kaikki osa suurta Gondwanan eteläistä superkontinenttia, kuten myös Intian subkontinentti. Tämä pitkäaikainen jatkuva liike selittää osaltaan mantereen nykyistä muotoa ja geologista kehitystä.

Yhteenveto

Afrikan mannerlaatta on dynaaminen ja monipuolinen tektoninen kokonaisuus. Sen liike kohti koillista, repeämät kuten Itä-Afrikan repeämä ja laajemmat merien avautumisprosessit muokkaavat alueen luontoa ja tarjoavat tärkeitä todisteita maankuoren ja vaipan vuorovaikutuksesta. Tutkimus jatkuu: geologit ja geofyysikot pyrkivät tarkentamaan, kuinka paljon vaippapilvet, laattaliikkeet ja repeämät yhdessä vaikuttavat Afrikan tulevaan kehitykseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Afrikan mannerlaatta?

K: Kuinka kauan sitten Somalian laatta alkoi repeytyä irti Afrikan laatasta?

K: Mitkä ovat kaksi hypoteesia siitä, miksi tämä repeämä tapahtui?

K: Kuinka nopeasti Afrikan mannerlaatta liikkuu?

K: Mihin suuntaan se on liikkunut viimeisten 100 miljoonan vuoden aikana?

K: Mitä tapahtuu, kun valtameren kuori kohtaa mannermaisen kuoren osissa Välimeren keski- ja itäosassa?

Kysymys: Mitkä muut laatat olivat aikoinaan osa Gondwanaa, johon Intian niemimaa kuului?

Hae kirjaimella